Kun ollaan hankkimassa markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijapalvelua julkisena hankintana on syytä perehtyä julkisten hankintojen lainsäädäntöön.
Suomen Kuntaliitto on uudistanut vuonna 2007 kunnan yleiset hankintaohjeet. Näitä ohjeita sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien kaikkiin hankintoihin. Markkinointi- ja viestintäpalveluhankinnoissa noudatetaan kansallista 15 000 euron kynnysarvoa. Hankintaa suunnittelevan on selvitettävä hankinnan sisältö ja sen vaikutus eri toimintoihin. Hän voi määritellä itse hankinnan sisällön, määrän ja laadun. (Olari-Sintonen & alt. 2009, 31—32, 34.)
”Hankintayksikön keskeinen velvollisuus on ilmoittaa julkisesti tehtävistä hankinnoista. Hankintailmoituksen tarkoituksena on avoimesti tiedottaa käynnissä olevasta tarjouskilpailusta. Ilmoittamisvelvollisuus koskee kaikkia kynnysarvot ylittäviä hankintoja. EU-kynnysarvon ylittävistä hankinnoista ja kansallisista hankinnoista on julkaistava ilmoitus sähköisessä HILMA-järjestelmässä (www.hankintailmoitukset.fi).” (Olari-Sintonen & alt. 2009, 37.)
”Kaikki saapuneet tarjoukset kirjataan tai niihin merkitään saapumisaika ja vastaanottajan nimi. Sähköisten tarjousten vastaanottamisessa on erityisesti huomioitava salassa pidettävyys. Tarjoukset säilytetään avaamattomina niiden avaamistilaisuuteen saakka. Myös avaamistilaisuuden jälkeen on huolehdittava, että tarjoukset kaikkine liitteineen säilytetään huolellisesti. Avaustilaisuus järjestetään ns. virkamiestyönä. Tilaisuudesta laaditaan avauspöytäkirja, jonka liitteeksi lisätään kaikki saadut tarjoukset liitteineen.” (Olari-Sintonen & alt. 2009, 53.)
”Tarjousten vertailussa tarjotut ratkaisut laitetaan paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on päätyä parhaaseen mahdolliseen valintaan tarkan pohdinnan ja tarjouksiin perehtymisen jälkeen. Saatuja tarjouksia vertaillaan ja ne pisteytetään etukäteen päätettyjen eli tarjouspyynnössä mainittujen kriteerien mukaan.” (Olari-Sintonen & alt. 2009, 48.)
Hankinnan suunnittelija päättää tarjousten pisteytyksestä. Kullekin tarjouspyynnössä mainitulle arviointiperusteelle annetaan pisteitä, esimerkiksi 1—10, ja määritellään painokerroin sen tärkeyden mukaan. Pisteytyksestä tehdään taulukko, joka on pyydettäessä lähetettävä nähtäväksi tarjoajille. Taulukkoon on hyvä laittaa selitys pisteiden laskutavalle ja perusteluita pisteille. (Olari-Sintonen & alt. 2009, 49.) Tällä tavoin varmistetaan tarjoajien tasapuolinen kohtelu. Hankintapäätöksestä on tiedotettava kaikkia tarjouksen tekijöitä (Olari-Sintonen & alt. 2009, 55.)
Tarjousten lähettäjillä on oikeus hakea muutosta hankintapäätökseen 14 päivän kuluessa valintapäätöksen vastaanottamisesta, mikäli he katsovat, että hankinnassa on toimittu hankintalain vastaisesti. Markkinaoikeudella on oikeus kumota päätös tai velvoittaa hankinnantekijää maksamaan hyvitystä hävinneelle yritykselle. (Olari-Sintonen & alt. 2009, 56.)
LÄHDE
Olari-Sintonen Merja, Seppälä Jari, palo Sirpa, Järvelä Teija, Rainio Päivi 2009. Kunta viestintäostoksilla. Opas viestintä- ja markkinointipalvelujen hankintaan. Suomen Kuntaliitto. Helsinki: Hakapaino Oy. Saatavilla http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p090624132655V.pdf
tiistai 26. tammikuuta 2010
lauantai 23. tammikuuta 2010
Www-sivujen käytettävyyden ja toimivuuden testaus
Nyt kun sähköiset julkaisujärjestelmät ovat lisääntyneet nopeasti, organisaatiot ovat alkaneet kiinnittämään huomiota käytettävyyteen. Huomio käytettävyyteen on tullut suoraan käyttäjiltä. Sisällöntuottajat haluavat järjestelmän, jota on helppo käyttää. (Byrne 2005, 22.)
