BranDay - brändäyksestä

Porin yliopistokeskuksessa vietettiin BranDay -seminaaria 10.12.2010. Seminaariin olivat tulleet puhumaan professori Nicholas Adjouri aiheesta The Neccessity of Branding sekä tutkijatohtori, KTT Ulla Hakala aiheesta What’s Special About Branding Places?

Prof. Nicholas Adjourilla on Berliinissä kansainvälinen bränditoimisto, Adjouri GmbH, jonka toimitusjohtaja hän on. Adjouri on opettanut brändiviestintää Göttingenin yliopistossa ja mediajohtamista Berliinin teknillisessä yliopistossa. Lisäksi hän on julkaissut useita teoksia yrityskuvan suunnittelusta ja brändeistä liittyen mm. matkailuun.

Tutkijatohtori, KTT Ulla Hakala taas on Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta ja on tutkinut brändejä mm. globaalien brändien pääomaa ja brändien kulttuurisia merkityksiä. Hänen uusin tutkimus käsittelee paikan brändäystä, josta hän kertoi meille seminaarissa.

Brändi tarkoittaa tuotteen tai palvelun identiteettiä. Yksi vanhimmista brändäyksen esimerkeistä ovat merirosvot. He ovat tuoneet omaa identiteettiään julki lipuilla, merkeillä ja laivoilla. He ovat valloittaneet alueita hallintaansa. Yritysten pitäisi olla vahvoja kuin merirosvot sekä valloittaa ja hallita markkina-aluettaan. Tarkoituksena on selvitä kilpailijoista ja olla sitä mitä tekee, näkyvästi omalla identiteetillä. Todellinen brändi onkin tuote tai palvelu, jolla on karismaa ja persoonallisuutta. Adjouri vertasi brändiä myös taloon. Kaikki tietää millainen talo on, vaikka niitä on erilaisia. (Adjouri 2010).

Brändääminen ei ole helppoa ja vaatii vuosien työn. Usein onnistunut brändääminen tapahtuu vähän kuin vahingossa, mutta sen voi tehdä myös ammattimaisesti, jolloin voidaan välttää suurimmat suden kuopat. (Adjouri 2010).

Onnistuneista vanhoista brändeistä Adjouri antaa esimerkiksi Coca Colan. Tämän päivän brändi taitaa olla Facebook, mutta sen, tuleeko Facebookista Coca Colan veroinen vahva brändit, tietää vasta seuraavan kymmenen vuoden päästä. Tulevaisuudessa Twitter saattaa nousta vahvaksi brändiksi, epäilee Adjouri. (Adjouri 2010).

Brändit elävät kauemmin kuin tuotteet. Esimerkiksi Nokian brändi on tunnettu maailman joka kolkassa, mutta kukaan ei tunne Nokiaa kuin kännyköistä. Saksassa ihmiset alkavat nauramaan, kun Adjouri kertoo heille Nokian kumisaappaista, autonrenkaista, jne. (Adjouri 2010).


Joskus brändi henkilöityy liikaa yrityksen toimitusjohtajaan. Näin on käynyt esimerkiksi Applen kanssa. Kun Steve Jobs jäi kuuden kuukauden sairaslomalle, Applen osakkeet romahtivat. Jotta brändi eläisi pitkään, se ei voi nojata liikaa henkilöbrändiin. (Adjouri 2010).


Kuinka tuotteesta saadaan sitten brändi? Adjourin mukaan tämä voidaan esittää seuraavasti:
1. Tuote/palvelu + nimeäminen = Nimetty tuote/palvelu
2. Nimetty tuote/palvelu + merkitys = brändi

Tuotteen ja palvelun nimeäminen on haastavaa, sillä nimi ei saa olla vaikea, eikä pitkä. Siitä ei saa syntyä negatiivisia tunteita missään puolella maapalloa. On aina muistettava, että eri sanat ja värit voivat pitää sisällään erilaisia merkityksiä eri maissa. Nimeämiseen on syytä käyttää aikaa, sillä jos menetät nimesi, menetät myös brändisi. (Adjouri 2010).

Adjourin mukaan brändit eivät tarvitse mainostamista, vaan kommunikaatiota. Tämä on mielestäni niin totta. Brändin tulee käydä vuoropuhelua asiakkaittensa kanssa ja vahvistaa tätä kautta brändiään. Mainostaminen tulee hoidettua siinä sivussa. Yritysten on ajateltava maksettu mainonta viestintänä ja kommunikaationa, ei lehti-ilmoitteluna.

Lopuksi Adjouri neuvoi ajattelemaan erilailla ja varsinkin olemaan erilainen, erottumaan muista (Adjouri 2010).

Tätä neuvoa olenkin hyödyntänyt paljon työssäni. Helposti markkinoinnissa ja viestinnässä katsotaan vain kilpailijoita: mitä he tekevät ja missä näkyvät. Eikö kannattaisi ottaa reilusti oma, persoonallinen linja viestintään ja markkinointiin. Tällä tavoin erotutaan kilpailijoista ja rakennetaan vahvaa brändiä. Aktiivinen ja avoin kommunikaatio asiakkaiden kanssa on helppo tapa erottua, sillä useat organisaatiot ovat passiivisia ja hiljaisia asiakkaitaan kohtaan.

Tutkija tohtori, KTT Ulla Hakalan mukaan brändi on seuraavien lausekkeiden mukainen

kuluttajan silmin brändi on Brändi = Hyödyke + Lisäarvo

Ja taas yrityksen silmin brändi on
Brändi = Hyödyke + Lisäarvo (jos Lisäarvo >= Lisäkustannukset)

Suomen arvokkaimmat brändit vuonna 2009 olivat Fazerin Sininen, Arabia, Fazer, Joutsenlippu alkuperäismerkki, Joutsenlippu ympäristömerkki, Fiskars, Google, Hackman, Iittala ja Valio. (Hakala 2010).

Brändäys on jatkuva prosessi ja se koskee yrityksessä jokaista. Brändäys lähtee yrityksessä pohjalta ja on strateginen asia. Hakala kertoi, että Helsingin Sanomissa Koskinen (2010) oli hyvin sanonut ”80% menetykkäästä brändäyksestä on tarinan kerrontaa ja 20% tiedon levittämistä”. (Hakala 2010).

Tuote täytyy olla tunnettu menestyäkseen. Tunnettavuuden lisääminen on jokaisen brändi kampanjan tavoitteena. Brändi, jota ei tunneta, ei ole arvokas. Brändi on lupaus laadusta. Brändi herättää tunteita. Jos tunteet ovat positiivisia, brändi luo uskottavuutta ja lojaalisuutta. (Hakala 2010).

Building Brand with Content. Case: UCPori

Building Brand with Content. Case: UCPori on Prezi

1 INTRODUCTION

University Consortium of Pori (UCPori) is a centre of 4300 students, 200 experts and four universities operating networked in a multi-science environment. UCPori offers education in art, economics, culture, technology and social sciences. The universities with branch departments in Pori are: Tampere University of Technology, University of Turku, School of Economics, University of Turku, University of Tampere, Aalto, University of Art and Design Helsinki. (UCPori 2010).

University Consortium of Pori is located on the West Coast of Finland, in Satakunta region, in the centre of Pori City, by the Kokemäenjoki River. UCPori is located in an old textile mill (originally Porin Puuvilla, Pori Cotton, Finlayson). The mill was built during 1898-1900 and it burned partly to grounds in the year 1981. The building was renovated for university purposes in 1999. (UCPori 2010).

