Blogi

tiistai 9. joulukuuta 2008

Lisäarvoa organisaatioiden strategiatyöhön

Artikkelissa strategy as a ”wicked” problem oli paljon käyttökelpoisia ideoita, joilla saa lisäarvoa organisaatioiden strategiatyöhön.

Strategiatyöskentely on hyvä aloittaa aivoriihessä, johon osallistuu kaikki tärkeät osatekijät. Tällä tarkoitan sitä, että strategiatyöhön on otettava riittävän suuri joukko mukaan, jotta saadaan henkilökunta mukaan suunnitteluun, paljon hyviä ideoita ja sitoutettua työntekijät syntyvään strategiaan. Yritysten tulisi ottaa enemmän mukaan eri työntekijöitä, eikä vaan kuunnella johdon faktoja ja mielipiteitä. Näin he antavat vastuuta ja hallintaa ongelmien ratkaisuun, mikä luo sitoutumista ja mukaantuloa. Ryhmässä saadaan paljon enemmän ajattelua ja ratkaisuehdotuksia aikaiseksi, kuin yksin. Strategiatyö ei ole johdon yksinoikeus, vaan siinä pitää jakaa ymmärrys ja yrittää yhdessä löytää ongelmiin ratkaisut. Kaikki eivät tietenkään hyväksy näitä ratkaisuja, mutta kun kaikki tietää, mitä on päätetty ja, miksi näihin ratkaisuihin on päädytty, niin se auttaa hyväksymään asiat ja sitoutumaan. Näin jokainen on taistelemassa mahdollisia ongelmia vastaan. On vaikea saada kaikki tärkeät työntekijät samaan aikaan paikalle, mutta se kasvattaa luovuutta potentiaalisesti onnistuessaan! Vaikka yritykset pitää tärkeänä asiakkaita ja osakkeenomistajia, mutta tärkeimpiä ovat kuitenkin työntekijät, koska heidän sitoutuminen ja osaaminen ovat mittaamattoman arvokasta.

Strategisessa työskentelyssä on muistettava, että vaikka suuria ongelmia olisi edessä niin yrityksen koko identiteettiä ei kannata ryhtyä muuttamaan siinä samassa. Strategisessa työskentelyssä on mietittävä organisaation visio, toiminta-ajatus ja arvot. Yrityksellä kannattaa olla selkeä ja yksinkertainen tavoite, johon pyrkiä. Ei kannatta lähteä liian suuriin haasteisiin tai laajentaa omaa päämäärää liikaa.

Henkilöiden, jotka tekevät strategiatyötä, kannattaa ottaa vakavasti asiakkaiden ja osakkeenomistajien ideat ja huolet, vaikka ne kuulostaisivat nippelitiedolta. Voi nimittäin tulla hetki, jolloin näitä tietoja voidaan hyödyntää tarpeiden ymmärtämiseen ja määrittelemiseen. Nämä asiat ovat elintärkeitä strategiaa mietittäessä.

Strategiatyö on dokumentoitava, sillä se on hyvä tapa luoda uusia ideoita. Dokumentista muodostuu malli tähänastisista päätöksistä ja käyttämättömistä ideoista. Aivoriihessä esille tulevista ideoista kannattaakin tehdä siis nauhoitus, vaikka kaikkia ideoita ei heti toteutettaisi. Ne voidaan hyödyntää aina jälkeenpäin, kun kaikki ideat on dokumentoitu.

Kun strategiset asiat on päätetty, niin tiedottaminen on hoidettava huolella, sillä strategia ei ole ilmoitusluontoinen asia. Tiedottaminen organisaation joka portaalle on tärkeää. Esim. työpaikan keskustelut lounastauolla ovat ensiarvoisen tärkeää luovan keskustelun ja strategisen kehitystyön aikaansaamiseksi.

Strategiatyössä on toimittava! Sen sijaan, että yritykset keskittyisi hakemaan ja hakemaan yhtä, ainoaa ja parasta strategiaa, kannattaa aloittaa yhtä aikaa useampi strategia, jotka ovat toteutuskelpoisia. Vaikka ne olisivatkin epävarmoja. Ei kannata miettiä asioita, vaan paperilla ja kokoushuoneissa, vaan kannattaa lähteä rohkeasti toimimaan, ja katsoa, kuinka käy. Jos tilanne näyttää huonolle, niin silloin on tilannetta, sääntöjä ja suuntauksia korjattava ja elettävä tilanteen mukaan joustavasti. Palautetta organisaation tilanteesta pitää hyödyntää toiminnassa. Tuloksia kuuluu verrata suunnitelmiin ja sitä mukaa korjata aina toimintaa. Näin voimme oppia virheistämme.