Käytettävyyden puute tarkoittaa www-sivujen käyttäjän turhautumista, kun joku asia ei ole niin helppoa kuin sen pitäisi. Käytettävyys tarkoittaa sitä, kun kirjautuu järjestelmään niin tietää heti mistä kuuluu aloittaa ja minne mennä ilman kolmen päivän koulutusta asiaan. Vaikka käyttäjät ovat usein tottuneet surffaamaan verkkosivuilla, niin julkaisujärjestelmästä voi silti löytyä paljon uusia nappuloita, joita ihmiset eivät ymmärrä. Usein julkaisujärjestelmissä keskitytään liiaksi toimintoihin, eikä itse käytettävyyteen. Käytettävyys on tilannekohtaista ja siksi käytettävyystutkimuksiin on sidottava käyttäjät tiiviisti. Käytettävyyttä suunniteltaessa ja testattaessa on syytä katsoa, miten käyttäjät työskentelevät järjestelmässä. Jos luulet tietäväsi miten toiset ihmiset ajattelevat, olet todennäköisesti väärässä. (Byrne 2005, 23—25.)
Käyttäjäystävällisen käyttöliittymän suunnittelussa ei kannata kuunnella mitä käyttäjät sanovat, vaan mitä he tekevät. Kun haluat selvittää, millainen käyttöliittymä toimii parhaiten, laita käyttäjät tekemään tehtäviä ja seuraa heidän työskentelyään. Käytettävyystestin perussäännöt ovat, että selvitä, mitä käyttäjät oikeasti tekevät, älä usko mitä he sanovat, äläkä todellakaan usko, mitä käyttäjät luulevat tekevänsä tulevaisuudessa. Käyttäjät usein sanovat haluavansa kaikkia ”siistille” kuulostavia juttuja, mutta käytettävyyden kanssa näillä ei välttämättä ole mitään tekemistä. Todellisessa käyttötilanteessa, nämä ”siistit” jutut, kuten 3D ja animaatio, eivät enää olekaan niin miellyttäviä. Voit vasta sitten myös kuunnella käyttäjiä, kun he ovat kunnolla käyttäneet jonkin aikaa käyttöliittymää, mutta silloinkin on huomioitava ihmisluonto. Ihmiset tahtovat sanoa helposti sen minkä sinä haluat kuulla tai mikä on milloinkin sosiaalisesti hyväksyttävää. Lisäksi he eivät muista kaikkea tekemäänsä. Pienet yksityiskohdat, jotka ovat ratkaisevia käyttöliittymän suunnittelun kannalta, voivat unohtua kokonaan, koska niitä ihmiset helposti eivät edes huomaa. Ihmiset tuppaavat perustelemaan kovasti tekemisiään. Usein kuulee sanontaa, että ”olisin huomannut painikkeen, jos se olisi ollut isompi”. (Nielsen 2001).
LÄHTEET
Byrne Tony 2005. Oh What A Feature: Functional Usability. EContent, May 2005. Saatavilla SAMK, Lillukka.
Nielsen Jakob 2001. Jakob Nielsen’s Alertbox, August 5, 2001. First Rule of Usabil-ity? Don’t Listen to Users. Saatavilla http://www.useit.com/alertbox/20010805.html
Käytettävyyden puute tarkoittaa www-sivujen käyttäjän turhautumista, kun joku asia ei ole niin helppoa kuin sen pitäisi. Käytettävyys tarkoittaa sitä, kun kirjautuu järjestelmään niin tietää heti mistä kuuluu aloittaa ja minne mennä ilman kolmen päivän koulutusta asiaan. Vaikka käyttäjät ovat usein tottuneet surffaamaan verkkosivuilla, niin julkaisujärjestelmästä voi silti löytyä paljon uusia nappuloita, joita ihmiset eivät ymmärrä. Usein julkaisujärjestelmissä keskitytään liiaksi toimintoihin, eikä itse käytettävyyteen. Käytettävyys on tilannekohtaista ja siksi käytettävyystutkimuksiin on sidottava käyttäjät tiiviisti. Käytettävyyttä suunniteltaessa ja testattaessa on syytä katsoa, miten käyttäjät työskentelevät järjestelmässä. Jos luulet tietäväsi miten toiset ihmiset ajattelevat, olet todennäköisesti väärässä. (Byrne 2005, 23—25.)