Turku School of Pori has been offering education since 1997. The department has nearly 400 degree students and annually takes in about 100 new students. Bachelors and Master's degree in addition to the Pori unit can also be completed postgraduate studies. Year 2011 plan is to take in 200 master´s and 100 bachelor´s. (UCPori 2010).

Our principal is UCPori and contact person Maria Väkiparta, Relationship Manager. Our assignment is to improve UCPori brand image and get as many new students with the good grades to apply in for the year 2011 through the separate master´s programs.


2 BRAND BUILDING

Urde (2003) says that the concept of “success” is brand building. De Chernatony and McDonald (2001) defines successful brand “an identifiable product, service, person or place, augmented in such a way that the buyer or user perceives relevant unique added values which match their needs most closely”. Doyle (2001) tells that compa-ny needs an effective product, a distinctive identity and added values to become a successful brand. (Chapleo 2010, 171).

Bennett and Ali-Choudhury (2007, 4) says that features of university define brand’s ability to satisfy their customer’s needs, give trust what kind of education they offer and help potential customers to make decision, which university satisfy their needs. Bulotaite (2003) advice that even university´s name “evoke associations, emotions, images and faces” and so university has to build, manage and develop these feelings. Schubert (2007) advices universities have to follow market trends to be a successful. Bulotaite (2003) thinks that best way to evoke stronger feelings is to be a “unique communicative identity”. (Chapleo 2010, 173).

Whelan and Wohlfeil (2006, 317) says that universities must manage their brand more and do it like companies. Bulotaite (2003, 451) advices universities go branding, even though universities are quite complex organizations. Branding simplifies complexity and adds attraction and loyalty to the brand. (Chapleo 2010, 172—173).

Veloutsou (2004) advices universities provide information to students when they are choosing educational institutes. These are important selling points and gives univer-sity good change to communicate with potential customers. (Chapleo 2010, 173).

People are living in world filled with information. So organizations have to build a strong brand to pop up from the crowd. Organization has to help customer to make a decision, reduce risk and set desires. (Keller 2003, 2).

3 NEW TARGETING TO MASTER’S PROGRAMS

Market segment is group of customers that have same kind of wants and needs. Market segment has to be identified first and then organization can start target marketing. More you know about your target audience, more cost-effective your marketing is. (Byrnes 2009, 357, 359). Company can influence customers’ expectations and feelings by targeting the brand image. (Ahuja and Medury 2010, 96). 

Our mission was to get many students with good grades to master’s programs. We think that the best place to find these motivated students are corporations. They have good ground of vocational expertise which gives excellent place to build knowledge. Master’s program gives extra kick to their career and work.

UCPori already has an e-magazine, UCPori News (http://www.ucpori.fi/verkkolehti/) and an e-mail list of corporations and affiliates. In UCPori web site everyone can join this e-mail list and become a part of UCPori community. Students from different programs write stories to the UCPori News. They are gone through application process so they know feelings and associations that potential customer might feel when they decide to choose university. So this is a very good start to develop the brand. 

Even though we know something about our target audience and we can presume a lot, it is good to make an inquiry and investigate what market segment is really talk-ing and wondering about UCPori and studying in master’s programs. Knowing makes marketing much cost-effective then presuming. 

4 CORPORATIONS AS A TARGET AUDIENCE

4.1 E-mail list 

It is cheap to build an e-mail list by asking your affiliates e-mail addresses. That way you can expand your network. You can also expand your network in Facebook or another social networking sites. (Byrnes 2009, 358).

The key factor of building marketing mix is information. E-mail is no good for you, if you don’t know what target audience wants to know and what their interests are. So you have analysis target market before you build marketing mix. For example you have to find out how many of these companies are geographically close to you. You have to find hot customers that are potential to your marketing. (Byrnes 2009, 357—358).

4.2 UCPori News

Corporate blogging is information, relationships and knowledge management. Blogs are new tools for marketing, brand building, brand promotion and customer relation-ship management. Corporate blog is good way to share information to the potential clients and customers and engage them in a conversation. It’s useful to put comment box in blog so potential customers can ask questions about the product or service. This builds trust and gives corporate tool to manage public appearance by posting responses. Dialogues with customers can be generated to information which impact to consumer segmentation and strategy formulation. (Ahuja and Medury 2010, 91, 93—94).

UCPori News e-magazine should be managed like a corporate blog. We think that only few brands are really active with this kind of conversation. Real-time activity is a key to stand out from the crowd. UCPori brings all the latest news, events and re-searches to their affiliate’s knowledge.

Andrés Silva A., Marketing professor at the Instituto DuocUc in Chile, says that brands have to offer their customers a place to read and listen with other customers and the brand. It is necessary to the position of the brand and business management. Customers want information more than ever and technology allows creation and sharing customer-relevant content. (Silva 2010).

4.3 Customer relationship management (CRM)

Company can build long-term relationships with chosen customers by customer rela-tionship management (CRM). “CRM is a comprehensive business and marketing strategy that integrates technology, process and all business activities around cus-tomer”. Company has to make sure that “the right information reaches the right cus-tomers at the right time”. The right information stimulates customers to make inter-action with the brand. The dialogue produces engagement with customer and the brand. (Ahuja and Medury 2010, 94—95). 

Company can learn when they interact with the customers. Dialogue and feedback can show how to market better and it gives marketing intelligence to companies. Conversation tells who the customers really are and what they really want. Conversation gives good selling-points to company and company’s processes are needed to change to support building brand relationships. Benefits are social and informational to users. Dialogue also creates community around the brand. (Ahuja and Medury 2010, 94).

Dialogue between brand and customer creates brand image, builds brand awareness and strong brand relationship. Regularly dialogue with a brand makes it more personal, like a familiar friend who you can trust and be with in everyday life. Brand relationship has an effect to brand knowledge, satisfaction and engagement. (Ahuja and Medury 2010, 96).

Nowadays customers want to interact with the brand and companies needs engagement. We think that UCPori should use their UCPori News e-magazine as CRM tool, so that it is possible customers to interact, UCPori can learn from them and engage specifically business customers. It is a win-win situation. 

5 CONSUMER-RELEVANT CONTENT

It’s important that you align your content with customer needs. Your content is like a new product’s features which gives benefits to customers. People buy something because they get value to themselves. You have to include these values which customer needs to your content. (Safko and Brake 2009, 690). It´s good for the company to know their audience and their needs, what their content really is, develop it and introduce to target audience. (Safko and Brake 2009, 93).

Content really is the king. When you create genuinely meaningful content to your potential clients, they get engaged and most likely change real customers. (Safko and Brake 2009, 141).

The good content also pick UCPori up to search result’s first page. Search engines love content freshness, keywords and links. These things are little, but so significant to the brand awareness.

Thanks to web 2.0, organizations have become more interactive. Now it’s easy to embed video clips, podcasts and blogs to company’s web sites. (Byrnes 2009, 90).

UCPori should use live video streaming in events like BranDay seminar, where experts are talking about things that interest the corporates. Its free marketing, it only takes little bit of time and effort. Video can be shared in UCPori News, UCPori Facebook page and so on. People can share it to another and talk about it. Also it is good to have Twitter hash tag for the event and tweets should be reflected to the board. That is interactive service for especially corporate affiliates and thus UCPori can stand out from the crowd.

6 MEASUREMENT

You have to measure your success, otherwise you can’t manage it. Measurement tells that have you succeeded or do you have to change something. First you have to put a measurement in order and then you can test different ideas, titles, subheadings, pictures, layouts, colors, bullets and so on. When you know what works and what doesn’t, keep on developing, because it is continuous process and it never ends. (Safko and Brake 2009, 141). 