Yritysten olisi hyvä kirjata skenaarionsa / tavoitteensa, jotka he haluavat kohdata seuraavien 10, 20 tai 50 vuoden sisään. Näin he herättävät kaikki ennustamaan tulevaa ja varautumaan siihen. Päämäärien kirjauksien jälkeen on mietittävä, millä strategioilla pääsisimme näihin tavoitteisiin.

Strategia kuulostaa hankalalle ja monet organisaatiot ovat unohtaneet strategisen suunnittelun ja toiminnan. Organisaatioiden tulisi kuitenkin muistaa, että menestyksekkäällä strategiatyöllä saavutetaan kilpailukyky, jolla on pitkä kantoiset seuraukset.

LÄHDE
Harward Business Review 3/2008, John C. Camillus. Strategy as a wicked problem.

STRATEGIAPROSESSI JA SEURANTA
Kehitä strategiaprosessiasi.

keskiviikko 3. joulukuuta 2008

Henkilöstön kehittäminen osana liiketoimintastrategiaa

Henkilöstön kehittäminen pitäisi olla osa organisaatioiden liiketoimintastrategiaa. Vain jatkuva uusiutuminen, uuden oppiminen ja innovatiivisuus takaavat kilpailukyvyn ja menestymisen. Osaamisen merkitys on nykypäivänä korostunut, sillä elinikäistä työsuhdetta ei enää ole, vaan sama työntekijä voi toimia useissa eri tehtävissä tai työsuhteissa (Kauhanen 2003, 141-143.)

Henkilöstön päämäärätietoisella ydinosaamisen kehittämisellä voidaan vahvistaa organisaation kilpailukykyä. Organisaatioiden kannattaakin luoda 3-5 vuoden suunnitelma henkilöstön kehittämiseksi, jotta uusiutuminen ja kilpailukyky säilyvät. Tämän kuuluu osaamisen kehittäminen sekä henkilökunnan työuran rakentamista tukevat asiat.

Joko sinä olet tehnyt itsellesi osaamisen kehittämistäsi tukevan suunnitelman, jolla takaat oman markkina-arvosi nousun?

LÄHDE
Kauhanen Juhani 2003. Henkilöstövoimavarojen johtaminen. Vantaa. Dark Oy.

Palkitseminen motivoinnin näkökulmasta

Palkitseminen on organisaation johtamisen väline, jolla konkretisoidaan strategiset päämäärät ja muutetaan päämäärät kustannustehokkaaksi toiminnaksi. Palkitseminen on johdon keino motivoida henkilöstöä tekemään parhaansa organisaation hyväksi. Palkitseminen luo hyvän työilmapiirin, vähentää henkilöstön vaihtuvuutta, ohjaa toimintaa ja saa henkilöstön tyytyväiseksi.

Palkitsemisesta pitää olla hyötyä sekä työntekijälle että työnantajalle. Palkitsemisen välineillä ja perusteilla kerrotaan työntekijöille, mitä heiltä odotetaan. Työnantajan pitää saada palkitsemiseen käytetylle rahalle ja ajalle vastinetta. Työnantajan kannalta on merkityksellistä, kuinka paljon työntekijä on valmis ponnistelemaan yhteisten päämäärien suuntaan.

Organisaation johto voi käyttää henkilöstön motivointiin seuraavaa neljää palkitsemisen keinoa:
1. Työ ja tapa toimia (työn sisältö, toimintatavat ja esimiestyö).
2. Kasvu ja kehittyminen (osaamisen kehittyminen ja työuran rakentaminen).
3. Rahallinen palkitseminen
4. Henkilöstöedut (joustavat työajat, työterveyshuolto, työolosuhteet ja -välineet).

Johdon on muistettava kuitenkin palkitsemisessa, että työntekijöiden osaamisen, tiedon saannin ja valtuuksien pitää olla organisaation joka tasolla riittävät suhteessa tavoitteeseen, jotta saadaan työntekijät motivoituneiksi. Mahdoton tehtävä luo vain kielteisiä reaktioita, eikä motivoi. Lisäksi kokemukset palkitsevuudesta ovat yksilöllisiä, toisia motivoi toiset asiat, ja toisia taas toiset.