Käyttäjäystävällisen käyttöliittymän suunnittelussa ei kannata kuunnella mitä käyttäjät sanovat, vaan mitä he tekevät. Kun haluat selvittää, millainen käyttöliittymä toimii parhaiten, laita käyttäjät tekemään tehtäviä ja seuraa heidän työskentelyään. Käytettävyystestin perussäännöt ovat, että selvitä, mitä käyttäjät oikeasti tekevät, älä usko mitä he sanovat, äläkä todellakaan usko, mitä käyttäjät luulevat tekevänsä tulevaisuudessa. Käyttäjät usein sanovat haluavansa kaikkia ”siistille” kuulostavia juttuja, mutta käytettävyyden kanssa näillä ei välttämättä ole mitään tekemistä. Todellisessa käyttötilanteessa, nämä ”siistit” jutut, kuten 3D ja animaatio, eivät enää olekaan niin miellyttäviä. Voit vasta sitten myös kuunnella käyttäjiä, kun he ovat kunnolla käyttäneet jonkin aikaa käyttöliittymää, mutta silloinkin on huomioitava ihmisluonto. Ihmiset tahtovat sanoa helposti sen minkä sinä haluat kuulla tai mikä on milloinkin sosiaalisesti hyväksyttävää. Lisäksi he eivät muista kaikkea tekemäänsä. Pienet yksityiskohdat, jotka ovat ratkaisevia käyttöliittymän suunnittelun kannalta, voivat unohtua kokonaan, koska niitä ihmiset helposti eivät edes huomaa. Ihmiset tuppaavat perustelemaan kovasti tekemisiään. Usein kuulee sanontaa, että ”olisin huomannut painikkeen, jos se olisi ollut isompi”. (Nielsen 2001).
LÄHTEET
Byrne Tony 2005. Oh What A Feature: Functional Usability. EContent, May 2005. Saatavilla SAMK, Lillukka.
Nielsen Jakob 2001. Jakob Nielsen’s Alertbox, August 5, 2001. First Rule of Usabil-ity? Don’t Listen to Users. Saatavilla http://www.useit.com/alertbox/20010805.html
Blogi ja RSS –syötteet
Blogi ja RSS (Real Simple Syndication) –syötteet olivat aiemmin sosiaalisen median työkaluja, joita ihmeteltiin, että mitä ne ovat, mutta nykyään niillä sidotaan käyttäjät organisaatioon. Ne ovat tulleet osaksi yritysten verkkostrategiaa. (Merker 2008, 12.)
Blogeja on tänä päivänä kaikkialla. Kysymys kuuluukin, että miten tästä ilmiöstä organisaatio voi tehdä itselleen kilpailuedun. Monet blogit antavat käyttäjilleen mahdollisuuden kommentointiin ja näin blogista tulee vuorovaikutteinen työkalu. Blogin etusivuun voi lisätä myös RSS –syötteet, jotka blogin lukija voi tilata itselleen. Tämä tarkoittaa sitä, että kun uusi blogi kirjoitus ilmestyy, lukijat saavat tämän itselleen missä ikinä ovatkin. Blogista on tullut suosittu foorumi ja sitä kannattaa hyödyntää tiedonvälityksessä. Blogin sisältö koukuttaa helposti lukijat tulemaan sivustolle aina vaan takaisin. Tämän päivän opiskelijat arvostavat ikätovereidensa mielipidettä ja vaihtavat mielipiteitään internetissä, joten järjestämällä opiskelijoiden blogeja sivustollesi, voit tehokkaasti yhdistää nykyiset ja tulevat opiskelijat. Tulevat opiskelijat pääsevät tapaamaan ikätovereitaan ja kuulemaan heidän opiskelukokemuksistaan, suoraan heiltä, heidän sanoin. Tällainen aito ääni on voimakas väline muokkaamaan oppilaitoksen imagoa opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa silmissä. (Merker 2008, 12.)