For example Google Analytics is a free web-analytics solution which gives infor-mation from visitors actions. 

7 CONCLUSIONS

For conclusion we can set this roadmap to building success brand with content.

1. Find out corporate affiliates needs and wants.

2. Use UCPori News as a CRM tool. 

3. Interact with customers, make long-term relationships and learn from them.

4. Create meaningful content. Remember that it is not what you create but what values customers get. 

To build up engagement and long-term relationships with customers needs a lot of time and strategy. For experience maybe one year and then you can see little pit of results, but it’s worth it.

SOURCES

Ahuja Vandana and Medury Yajulu 2010. Corporate blogs as e-CRM tools – Build-ing consumer engagement through content management. Journal of Database Mar-keting & Customer Strategy Management; Jun2010, Vol. 17 Issue 2, p91-105. 

Andrés Silva A. 2010. Social Media Marketing Magazine. The value of Web 2.0 content. http://www.smmmagazine.com/magazine/issue02/feature-academic.html

Byrnes William J. 2009. Management and the Art. Fourth edition. 

Chapleo, C. 2010. "What defines “successful” university brands? The International Journal of Public Sector Management, Vol. 23, (2), pp. 169-183.

Keller Kevin Lane 2003. Strategic Brand Management. Building, Measuring and Managing Brand Equity. 2nd ed. Upper Saddle River. NJ: Prentice Hall.

Safko Lon and Brake David 2009. The Social Media Bible: tactics, tools and strate-gies for business success. 

UCPori 2010. Internet pages. http://www.porinyliopistokeskus.fi

Oman oppimisen pohdiskelua…

Opintopsykologi Satu Eerola kävi 2.11. puhumassa meille maisteriopiskelijoille oppimisesta yliopistossa. Aiheita, joita hän käsitteli:

• Mitä on hyvä, syvä oppiminen yliopistossa?
• Miten saan tutkinnon valmiiksi?
• Mitkä ovat maisteriopiskelijoiden keskeisimmät opiskelun ja oppimisen haasteet?
• Millainen olet oppijana?
  
  

Eerola kertoi, että vaikeuksia opintojen etenemiseen voi tulla missä opiskelujen vaiheessa tahansa, mutta erityisesti ensimmäisenä opiskeluvuotena tai gradua tehtäessä. Yleisimpiä ongelmia ovat, että opinnot eivät käynnisty, saattavat jumahtaa tai eivät vain pääty. Yliopisto-opiskelu ei ole kaikkia varten. Osalle opiskelijoista tiivis, itsenäinen yliopisto-opiskelu on liikaa. Eerola painotti, että on tärkeää tuntea omat, henkilökohtaiset oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun tavat sekä kehittää metakognitiivisia valmiuksia.

Tästä luennosta innostuneena lähdin pohtimaan omaa oppimistani ja opiskelua yliopistossa.

Omalla kohdallani opiskeluja "hidastaa" kokopäivätyö. Intoa ja halua kyllä löytyy kehittää itseään. Nautin todella paljon, kun saan lukea illalla torkkupeiton alla sohvalla tai sängyssä mielenkiintoista kirjaa vaikkapa brändäyksestä. Siinä vasta on koti-iltaa ja omaa aikaa kerrakseen. Ah! Olen kuitenkin ihan sinut askel kerrallaan etenevien opintojen kanssa. Ensin työ ja sitten huvi. Opiskelu on kuitenkin minulle harrastus. Vaikka opinnot etenevät hitaasti, ne varmasti valmistuvat aikanaan. Olen laittanut takarajaksi vuoden 2014, jolloin opinto-oikeuteni loppuun. Opiskelen oman jaksamiseni mukaan. Muuta väliä ei ole, kunhan opinnot etenevät koko ajan, vaikka yksi opintoviikko kerrallaan.

Koska Creative Business Management – maisteritutkinto on minulle jo 7. ammatillinen tutkinto, on opiskelu ja itsensä johtaminen minulle arkipäivää. Kun vielä yliopiston luento-, tentti-, yms. käytännöt tulevat tutummaksi, asiat etenevät omaa rataansa.

En halua suorittaa vauhdilla kursseja vain, jotta saisin tutkintotodistuksen mahdollisimman nopeasti. Tahdon, että saan mahdollisimman suuren hyödyn opiskelustani. Nyt kun on yliopistoon päästy sisään ja tälle tielle lähdetty, niin otetaan sitten ilo irti koko rahan edestä. Aion käydä useampia kursseja, mitä maisteritutkinto sisällään pakollisena pitää. Katson aina silloisenkin työtehtäväni mukaan kursseja ja valitsen niitä, joista saan uutta potkua työhöni. Arvosanat ja valmistuminen määräajassa eivät siis paina vaakakupissa niin paljon kuin aito oppiminen ja tiedon hyödyntäminen työelämässä.

Toivon, että pystyn aloittamaan gradun mahdollisimman pian ja voin liittää sen kiinteästi omaan työhöni. Luen kaikki tenttikirjat tulevaa gradua silmällä pitäen. Tenttikirjani ovatkin komeita väriviuhkoja, kun merkkailen mahdollisia gradun aiheita ja lähteitä post-it lapuilla kirjan sivuihin.

Olen oppijana aktiivinen tiedon rakentaja. Luen paljon kirjallisuutta, tutkimuksia ja artikkeleita, joita sitten mietin oman työni kannalta. Pohdin, kuinka voin hyödyntää tätä tietoa omassa työssäni, vaikka aihe tai ala ei olisi lähelläkään työtä, jota teen. Työkokemukseni ja aiemmat opiskeluni antavat hyä pohjan tiedon jalostamiselle. Se tekee oppimisesta entistä mielekkäämpää.

Sosiaalisen median historiani 2007-2010

SUUNNITELMA VUODELLE 2011

• Sosiaalisen median hyödyntäminen iPadilla.
• Blogipostauksia 4-5x/kuussa
• Turun kauppakorkeakoulun ja Aaltoyliopiston hyödyntäminen omassa kehittymisessä.

VUOSI 2010 - Sosiaalisesta mediasta tulee intohimo, työ ja elämäntapa

• Henkilöbrändäys sosiaalisessa mediassa
• Sataedu Facebookissa (tavoitteet ja onnistumisen mittaaminen)
• Satakunnan koulutusorganisaatioiden Facebook kävijämäärien seuraaminen ja mittaaminen
• Satakunnan ratsastuskeskus - Satakunda Ridcentrum Facebookissa
• Blogin uusien kävijöiden mittaaminen Google Analytics ohjelmalla
• Sosiaalisen median hyödyntäminen mobiilisti (iPhone 3G S)
• Blogipostaus 2-3x/kuussa
• Bit.ly - linkkien vaikuttavuuden mittaaminen
• SlideShare
• Issuu
• EveryTrail
• Foursquare
• YouTube

VUOSI 2009

• Sataedu Facebookissa
• Twitter
• Blogipostaus 1x/kuussa

VUOSI 2008

• Kurssi: Sosiaalinen media ammatillisessa opetuksessa. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu.
• Sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa (Ning verkkoyhteisö)
• LinkedIn
• Blogipostaus 1x/kuussa

VUOSI 2007

• Oman blogin perustaminen ja bloggauksen aloittaminen
• Facebook
• IRC-Galleria

Sanomalehtien tulevaisuus

Yksi mielenkiintoisimmista puhujista Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäivillä 27.10.2010 oli Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen, joka puhui monikanavaisen mediabrändin johtamisesta ja hallinnasta.