LÄHTEET
Kauhanen 2003. Henkilöstövoimavarojen johtaminen.
Rantamäki Tomi 2006. Oikea palkitseminen on tehokas johtamisen väline. Hautala Heikki, Walkabout 6/2006.
Viitala 2006. Henkilöstöjohtaminen.

tiistai 2. joulukuuta 2008

Johtaja Sedu Koskinen strategisen viestinnän toteuttajana

Jatkuvasti kiristyvä kilpailu pakottaa yritykset huolehtimaan maineestaan ja julkisuuskuvastaan. Maineenhallintaan on myös muita syitä, kuten tiedonvälityksen vallankumous, tuotteiden ja palveluiden samankaltaistuminen, yritysskandaalien aiheuttama luottamuspula, aineettoman pääoman merkityksen kasvu ja eettisen kuluttamisen nousu. Yritykset ovat siis joutuneet ottamaan maineen ja sen hallinnan kilpailutekijäkseen (Heinonen 2006, 14.) Johtajan maine on noussut viimeisen parin kymmenen vuoden aikana yrityksen maineeksi ja tämä asettaakin johtamisen vaatimukset ihan uudelle tasolle (Heinonen 2006, 161). Burson-Marstellerin tutkimuksen mukaan hyvämaineinen johtaja lisää kiinnostusta yrityksen osakkeisiin, tuo luotettavuutta, lisää suosituksia yhteistyökumppaniksi, ylläpitää luottamusta ja lisää yrityksen kiinnostavuutta työpaikkana (Heinonen 2006, 162). Hyvä maine muodostuu uskottavuudesta, luotettavuudesta ja rehellisyydestä (Heinonen 2006, 164).

Seppo Koskinen (51 v.), tunnetummin Sedu, on ollut ja on monessa mukana. Parhaiten hänet tunnetaan Suomen suurimman yksityisen ravintola-alan yrityksen, SK Ravintoloiden ja ohjelmapalvelutoimiston, SK Festivalsin omistajana. SK Ravintoloilla on Suomessa yli 50 ravintolaa ja ulkomaille on avattu ravintoloita Viroon ja Thaimaaseen. Yritys julkaisee Kerho -nimistä jäsenlehteä ja jäsenille on runsaasti kanta-asiakas- ja VIP- etuuksia. SK Festivals puolestaan järjestää kesäisin mm. Suomen suurimman juhannusfestivaalin, RMJ:n. Lisäksi Sedulla on pääomistajuus veikkausliigajoukkueeseen Hakaan, Linnan juhlien televisio-oikeudet (Maamme 11.01.2007.) ja neljä henkilöstövuokrausyritystä. Sedun ansiotulot olivat vuonna 2007 193 112 euroa ja pääomatulot 87 632 euroa (Helsingin sanomat 2008.) Yrittäjänä hän on toiminut vuodesta 1989. Ja jo nuoruudessaan hän oli kunnianhimoinen, sillä hän pelasi silloin jalkapalloa SM-tasolla (Wikipedia 2008.)

Aivan kuten SK Ravintoloiden kotisivuilla kerrotaan, yritys on vahvasti henkilöitynyt Koskiseen. Sedu on antanut ravintolalleen kasvonsa ja saanut ravintolabisneksen haltuunsa ennennäkemättömällä tavalla. Menestys, intohimo ja vahva antautuminen alalle ovat tehneet Sedusta henkilön, jonka mielipiteitä halutaan kuulla ja hänen menestymistään halutaan seurata. Ravintola-alalla vallitsee raaka bisnes. Yksi paikka voi menestyä yöelämän huipulla korkeintaan 2-3 vuotta, sen jälkeen sen on uusiuduttava (SK-Ravintolat www-sivut). Tässä kaikessa Sedu on onnistunut todella hyvin.

Kun yrityksellä on näkyvä keulahahmo, se tuo aina palstamillimetrejä ja julkisuutta. Mutta julkisuuden on oltava positiivistä julkisuutta. Sedu Koskisen julkisuuskuvassa ei ole tahroja (Talouselämä 4.6.2007.) Kun tutkin julkaisuja Sedu Koskisesta Helsingin sanomien, Ylen ja Talouselämän arkistoista, hänet löysi kategorioista viihde, kaupunki, urheilu, uutiset, pop -uutiset ja yöelämä. Näissä julkaisuissa hän viihtyi muutamia kertoja kuukaudessa. Hänen julkisuudenkuvaansa ei mitenkään voi sanoa huonoksi. Ainoa negatiivisen sävyinen juttu oli keskustelu vuokratyövoiman käytöstä. Uskon kuitenkin, että Sedu on ansainnut luottamuksensa ja maineensa jo niin hyvin, että hän voi esiintyä myös tällaisissa jutuissa maineen kärsimättä. Vaikka Sedu käyttääkin vuokratyövoimaa, niin hänellä on hyvä maine nuorison keskuudessa työnantajana. Kuka nyt ei haluaisi menestyvään ravintolaan töihin ja ympärilleen vilinää, vilskettä ja muita nuoria.