RSS –syötteet ovat tätä päivää. RSS –syötteet keräävät päivitykset blogeista ja muista uutisarvoista tietoa jakavista sivustoista. Se on ikään kuin jakelukanava tiedolle, joka on uutta, uutiskynnyksen ylittävää tai muuten tärkeää. RSS –syötteiden tilaaminen helpottaa lukijaa, koska hänen ei enää tarvitse vierailla sivulla katsomassa, onko blogiin tullut uusia tekstejä. RSS –syötteet voi tilata suureen osaan selaimista ja sähköpostipalvelimista. Ei siis ole mitään syytä olla lisäämättä RSS –syötteitä organisaation verkkostrategiaan. Sen avulla viesti voi mennä perille nopeammin kuin millään muulla tavalla. (Merker 2008, 12.)
SATAEDUn sivuilla on hyödynnetty sosiaalisen median työkaluja ja sivustoon on haluttu luoda käyttäjiä kiinnostavaa interaktiivista sisältöä. Sivustolla on
• share/jaa toiminto, jolla voi jakaa sivun verkkoyhteisöissä
• blogimainen verkkolehti
• RSS -syötteet
• interaktiivinen kartta, Google Maps
• kommentointi mahdollisuus kirjautuneille lukijoille
Myös tässä blogissa on RSS -syötteet. Voit tilata uudet tekstit oikeasta laidasta kohdasta tilaa. Blogikirjoituksia pääsee kirjautuneet lukijat kommentoimaan.
LÄHDE
Merker Lance 2008. Changing the game with Web 2.0 technologies. Community College Week, 2/25/2008. Saatavilla SAMK, Lillukka.
Blogeja on tänä päivänä kaikkialla. Kysymys kuuluukin, että miten tästä ilmiöstä organisaatio voi tehdä itselleen kilpailuedun. Monet blogit antavat käyttäjilleen mahdollisuuden kommentointiin ja näin blogista tulee vuorovaikutteinen työkalu. Blogin etusivuun voi lisätä myös RSS –syötteet, jotka blogin lukija voi tilata itselleen. Tämä tarkoittaa sitä, että kun uusi blogi kirjoitus ilmestyy, lukijat saavat tämän itselleen missä ikinä ovatkin. Blogista on tullut suosittu foorumi ja sitä kannattaa hyödyntää tiedonvälityksessä. Blogin sisältö koukuttaa helposti lukijat tulemaan sivustolle aina vaan takaisin. Tämän päivän opiskelijat arvostavat ikätovereidensa mielipidettä ja vaihtavat mielipiteitään internetissä, joten järjestämällä opiskelijoiden blogeja sivustollesi, voit tehokkaasti yhdistää nykyiset ja tulevat opiskelijat. Tulevat opiskelijat pääsevät tapaamaan ikätovereitaan ja kuulemaan heidän opiskelukokemuksistaan, suoraan heiltä, heidän sanoin. Tällainen aito ääni on voimakas väline muokkaamaan oppilaitoksen imagoa opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa silmissä. (Merker 2008, 12.)
RSS –syötteet ovat tätä päivää. RSS –syötteet keräävät päivitykset blogeista ja muista uutisarvoista tietoa jakavista sivustoista. Se on ikään kuin jakelukanava tiedolle, joka on uutta, uutiskynnyksen ylittävää tai muuten tärkeää. RSS –syötteiden tilaaminen helpottaa lukijaa, koska hänen ei enää tarvitse vierailla sivulla katsomassa, onko blogiin tullut uusia tekstejä. RSS –syötteet voi tilata suureen osaan selaimista ja sähköpostipalvelimista. Ei siis ole mitään syytä olla lisäämättä RSS –syötteitä organisaation verkkostrategiaan. Sen avulla viesti voi mennä perille nopeammin kuin millään muulla tavalla. (Merker 2008, 12.)
SATAEDUn sivuilla on hyödynnetty sosiaalisen median työkaluja ja sivustoon on haluttu luoda käyttäjiä kiinnostavaa interaktiivista sisältöä. Sivustolla on
• share/jaa toiminto, jolla voi jakaa sivun verkkoyhteisöissä
• blogimainen verkkolehti
• RSS -syötteet
• interaktiivinen kartta, Google Maps
• kommentointi mahdollisuus kirjautuneille lukijoille
Myös tässä blogissa on RSS -syötteet. Voit tilata uudet tekstit oikeasta laidasta kohdasta tilaa. Blogikirjoituksia pääsee kirjautuneet lukijat kommentoimaan.