Mediassa on käynnissä syvällinen murros ja tämä on herättänyt keskustelua sanomalehtien tulevaisuudesta. Kuoleeko sanomalehti, koska internet on muuttanut kuluttajien käyttäytymistä ja uutiskilpailun dynamiikan?

Mikael Pentikäinen uskoo edelleen paperiseen sanomalehteen. Vaikka teknologia on muuttanut mediaa, sen kuluttamista ja tekemistä sekä ansaintamalleja, niin edelleen ihmiset haluavat lukea paperisen sanomalehden aamukahvipöydässään. On kuitenkin tunnustettava, että kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut ja muuttuu koko ajan lisää. Suuri osa, kuten minäkin, seuraa uutiset verkosta ja mobiilisti. Myös heidän tarpeeseensa on vastattava, mikä pakottaa sanomalehtitaloja käyttämään monipuolisesti sähköisiä kanavia uutisten välitykseen sekä katsomaan tulevaisuuteen ja sieltä tuleviin uusiin teknologioihin. Sanomalehtien on jatkuvasti kehitettävä toimintaansa, muuten ne jäävät nopean kehityksen tuoman muutoksen jalkoihin.

Internetissä kuluttajakäyttäytymisen muutos on nopein

Sanomalehtien on elettävä ympäri vuorokauden kuluttajien mukana eri kanavissa ja näin ollen kehitettävä omaa tuoteperhettään monipuoliseksi. Sanomalehtien on huomioitava kuluttajan päivärytmi aamusta iltaan (aamupala, työmatka, työ, lounas, työ, työmatka ja ilta). Aamupalalla luetaan paperista sanomalehteä, kun taas työmatkalla ja töissä uutiset luetaan sähköisesti, kertoo Pentikäinen. Lukijoiden muuttuneisiin tarpeisiin on vastattava. On huomioitava, että lukija, joka lukee lehteä aamulla, haluaa lukea uusia uutisia sähköisistä versioista, joten uutisten on oltava erilaisia eri kanavissa. Lukijoille on myös tarjottava erilaisia mahdollisuuksia tilata paperisen ja digilehden yhdistelmiä.  

Mikael Pentikäinen uskoo integroituun uutisten tekemiseen. Helsingin Sanomissa printti- ja verkkomedian tekijät tekevät uutisia molempiin kanaviin. Myös myyjät myyvät molempiin kanaviin. Heillä ei ole erikseen printti- ja verkkouutisten tekijöitä, eikä myyjiä.

Ammattipäivillä oli myös puhumassa digitaalisen kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta suunnittelija Teemu Neiglick ja luova johtaja Jani Halme kontaktitoimisto Toisesta. He kertoivat, että viestintä ei voi olla enää yksinsuuntaista, vaan yrityksen on huomioitava kohderyhmän tilanne, mediaympäristö ja käyttöajankohta. Yritys ei voi olla enää etäinen ja vaikeasti lähestyttävä, vaan sen on oltava oikeasti kiinnostunut kohderyhmän kanssa asioimisesta. Sähköinen media on rakennettava niin, että se on oivaltavaa ja kuluttajaa auttavaa. Tieto on pystyttävä kohdistamaan ja antamaan reaaliajassa. Massakontakteihin ei enää pyritä, vaan yritetään vaikuttaa edes yhteen aidosti. Tämä kaikki tarkoittaa, että verkossa on oltava läsnä, viestintä on suunniteltava pidemmälle aikavälille, on tehtävä enemmän töitä kuin ennen sekä viestintää on mitattava, optimoitava, seurattava ja kehitettävä, kertovat Neiglick ja Halme. 

Hyppy sähköiseen mediaan

Helsingin Sanomien startti sähköisen median maailmassa on Mikael Pentikäisen mukaan ollut lupaava. Se on ollut jatkuvaa oppimista, uuden kokeilua ja virheistä oppimista. Monimedian kehittämistyö on eri kanavien jatkuvaa parantamista, eri kanavien sisältöjen eriyttämistä, visuaalisen ilmaisun vahvaa kehittämistä, sähköisten hankkeiden läpivientiä, arki- ja viikonvaihteen lehtien fiksua eriyttämistä sekä tulevien lukulaitteiden huomioimista kehitystyössä.

Eri kanavien jatkuvassa kehittämisessä on huomioitava tulevaisuus. Zokem Oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Verkasalo kävi esittämässä Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäivillä tutkimustuloksia älypuhelinten käytöstä. Älypuhelimista on tulossa uusi massamedia. Älypuhelimia käytetään aina ja kaikkialla. Ne tavoittavat kuluttajat ajasta ja paikasta riippumatta. Viikonloppuna aktiivinen jakso on tosin lyhyempi kuin viikolla, kertoo Verkasalo. Tutkimuksen mukaan tällä hetkellä älypuhelimilla luetaan uutisia keskimäärin 38 minuuttia kuukaudessa.  Paras aika uutisoida älypuhelinten käyttäjille on klo 8-9 aikaan aamulla. Tämän saman asian olen huomannut seuratessani blogini kävijöiden liikettä. Verkasalon esittämän tutkimuksen mukaan Facebook, Google ja Helsingin Sanomat ovat vahvoja brändejä mobiilisti. Vaikka Google tavoittaakin laajimman kävijämäärän, niin Facebook ja Helsingin Sanomat saavat suurimman osuuden käyttöajasta, sanoo Verkasalo.  Tutkimuksessa ei ollut vielä iPhonen käyttäjiä, joten uskon minuuttimäärien olevan itse asiassa suuremmat. On mielenkiintoista nähdä miten tulevaisuudessa luvut kehittyvät. Älypuhelimista on tulossa uusi massamedia ja uudet lukulaitteet ovat pian myös Suomen markkinoilla. 

Zokem Mobile Media Insights Finland 2010 (Finnish) - oct 27

View more presentations from Zokem.

Uutisten eriyttäminen tarkoittaa suunnittelua, miten uutinen laitetaan lehteen ja miten verkkoon. Kumpaan mediaan uutinen laitetaan ensin vai laitetaanko uutinen vain jompaankumpaan mediaan. Verkkoon laitetaan enemmän niitä uutisia, joista puhutaan sillä hetkellä esim. sosiaalisessa mediassa. Sanomalehtien onkin oltava koko ajan tuntosarvet tarkkana, sillä sosiaalisesta mediasta voi löytää mielenkiintoisia puheenaiheita. 

Visuaalisen ilmaisun vahva kehittäminen on mielenkiintoinen alue. Isot koot ovat trendinä verkkomainonnassa. Visuaalisuus toimii hyvänä tunnelman välittäjänä. Ääntä ja kuvaa yhdistetään verkossa paljon. Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäivillä MTV Median tuoteryhmäpäällikkö Pasi Raassina kertoi mainonnan monesta tasosta verkkomediassa. Verkossa on käynnissä displaymainonnan murros. Isoilla pinnoilla voidaan tapetoida koko www-sivu. Lisäksi käytetään paljon HD-tasoista liikkuvaa kuvaa selaimen ylälaidassa. Käynnistäessä/sulkiessa sivun yläosan videomainosta, saitti voi myös laskeutua sen mukaan ylös/alas. Nämä visuaaliset elementit ovat tätä päivää verkossa. 

Hyvä esimerkki visuaalisuudesta on YouTube, joka on noussut voimakkaasti yhdeksi käytetyimmistä hakukoneista Googlen rinnalle. Tieto halutaan visuaalisessa muodossa ja siksi YouTubea käytetään tiedon hakuun. 