Julkisuudessa Sedu on aina siististi pukeutuneena pikkutakkiin ja kauluspaitaan. Hän vaikuttaa tyyneltä ja tyytyväiseltä. Sedu ei näytä tunteitaan, eikä riehu, kuten esim. toinen tunnettu toimitusjohtaja Vesa Keskinen. Sedu on selvästikin viimeisen päälle business mies ja päättänyt menestyä. Sedun elämä on menestystarina, joka varmasti kiinnostaa ihmisiä ainaisten negatiivisten uutisten sijasta.

Sedun liikkeistä voi lukea yleensä ensimmäisenä Iltalehdestä tai iltasanomista. Sedu osaa selvästikin hyödyntää joka paikassa näkyvät lööpit julkisuuskuvassaan. Esimerkiksi hänen uusien ravintoloidensa avaamista uutisoidaan ja Sedun synttäribileet saivat paljon julkisuutta viime vuonna. Julkisuus poikii lisää euroja ravintoloiden kassaan, mikä puolestaan synnyttää lisää julkisuutta, jne (Talouselämä 4.6.2007). Koskinen on myös tunnettu siitä, että hän tulee aina uuden ravintolansa avajaisiin itse ja juhlii avajaisia paikan päällä, missä maan kolkassa tahansa. Olen ollut tätä itsekin todistamassa ja se teki vaikutuksen, kun omistaja välittää niin paljon paikastaan ja asiakkaistaan, että vaivautuu paikalle ”tavisten” joukkoon koko illaksi.

Näkyvä julkisuudenhahmo on yrityksille myös riski, sillä jokaiselle keulahahmolle on löydettävä seuraaja. Ennemmin tai myöhemmin jonkun on astuttava Sedu Koskisen paikalle. Ilmeisesti kuitenkin keulahahmosta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Kaikki julkisuus kun voi olla hyvää julkisuutta. Vaikka Sedun julkisuuskuva on puhdas, niin kielteinen julkisuuskaan ei tunnu haittaavan menestyvien yritysten menoa, kun ajattelee esim. Vesa Keskisen ympärillä vellovaa julkisuutta (Talouselämä 4.6.2007.)

Tulevaisuudessa Sedu jatkaa varmasti samaa rataa uusiutuvana ravintoloitsijana, pitää julkisuudenkuvansa kirkkaana ja viihtyy iltapäivälehtien lööpeissä.

LÄHTEET
Heinonen Jouni 2006. Mainejohtaja. Helsinki: WSOYpro.
Helsingin sanomat, Kaseva Tuomas. Julkaistu 3.11.2008. Vesa Keskinen ei ansainnut mitään, Nordströmillä ja Wickströmillä jättitulot. Saatavilla http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Vesa+Keskinen+ei+ansainnut+mit%C3%A4%C3%A4n+Nordstr%C3%B6mill%C3%A4+ja+Wickstr%C3%B6mill%C3%A4+j%C3%A4ttitulot/1135240754973
Helsingin sanomat. Julkaistu: 28.11.2008. Sedu Koskinen antoi tylyn lausunnon Popovitšista, joka iski takaisin. Saatavilla http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Sedu+Koskinen+antoi+tylyn+lausunnon+Popovit%C5%A1ista+joka+iski+takaisin/1135241483069
Maamme 11.01.2007. Sedu Koskinen osti Linnan juhlat. Saatavilla http://yle.fi/pressiklubi/maamme.php?vko=2007.02
SK-Ravintoloiden www-sivut 2008. Saatavilla http://www.sk-ravintolat.fi/
Talouselämä, Rainisto Sami. Julkaistu 4.6.2007. Vesan ja Sedun erilaiset bileet. Saatavilla http://www.talouselama.fi/uutiset/article167338.ece
Wikipedia, vapaa tietosanakirja 2008. Saatavilla http://fi.wikipedia.org/wiki/Sedu_Koskinen

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...