LÄHDE
Merker Lance 2008. Changing the game with Web 2.0 technologies. Community College Week, 2/25/2008. Saatavilla SAMK, Lillukka.
Google Analytics seuranta- ja mittausjärjestelmä
Bugarski (2009, 9) aloittaa artikkelinsa Franchising World lehdessä ytimekkäästi:
Jos sinulla ei ole seuranta- ja mittausjärjestelmää www-sivuillasi, älä lue yhtään pidemmälle, vaan mene heti hankkimaan sivuillesi Google Analytics.
Google Analytics on ilmainen ja sen avulla voi saada lisää käyttäjiä sivuille joka kuukausi, kun vain ensin opettelee hieman lukemaan ja tulkitsemaan seurannan lukuja. On ymmärrettävä, mitä lukuja katsoa ja miten tulkita niitä. Katsottaessa seurannan tuloksia on kiinnitettävä huomiota käyttäjiin, jotka ovat olleet sivuillasi. Sivuilla kävijöiden määrä ei ole ratkaisevaa, vaan se, kuinka monta uutta kävijää sivuilla on käynyt. Katso, mistä uudet kävijät ovat tulleet ja mikä on johdattanut heidän sivuille. Nämä asiat kertovat, mikä on sivujen vaihtokurssi (uusien käyttäjien prosenttiosuus). Esimerkiksi jos organisaatioon ottaa yhteyttä web-lomakkeen kautta 20 henkilöä ja sivuilla on käynyt 1000 uutta kävijää, niin silloin sivujen vaihtokurssi on 2 %. Tämä luku on aloitusluku. Jos luku on alle 1 prosentin, niin silloin kannattaa miettiä, onko sivusi aivan ajan tasalla. Jos luku on yli 2 prosentin, niin olet keskitason yläpuolella. Tavoite on saada prosentti niin ylös kuin se on mahdollista. Voit joutua satsaamaan sivujen markkinointiin, jotta saat kävijöitä sivuillesi. Kun olet saanut prosentin nousemaan eli kävijät sivuille, voit pienentää markkinointibudjettiasi. (Bugarski 2009, 9.)
Seuraavaksi Analyticsista kannattaa selvittää, sivut, joilta käyttäjät lähtevät pois. Tämä kertoo sinulle, mitkä sivut ovat tylsiä tai säikäyttävät käyttäjät. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota, että ei menetetä käyttäjiä.(Bugarski 2009, 9.)
Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota etusivuun, palautelomakkeeseen ja usein kysyttyihin kysymyksiin (UKK). Korkea etusivulta siirtymisen luku kertoo, että etusivu ei ole tehokas tai ei anna käyttäjille selkeää navigointireittiä. Käyttäjät voivat hämmentyä ja hylätä sivut ennen kuin navigoivat sivustolla eteenpäin. Tätä kutsutaan hylkäämisasteeksi. (Bugarski 2009, 9.)
Se, mistä käyttäjät ovat tulleet sivuille, kannattaa selvittää Analyticsista. Sivulle tullaan joko suoraan osoitteeseen, linkistä ja hakukoneen kautta. Suoraan sivuille tullessa käyttäjä kirjoittaa selaimen sivun osoitteen. Hän on saanut www-sivun osoitteen mainoksesta tai kuullut toiselta henkilöltä. Linkistä tullut käyttäjä on tullut www-sivuille linkistä, joka on ollut toisilla www-sivuilta tai sähköpostissa. Hakukoneen saattelemana tulleista käyttäjistä kannattaa selvittää, mikä hakukone on heidät sivuille tuonut ja millä hakusanalla sivut ovat löytyneet. Kun olet selvittänyt, mistä käyttäjät tulevat sivuille, analysoi mikä tuo käyttäjät sivuille ja mikä ei. Jos käytät rahaa mainostamiseen ja juuri nämä mainokset tuovat käyttäjät sivuille, niin silloin kannattaa mainostamista jatkaa. (Bugarski 2009, 10.)