Mediabrändin johtaminen ja hallinta

Mikael Pentikäinen listasi Helsingin Sanomien eri ulottuvuuksia, jotka mielestäni todella hyvin kuvasivat heidän brändiään. Helsingin Sanomat on maailman peili, auttaa mielipiteen muodostumista, keskustelun ja vaikuttamisen kanava, vallan vahtikoira, kulttuurin tukija ja tutkija, menojen vinkkaaja, maailman visualisoija, talouden avaaja, urheilu ystävän ystävä, kuluttajan kaveri, brändien rakentaja ja kulkee kehityksen kärjessä. Helsingin Sanomien tavoitteena ei ole lukijamäärän maksimointi, vaan oikean kuvan antaminen maailmasta.

Journalismissa pyritään objektiivisuutteen, mutta meidän on tunnustettava, että siihen ei ikinä oikeasti päästä. Niin myös brändijohtamisessa, brändiä yritetään johtaa, mutta siihen ei ikinä oikeasti päästä. Brändijohtaminen onkin hyvin paljon moderaattorina toimimista.

Muutos on sanomalehdille suuri mahdollisuus.

Kuinka viedä luovuus vieläkin pidemmälle?

Creative Buzz seminaari järjestettiin 28.10.2010 Turun VPK-talolla. Aiheina olivat luova talous, asiantuntijoiden liikkuvuus, yksinyrittäjyys, taide työelämässä ja sosiaalinen media. Puhujina olivat mm. tri. Richard Gatarsky ja Åbo Akademin liiketaloustieteen professori Alf Rehn, joka on sijoittunut Thinkers 50 – listalla 13.sijalle.















Niin meillä on aina ennenkin tehty…

Rehn kritisoi luovuuden muuttumista muotisanaksi, jolla ei ole enää mitään merkitystä. Samalla hän kuitenkin pisti yleisönsä ajattelemaan, millainen on luovuus, jota sinä haluat tehdä? Millaista luovuutta sinä haluat viedä eteenpäin?

Rehnin mukaan asioita on kyseenalaistettava, sillä luovuus ei ole samaa mieltä olemista, eikä tekemistä niin kuin on aina ennenkin tehty. Luoviin keksintöihin onkin usein liittynyt vastarinta. Ennen uutta keksintöä moni on sanonut ”se ei ikinä toimi” tai ”kamalinta mitä olen nähnyt”. Tämä johtuu siitä, että pidämme söpöistä ja mukavista jutuista, joten teemme niitä yhä uudelleen ja uudelleen vuodesta toiseen, vaikka meidän pitäisi rakentaa oikeasti jotain erilaista. Rehn kehottaakin haastamaan nämä ”tehdään niin kuin aina ennenkin” -ajattelijat ja viemään rohkeasti uusia ajatuksia eteenpäin. ”Tyhmiä” ideoita ei saa tyrmätä vain siksi, että ne eivät sovi omaan viitekehykseemme. Silti työpaikoilla näkee näitä ideoiden tyrmääjiä ja osaamisen väheksyjiä, joista Rehn kysyykin ”kuka tällaisen ihmisen kanssa haluaa tehdä töitä? Kaikkihan haluaa tappaa sen”.

Viitekehysvankila

Olin viime viikolla myös Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäivillä ja siellä 15/30 Researchin toimitusjohtaja ja tutkija Markus Keränen puhui juuri tästä Rehnin mainitsemasta omasta viitekehyksestä. Keränen kertoi viitekehysvankilasta. Viitekehysvankila on yksilön havainnot sekä häntä ympäröivä maailma, se mitä meillä on jokaisella korvien välissä. Jos tieto ei sovi omaan viitekehykseemme, niin tietoa ei nähdä tai siihen ei kiinnitetä huomiota. Keränen näkee hankalaksi sen, että samantyyppisen viitekehyksen haltijat vetävät toisiaan puoleensa ja työskentelevät usein samoissa työpaikoissa. Samantyyppisen viitekehyksen omaavien henkilöiden työskentely yhdessä vahvistaa entisestään heidän viitekehystään, vaikka tarkoitus olisi laajentaa sitä. Sillä menestyvät konseptit syntyvät usein, kun havaitaan jossain muualla aivan muuta ja tuodaan se omaan toimialaan ja omaan viitekehykseen. Tällaista luovaa ajattelua on hyvä harjoitella, sillä uskon, että niin saa uutta näkökulmaa ja uusia ideoita omaan työhönsä.

Keränen kertoi MMV2010 -tapahtumassa 20 signaalista 20 minuutissa sekä niiden merkityksestä markkinoijan näkökulmasta. Hänen diaesityksensä näet alla. Olisiko näissä heikoissa signaaleissa jotain uutta, mitä voisit hyödyntää omassa työssäsi?

20 signaalia 20 minuutissa

View more presentations from Markus Keränen.

Rekrytointi

Hyvin suunnitellulla rekrytoinnilla on suuri merkitys luovuudelle. Henkilökemioiden on kohdattava, ideoiden tyrmääjiä ja osaamisen väheksyjiä ei kannata palkata ja viitekehysten täydennettävä toisiaan. Olin todella innostunut rekrytointiprosessin kehittymisestä, kun ystäväni kertoi viime viikolla, että heillä ennen palkkaamista, kysytään työtovereiden mielipidettä, sopiiko uusi henkilö heidän tiimiinsä. Ei voi muuta sanoa, kun kerrassaan loistavaa toimintaa!! Liian usein kuulee, että rekrytoinnista vastaa ainoastaan esimiehet, ottamatta haastatteluun mukaan henkilön tulevia, lähimpiä työkavereita.

Yksi Creative Buzzin avainpuhujista, Seos Designin toimitusjohtaja Antti Pitkänen kertoo tiimeistä, joissa eri taustaiset ihmiset kokoontuvat yhteen ja luovat jotain uutta. Erittäin kiinnostava aihe. Tällaisissa tilanteissa on haastavaa lähteä etenemään, jos ihmiset eivät näe tilannetta mahdollisuutena, eivätkä lähde avoimesti mukaan työskentelyyn. Tämä asettaa haasteen tiimin vetäjälle.

Seminaaripäivänä aikana kokeilimme tätä eri taustaisten ihmisten kokoontumista yhteen luomaan uutta visiota. Järjestävät olivat nimittäin muodostaneet yleisöstä useita tiimejä, joissa oli erilaisia asiantuntijoita. Saimme mielenkiintoista luovaa keskustelua aikaiseksi keksiessämme uutta tuotetta. Tuoteideointi piti lopuksi muuttaa ruokalistan muotoon (alkupalat, pääruoka ja jälkiruoka) sekä kattaa tuotetta kuvaava pöytäkattaus annetuilla esineillä.

Muutos on niin nopeaa, että kolme tuntia vanha tieto on jo historiaa

Päivän paneelikeskustelusta nousi esille, että ihmiset eivät halua muuttua. Muutokselle ja kehittymiselle ei näytä olevan tilaa. Emme edes ymmärrä, kuinka vahingollista tämä muutoksen ja kehityksen vastustaminen on liiketoiminnalle. Muutos on tänä päivänä niin nopeaa, että vaikka kehittäisimme jatkuvasti, voi silti käydä niin, että kehitystyön tulos voi olla jo vanhentunutta. Päivän lopuksi esiintynyt professori Saara Taalas mainitsi myös tästä tiedon vanhenemisesta, kuinka kolme tuntia vanha tieto on historiaa, josta olen aivan samaa mieltä. Jokainen voi miettiä, miten käykään yritykselle, joka tiedottaa asioista vasta kolmen päivän päästä tai reagoi reklamaatioon neljän päivän päästä? Tämä blogi kirjoituskin on auttamattoman myöhässä, koska Creative Buzz oli viisi päivää sitten.

Vaikka muutosta helposti vastustetaankin Richard Gatarsky kehottaa ihmisiä kokeilemaan uusia asioita ensin ennakkoluulottomasti ennen kuin päättää pitääkö asiasta vai ei. Esitellessään blogeja ja Twitteriä Gatarsky matkii ”I don’t like cauliflower”, ”I don’t like blogging”. Kaikesta ei tarvitse pitää, mutta aina ensin voi kokeilla ennenkö päättää pitääkö asiasta vai ei.

Creative Buzz seminaarin keskusteluista käy ilmi, että luovuutta tulee kehittää. Meidän ei pidä tyytyä vain tekemään niin kuin on ennenkin tehty tai niin kuin kuuluu tehdä tai mikä on järkevää. Alla olevassa listassa on muutamia seikkoja, mitä voimme tehdä viedäksemme luovuuden vieläkin pidemmälle ja kehittääksemme luovuutta.

• Oman luovan ajattelun kehittäminen
• Kyseenalaistaminen
• Rekrytointi
• Ennakkoluuloton uuden kokeilu
• Eri taustaisten ihmisten yhdistäminen luoviksi tiimeiksi
• Nopea, reaaliaikainen viestintä ja reagointi

Luova johtaminen ja Jorma Uotinen

Tanssija/koreografi Jorma Uotinen oli Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK:n järjestämässä Luova Johtaminen – minun teatterini – tilaisuudessa 20.10.2010 kertomassa ajatuksiaan luovasta johtamisesta, luovuuteen kannustamisesta, työntekijän persoonan tunnistamisesta sekä yksin ja yhdessä toimimisesta.

Jorma Uotinen on tehnyt pitkän uran ja toiminut mm. ammattitanssijana Pariisissa, Suomen Kansallisbaletin johtajana ja tällä hetkellä hän johtaa Kuopio Dance Festivaalia. Luova johtaminen -tilaisuus veti Porin yliopistokeskuksen auditorion aivan ääriään myöten täyteen. Jorma Uotinen on pidetty ja kiinnostava mies sekä hänen julkisuusarvonsa on varsinkin nyt kohdillaan, koska hän tuomaroi kerran viikossa Tanssii tähtien kanssa tv–sarjassa.

Jorma Uotisen esiintyminen vangitsi koko yleisön ja häneltä tulikin tiuhaan tahtiin hyviä pointteja luovasta johtamisesta.

Luova johtaminen
Luominen on huomioimista, vertaamista ja erojen havaitsemista. Luominen kuuluu kaikille. Luova johtajuus vaatii rohkeutta, uskallusta ottaa riski, sinnikkyyttä ja luovaa hulluutta. Luova hulluus on rohkeutta tehdä asioita toisin, kertoo Uotinen. Tätä samaa on puhunut Åbo Akademin liiketalouden professori Alf Rehn sanoessaan Suomen Kuvalehdessä ”Tarvitaan rohkeutta erottua muista ja uskallusta luopua järkevistä tavoista, siis hulluutta”.

Luovuuteen kannustaminen

Meidän heikoiten kehittynyt taito on kannustamisen taito. Jokaisen itsetuntoa on kehitettävä ja keskinkertaisuutta on ymmärrettävä. Hienoja suorituksia pitää nostaa esille, niitä tulee palkita ja niille saa aplooreerata. Se on laadun tunnistamista ja tunnustamista. Ilmapiiri on rakennettava niin, että kannustuksesta tulee spontaani toimenpide organisaation sisällä. Usein käy kuitenkin niin, että kukaan ei saisi olla toista parempi, eikä sitä saisi ainakaan näyttää. Tasavertaisuus on helpompi ymmärtää ja se käy paremmin järkeen. On vaikea ajatella, että joku olisi ”sankari”. Tämä järkevyys hidastaa kehitystä. Järkevät ihmiset valitsevat sen, mikä on aina ollut tai mitä on aina ennenkin tehty. Järkevät ihmiset eivät halua muuttaa järjestelmää. Mutta ”tehdään niin kuin aina ennenkin” -ajattelu ei vie eteenpäin, eikä kehitä asioita.

Työntekijän persoonan tunnistaminen

Tänä päivänä on vallassa tuottavuuden ja taloudellisen kasvun ihannointi. Nopeita voittoja tavoitellaan kaikkialla. Tämä kuitenkin rajoittaa luovuutta. Luovuutta pitääkin vaalia ja itseilmaisua on edistettävä. On tärkeää kasvattaa omaa ajattelua. Laumasieluilla, joka vain seuraavat johtajaa, ei ole luovuutta.

Toisten kunnioittaminen on tärkeää. Jokaisella on oma kutsumuksensa elämässä ja tätä on kunnioitettava. Kutsumuksellisilla ihmisillä on annettavaa muille. Hyvä työntekijä kantaa vastuuta, on nöyrä, kunnioittaa toisia ja sallii erilaisuutta.

Luovassa työssä uskominen omiin kykyihin on avainasemassa. Usko saa luovat henget liikkeelle, kertoo Uotinen. On tärkeää uskoa tulevaan ja tietää, mitä itsellä on annettavaa tai sanottavaa. Myös Chaplin on sanonut, että usko on kaiken edistyksen alku. 

Uotinen viittasi myös Turkan sanoihin ”jotkut näkevät enemmän maitokaupassa kuin joku toinen maailman ympärimatkalla”. Mielestäni tämä on todella hyvin sanottu ja juuri tätä taitoa kaikkien pitäisi kehittää itsessään. Nimittäin aina, kun saat uuden tiedon uutisen, tutkimuksen, sähköpostin, kouluttajan, yms. välityksellä, mieti hetki, kuinka voisit hyödyntää tätä tietoa, mitä uutta tämä antaa omaan työhösi? Vaikka tieto tulisi aivan toiselta alalta ja aivan eri aiheesta kuin mitä oma työsi on, voit silti saada tiedon taipumaan oman työsi eduksi, kun käytät luovuuttasi. Näin luovaa ajattelua voi harjoitella päivittäin.

Yksin ja yhdessä toimiminen

Yhdessä onnistuminen on välttämätöntä edistykselle. Huipputiimin luominen vaatii johtajalta työntekijöiden rohkaisemista, päätöksiä ja yhteistyötä. Johtaja huolehtii tiimistä, että se pysyy liikkeessä, antaa sille sopivat vaatimukset ja resursoi tavoitteet. 

Nopea omaksuminen, sitoutuminen ja motivaatio ovat huipputiimin ominaisuuksia. Motivaatio syntyy, kun tiimi saa mittaisiaan tehtäviä. Työntekijöiden on päästävä niissä täyteen loistoonsa. Hyvä työntekijä näyttää osaamisensa teoilla, on varma, tietää oman paikkansa ja luottaa intuitioon. Huipputiimin jäsen ei tule koskaan töihin miettimään, mitä eilen tehtiin, vaan prosessi menee koko ajan tehokkaasti eteenpäin. 

Huipputiimissä sallitaan myös erilaisuus. Jokaisella meillä on oma kutsumuksemme ja tarkoituksemme.

Huipputiimissä toimitaan usein epämukavuusalueella. Niissä tilanteissa työntekijä joutuu haastamaan itsensä ja kantamaan vastuuta. Epämukavuusalueella toiminen kehittää tiimiä huippuunsa.

Ei ole muita vaihtoehtoja kuin laittaa itsensä likoon joka päivä ja sitoutua.