Sivuja analysoitaessa on syytä kiinnittää huomio hylkäämisasteeseen. Hylkäämisaste tarkoittaa, kuinka monta käyttäjää saapuu ainoastaan sivuille ja heti sen jälkeen lähtee sivuilta menemättä yhtään sen pitemmälle. Esimerkiksi jos sivuilla käy 1000 uutta käyttäjää ja hylkäämisaste on 55 %, voidaan mitata, että 55 % tai 550 kävijää hylkäsi heti sivusi. Hylkäämisaste kertoo sinulle monia asioita. Esimerkiksi kun katsot suoraan sivustolle tulleiden kävijöiden määrää ja hylkäämisasteesi on heidän kanssaan 50 %. Tämä kertoo, että puolet sivustolle tulleista kävijöistä ajattelee, että sivusto ei ole mukaansatempaava. Jos hylkäämisaste on suuri verkko- ja sähköpostimainonnasta huolimatta, sivut eivät ole tarpeeksi tehokkaat vangitsemaan käyttäjiä sivustolle. (Bugarski 2009, 10.)
Katso hylkäämisastetta hakukoneiden suosittelemana tulleiden käyttäjien osalta ja vielä tarkemmin sitä, mitkä hakusanat ovat heidän tuoneet sivustolle. Jos käyttäjät hakevat jollain tietyllä hakusanalla paljon ja hylkäämisaste on 80 %, niin se kertoo, että sivusto ei liity millään tavalla tähän hakusanaan ja se kannattaa muuttaa hakusanamarkkinointiin heti. Nämä tiedot kertovat myös, mitkä sanat käännyttävät vierailijat pois sivulta ja mitkä sanat vangitsevat kävijät sivustolle. (Bugarski 2009, 10.)
On tärkeää mitata sivuston onnistumista. On mielenkiintoista tietää, ketkä sivustolla vierailee, kuinka pitkään kävijät ovat siellä ja minne he ovat matkalla? Usein www-sivujen seuranta- ja mittausjärjestelmät koetaan kauhean teknisiksi, mutta oikeasti ne ovat suunniteltuja raportteja, joiden yksityiskohtia pitää vain tulkita, jotta tiedetään mitä ne tarkoittavat. Jokainen voi kysyä itseltään, kuuluisiko minun tietää mitä sivustolla tapahtuu ennen kuin käytän taas rahaa mainontaan? Vastaus riippuu siitä, kuinka paljon haluat rahoillesi katetta. (Bugarski 2009, 10.)
LÄHDE
Bugarski Boris 2009. Boosting Your Leads with Web Analytics. Franchising World, August 2009. Saatavilla SAMK, Lillukka.
Jos sinulla ei ole seuranta- ja mittausjärjestelmää www-sivuillasi, älä lue yhtään pidemmälle, vaan mene heti hankkimaan sivuillesi Google Analytics.
Google Analytics on ilmainen ja sen avulla voi saada lisää käyttäjiä sivuille joka kuukausi, kun vain ensin opettelee hieman lukemaan ja tulkitsemaan seurannan lukuja. On ymmärrettävä, mitä lukuja katsoa ja miten tulkita niitä. Katsottaessa seurannan tuloksia on kiinnitettävä huomiota käyttäjiin, jotka ovat olleet sivuillasi. Sivuilla kävijöiden määrä ei ole ratkaisevaa, vaan se, kuinka monta uutta kävijää sivuilla on käynyt. Katso, mistä uudet kävijät ovat tulleet ja mikä on johdattanut heidän sivuille. Nämä asiat kertovat, mikä on sivujen vaihtokurssi (uusien käyttäjien prosenttiosuus). Esimerkiksi jos organisaatioon ottaa yhteyttä web-lomakkeen kautta 20 henkilöä ja sivuilla on käynyt 1000 uutta kävijää, niin silloin sivujen vaihtokurssi on 2 %. Tämä luku on aloitusluku. Jos luku on alle 1 prosentin, niin silloin kannattaa miettiä, onko sivusi aivan ajan tasalla. Jos luku on yli 2 prosentin, niin olet keskitason yläpuolella. Tavoite on saada prosentti niin ylös kuin se on mahdollista. Voit joutua satsaamaan sivujen markkinointiin, jotta saat kävijöitä sivuillesi. Kun olet saanut prosentin nousemaan eli kävijät sivuille, voit pienentää markkinointibudjettiasi. (Bugarski 2009, 9.)
Seuraavaksi Analyticsista kannattaa selvittää, sivut, joilta käyttäjät lähtevät pois. Tämä kertoo sinulle, mitkä sivut ovat tylsiä tai säikäyttävät käyttäjät. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota, että ei menetetä käyttäjiä.(Bugarski 2009, 9.)
Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota etusivuun, palautelomakkeeseen ja usein kysyttyihin kysymyksiin (UKK). Korkea etusivulta siirtymisen luku kertoo, että etusivu ei ole tehokas tai ei anna käyttäjille selkeää navigointireittiä. Käyttäjät voivat hämmentyä ja hylätä sivut ennen kuin navigoivat sivustolla eteenpäin. Tätä kutsutaan hylkäämisasteeksi. (Bugarski 2009, 9.)
Se, mistä käyttäjät ovat tulleet sivuille, kannattaa selvittää Analyticsista. Sivulle tullaan joko suoraan osoitteeseen, linkistä ja hakukoneen kautta. Suoraan sivuille tullessa käyttäjä kirjoittaa selaimen sivun osoitteen. Hän on saanut www-sivun osoitteen mainoksesta tai kuullut toiselta henkilöltä. Linkistä tullut käyttäjä on tullut www-sivuille linkistä, joka on ollut toisilla www-sivuilta tai sähköpostissa. Hakukoneen saattelemana tulleista käyttäjistä kannattaa selvittää, mikä hakukone on heidät sivuille tuonut ja millä hakusanalla sivut ovat löytyneet. Kun olet selvittänyt, mistä käyttäjät tulevat sivuille, analysoi mikä tuo käyttäjät sivuille ja mikä ei. Jos käytät rahaa mainostamiseen ja juuri nämä mainokset tuovat käyttäjät sivuille, niin silloin kannattaa mainostamista jatkaa. (Bugarski 2009, 10.)
Sivuja analysoitaessa on syytä kiinnittää huomio hylkäämisasteeseen. Hylkäämisaste tarkoittaa, kuinka monta käyttäjää saapuu ainoastaan sivuille ja heti sen jälkeen lähtee sivuilta menemättä yhtään sen pitemmälle. Esimerkiksi jos sivuilla käy 1000 uutta käyttäjää ja hylkäämisaste on 55 %, voidaan mitata, että 55 % tai 550 kävijää hylkäsi heti sivusi. Hylkäämisaste kertoo sinulle monia asioita. Esimerkiksi kun katsot suoraan sivustolle tulleiden kävijöiden määrää ja hylkäämisasteesi on heidän kanssaan 50 %. Tämä kertoo, että puolet sivustolle tulleista kävijöistä ajattelee, että sivusto ei ole mukaansatempaava. Jos hylkäämisaste on suuri verkko- ja sähköpostimainonnasta huolimatta, sivut eivät ole tarpeeksi tehokkaat vangitsemaan käyttäjiä sivustolle. (Bugarski 2009, 10.)
Katso hylkäämisastetta hakukoneiden suosittelemana tulleiden käyttäjien osalta ja vielä tarkemmin sitä, mitkä hakusanat ovat heidän tuoneet sivustolle. Jos käyttäjät hakevat jollain tietyllä hakusanalla paljon ja hylkäämisaste on 80 %, niin se kertoo, että sivusto ei liity millään tavalla tähän hakusanaan ja se kannattaa muuttaa hakusanamarkkinointiin heti. Nämä tiedot kertovat myös, mitkä sanat käännyttävät vierailijat pois sivulta ja mitkä sanat vangitsevat kävijät sivustolle. (Bugarski 2009, 10.)
On tärkeää mitata sivuston onnistumista. On mielenkiintoista tietää, ketkä sivustolla vierailee, kuinka pitkään kävijät ovat siellä ja minne he ovat matkalla? Usein www-sivujen seuranta- ja mittausjärjestelmät koetaan kauhean teknisiksi, mutta oikeasti ne ovat suunniteltuja raportteja, joiden yksityiskohtia pitää vain tulkita, jotta tiedetään mitä ne tarkoittavat. Jokainen voi kysyä itseltään, kuuluisiko minun tietää mitä sivustolla tapahtuu ennen kuin käytän taas rahaa mainontaan? Vastaus riippuu siitä, kuinka paljon haluat rahoillesi katetta. (Bugarski 2009, 10.)
LÄHDE
Bugarski Boris 2009. Boosting Your Leads with Web Analytics. Franchising World, August 2009. Saatavilla SAMK, Lillukka.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
LinkWithin