Review of Creative Economy

We were listening PhD Jari Kaivo-oja 6.10.2010 in University of Turku. Jari Kaivo-oja is Research Director of Finland Futures Research Centre, He was talking about Creative Economy and Dynamics of Creative Industries to us, Creative Business Management students.

Lecture was quite inspiring, because he told us good tips about creativity and creative economy content. Kaivo-oja mentioned today’s hot things: personal branding, service design, innovation journalism, innovation concept and hybrid economy. Creative Industries and Creative Economy consist of Copyright industries, Patent Industries, Trademark Industries and Design Industries. Creative industries are based on learning and doing. Key Competences now days are Network Competence, Service Competence, Creativity and Innovation, Responsible Business, Management of Multiculturalism and Design Competence.

Here are some themes that Kaivo-oja told us in the lecture.


Creativity
Creativity is hard to explain. It’s still partly a mystery. Kaivo-oja described that creativity is the ability to make something new and fresh. Creativity is management, development, branding and shape of every product. Economy is production, exchange and consumption of goods and service. Creativity is helping an idea developing into innovation. Business is going to be more dependent on Creativity. Without new fresh ideas, companies cannot be competitive in the future. Ideas are your capital. Organizations need desperately creative people to work with them.

Personal Branding
Creative people and organizations are becoming more businesslike. They both are using personal branding to get positive reputation. In personal branding Kaivo-oja advises everyone to focus on their own strengths. A professor of management and organization, Alf Rehn is also talking about that. He says that in Finland we concentrate to improve our weaknesses. We try to get balance with our strengths and weaknesses. While we can focus on our strengths, get even better and specialize in one field. The brave specialization is the best approach. But specialization is not an only thing you need on your way to success. Success requests ambition, patience, personal branding, lifelong learning and innovation.


Slow Life
There is also a trend of consumer behavior “Life and Fun”. Entertainment, hobbies, leisure, leisure activities, wellness, travel, living, energy consumption and slow life are very important to people. People enjoy slower and more meaningful life than before. These kinds of trends are good to take into account in business. The point of Slow life is that you have more strength to work and then be more creative. But the problem is how to get people to stop? We are living in the world were efficiency is priority one. If you do something slow, you are lazy.


Do-It-Yourself
The big change in business is that consumers aren’t consumers like we know any more. Now day’s consumers are involved in the design and development of products, so they can affect products and services. That’s why we are using term, prosumer, which is combination of producer and consumer. People want to take part and communicate with the brand. One-way interaction is not enough anymore.


Service Design
Kaivo-oja told us web site called servicedesign.tv which is a platform for high quality articles from high quality articles from leading thinkers in service design. There are visions and ideas about the future of service design, education and innovations.

You can read also more about Service Design in Futurist & concept designer Jari Koskinen’s publication, Service Design, Perspectives on turning-points in design.


Last tips
Kaivo-oja tells also about The Stanford Institute of Design, d.school. D.school is a place where design thinking is the glue that binds people together. You can find d.school in web and you can follow d.school in Twitter. 


Jari Kaivo-oja also recommended the book called Management and The Arts, which I bought in Amazon immediately. 


Jari Kaivo-oja is also a blogger and you can read more his thoughts in Finnish here

Mitä tarkoittaa organisaation luovuus?

Luovuus on vaikea käsite määritellä. Yritän tässä tekstissäni pohtia kirjallisuutta hyödyntäen, mitä luovuus on ja miten se ilmenee.

Luovuutta pidetään muoti-ilmiönä, eikä sitä arvosteta tarpeeksi. Esim. johtamistutkimuksista se on jätetty usein pois. Luovuutta on tutkimuksissa käsitelty aiemmin vain yksilöllisenä luonteenpiirteenä. Niissä ei ole juurikaan huomioitu organisaation luovuutta asiakokonaisuutena. Luovuuden sosiaalista puolta on selvästi aliarvioitu. Tutkimuksissa on ollut haastavaa määrittää yleistettävästi käsitettä luovuus. Luovuus liitetään aina luovaan prosessiin. Tutkijat ovat pitäneet luovuuden tunnusomaisena piirteenä omaperäisyyttä ja hyödyllisyyttä. Luovuuden tehtävä on tuottaa uudenlaista ja hyödyllistä tietoa. (Styhre & Sundgren 2005, 26, 32).

Luovuus ja innovaatio tahtovat johtamisen kirjallisuudessa ja tutkimuksissa usein limittyä. Näillä kahdella läheisellä käsitteellä on kuitenkin selkeä ero. Luovuus on uusien, paranneltujen ideoiden tuottamista ja innovaatio taas on näiden ideoiden toteuttamista käytännössä. Ilman luovuutta ei siis ole innovaatioita.  (Styhre & Sundgren 2005, 27).

Opetusministeriö on määrittänyt luovuuden kyvyksi tehdä tai tuottaa jotain uutta ja yllättävää, joka tuo esille uusia ideoita, merkityksiä, tulkintoja, käytäntöjä ja tuotteita. Innovaatio taas määritellään uudeksi keksinnöksi, tuotteeksi, palveluksi tai kaupalliseksi toimintamalliksi. (Opetusministeriö 2010, 16).

Luovuus voidaan kuvata kykynä tai voimana luoda. Luovuudelle tunnusomaista on omaperäisyys ja ilmaisukyky. Luovuus on joko toimintaa tai ominaisuus. Luovuutta ei voi täysin hallita tai kontrolloida. Luovuus on kykyä tuottaa uusia ideoita, ajatuksia, tuotteita ja kuvia, jotka romuttavat sen, mikä oli ennen totta ja oikea käytäntö. Luovuus on mahdollisuuksien toteuttamista ja antaa syyn toteuttamisen kokeilulle. (Styhre & Sundgren 2005, 42—43).

Luovia tekoja pidetään äkillisinä ja välittöminä, jotka esiintyvät vain hetken. Luovat teot eivät kuitenkaan ole yksittäisiä, eristettyjä tapahtumia. Luovuus on prosessi, jossa tapahtumat ja toiminnot linkittyvät toisiinsa. Luovuus on heterogeenisen aineiston yhdistämistä toisiinsa. (Styhre & Sundgren 2005, 47).

Alla olevassa kuvassa on kuvattu innovaatioprosessin kulku.

KUVA 1. Innovaatioprosessi (mukaillen Toffler 1972). (Styhre & Sundgren 2005, 27).

Itse näen luovuuden ongelmanratkaisukykynä. Kaikissa työtehtävissä ilmenee ongelmatilanteita, joihin joudumme miettimään järkevää ratkaisua. Tästä käynnistyykin luova ajatustyö, koska enää rutiininomainen ajattelu ei riitä. Valmista ratkaisua pulmaan ei ole. Mitä enemmän yksilö tai ryhmä käyttää ongelmanratkaisukykyään, sen nopeammin hän/he osaavat päätellä ja luovia ongelman ratkaisun. Luovat ratkaisut voivat olla niin uusia, että varmuutta ratkaisun hyödyllisyydestä ei ole. Mahdollisia ratkaisuja joudutaan usein kokeilemaan ensin käytännössä ja vasta käytännönkokeilu osoittaa, olemmeko keksineet uuden innovaation työhömme.

Luovuuden tutkimuksessa on käytetty neljää lähestymistapaa: luova prosessi, luova henkilö, luova tuote ja luova paikka. Tutkimuksissa on etupäässä panostettu luovuuteen persoonan luonteenpiirteenä. Vasta hiljan luovuutta on ryhdytty käsittelemään organisaation asiakokonaisuutena. 2000-luvulla luovuutta onkin alettu pitää arvokkaana organisaation resurssina, mutta vieläkään ei ole riittävästi tutkimustietoa, kuinka organisaatio voi helpottaa luovien ideoiden jalostumista innovaatioiksi. Yksi laajalle levinnyt lähestymistapa tähän on yksilöllisestä kohti kokonaisuutta koskevaan näkökulmaan, joka sisältää sosiaalisen ja kulttuurisen sisällön, jossa luova henkilö työskentelee. Luovuus nähdään tuolloin organisaation sisältönä, ei vain luonteenpiirteenä. (Styhre & Sundgren 2005, 28, 30—31).

Myöskään Fordin (1995) ja Csikszentmihalyin (1999) mielestä luovuus ei ole yksilön synnynnäinen piirre, prosessi, tuote tai paikka, vaan sosiaalinen rakenne, joka on oikeutettu sen alakohtaisille toimijoille (Styhre & Sundgren 2005, 60).

Luovuus tarkoittaa siis sosiaalista kokonaisuutta, jossa yksilöiden yhteistyöstä syntyy arvokkaita, hyödyllisiä ja uusia tuotteita, ideoita, toimintatapoja tai prosesseja (Woodman et. al. 1993). Organisaation luovuudessa korostuvat sosiaalisuus ja ryhmän luovuus (Csikszentmihalyj & Sawyer 1995). Organisaation luovuus on paljon muuta kuin pelkkä joukko luovia henkilöitä. Se on ilmiö, joka on rakenteellisesti sulautettu organisaatioon (Jacob 1998). Luovuuden on tuotava arvoa organisaation missiolle ja markkinoille. Luovuus ei ole siis arvokasta, jos sitä ei ole huolellisesti jalkautettu organisaation kulttuuriin, arvoihin ja prosesseihin (Giola 1995). (Styhre & Sundgren 2005, 31—32).

Organisaation tulisi nähdä luovuus arvokkaana asiakokonaisuutena ja jalkauttaa tätä arvona koko organisaation läpi. Luovuudesta pitäisi tehdä toimintamalli, kuinka asioita lähdetään työstämään eteenpäin. Kuinka organisaatio voi sitten helpottaa tätä luovien ideoiden jalostumista innovaatioiksi? Osa työntekijöistä varmasti sisäistää ja ottaa omakseen luovan ajattelumallin. Luovat työntekijät helposti vetävät toisiaan puoleensa ja heistä muodostuu tiimi. Olenkin pohtinut, pitäisikö tulevaisuudessa organisaatioiden ryhtyä palkkaamaan projekteihinsa luovia tiimejä, joissa kemiat jo valmiiksi kohtaavat ja luovat ideat lentävät. Jos projekteihin muodostetaan aina uusia tiimejä, on tiimin jäsenten aina ensin löydettävä paikkansa ja toimintamallinsa. Jos eri tehtäväalueisiin olisi jo valmiita, toimivia, luovia tiimejä, voisi organisaatio palkata tällaisen ja luottaa nopeampaan ja idearikkaampaan työn tulokseen.

Johtamistaitoa ei ole pidetty merkittävä vaikuttajana luovuuteen ja innovatiivisuuteen, koska ideoita ja innovatiivisuutta on pidetty yksilön omana luonteenpiirteenä (Jung 2001) (Styhre & Sundgren 2005, 33). Mutta johtamisen tehtävänä onkin tukea ja vahvistaa luovaa työtä (Styhre & Sundgren 2005, 41). Johtajan on luotava luovuudelle sopiva ympäristö. Hänen on mahdollistettava, että luovuuteen liittyvät tekijät, juurakon osat (ihmiset, ideat, ajatukset) voivat kohdata ja yhdistyä. Luovuuden juurakko mallissa ideat liittyvät toisiinsa ja yhdistyvät. Ja niistä syntyy synteesi eli kokonaan uusi asia, jonka summa on enemmän kuin yksittäiset ideat yhteensä. (Styhre & Sundgren 2005, 59).

KUVA 2. Luovuuden juurakkomallissa ihmiset, ideat ja ajatukset yhdistyvät ja niistä syntyy synteesi.

Johtaja, joka haluaa vahvistaa luovuutta, pitää varmistaa. että luovuutta korostetaan läpi organisaation. Luovuuden on oltava johdettavissa läpi organisaation läpinäkyvästi ja avoimesti. Edistäessään jatkuvasti ajatusten vaihtoa ja dialogia, johtajalla on suuri myötävaikutus niihin henkilöihin, jotka haluavat tuoda julki luovia ratkaisujaan ja uusia ideoitaan. Virikkeitä antava ja palkitseva verkostoituminen ja tieteellisen tiedon jakaminen läpi organisaation helpottaa luovaa työskentelyä. Luovuus on sosiaalisten käytäntöjen ja keskusteluiden tulos höystettynä kekseliäisyydellä ja suhteilla. (Styhre & Sundgren 2005, 59).

Luovuuden juurakko mallissa luominen ja luovuus on tapahtuma, jossa uudet yhteydet muodostuvat yhteisellä tasolla. Uusista yhteyksistä muodostuu lopuksi uusi idea, joka voidaan muuttaa rekisteröidyksi tuotteeksi, palveluksi tai toimintatavaksi. Luovassa työssä monet tekijät, kuten prosessit, tapahtumat ja yksilöt, yhdistyvät, eroavat ja yhdistyvät uudelleen. Silloin luovat toiminnot mahdollistavat keskustelun ja ajatusten vaihdon organisaatiossa. Keskustelevassa ja verkostoituneessa ympäristössä voidaan ideat hyödyntää dynaamisemmin ja edistyneemmin. (Styhre & Sundgren 2005, 60).

Luovuus voidaan myös nähdä kuvan 2 osoittamalla tavalla. Siinä luovuus sisältää ytimen, jossa on tieteellinen totuus sääntöineen ja asetuksineen. Ytimestä ulospäin ovat kerrokset, jotka edustavat organisaation sosiaalista rakennetta ja asiantuntemusta, jossa ideat yhdistyvät. Ideoista syntynyt uusi idea on vielä tutkittava ja kehitettävä edelleen organisaation tarpeisiin sopivaksi. Testauksen tuloksena saattaa syntyä uusi innovaatio, joka täyttää uutuuden ja hyödyllisyyden kriteerit. (Styhre & Sundgren 2005, 60—61).

KUVA 3. Luovuus ja siitä syntyvä innovaatio organisaatiossa (mukaillen Styhre & Sundgren 2005, 61).

Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että luovuus on uusien, paranneltujen ideoiden tuottamista, kun taas innovaatio on näiden ideoiden toteuttamista käytännössä. Organisaation luovuus voidaan määritellä uusien ideoiden tuottamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Luovuutta ei vielä osata organisaatioissa hyödyntää koko kapasiteetillaan, ainakaan ei niin luovilla toimialoilla. Mutta luovuus ei ole vain luovien alojen yksinoikeus. Ongelmanratkaisua ja luovaa päättelykykyä tarvitaan jokaisella alalla. Jos luovan ajattelun ottaa koko organisaatiossa käyttöön, voidaan saavuttaa motivoiva ilmapiiri ja keksiä uusia innovaatioita. Innovaatio voi olla joko uusi tuote, palvelu tai toimintatapa.

LÄHTEET

Opetusministeriö 2010. Creative Economy and Culture in the Innovation Policy. Publications of the Ministry of Education, Finland 2010:13. Saatavilla http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/OPM13.pdf?lang=en

Styhre & Sundgren 2005. What is Organizational Creativity?, The Epistemology of Creativity and Exploring Creativity in Organizations: Methodological Concerns. Managing Creativity in Organizations.