Manfred Blaha on mies, joka on luonut pitkän uran turvallisuusviranomaisena Itävallassa. Toukokuussa 2011 häneltä ilmestyi opinnäytetyönä tutkimus ”Facebook ja Twitter - Their implications between Citizens and Public Safety Organisations in case of emergency”, jossa kerrotaan, miten sosiaalinen media vaikuttaa kansalaisten ja turvallisuusalan toimijoiden väliseen viestintään onnettomuustilanteissa.
Blaha näkee sosiaalisen median tuovan uusia ominaisuuksia turvallisuusviestintään. Sosiaalinen media on tänä päivänä tärkeä kanava katastrofin hetkellä, kun omaiset etsivät tietoa rakkaimmistaan ja puhelinlinjat ovat ruuhkautuneet tai osittain tuhoutuneet.
Asennoituminen vielä skeptistä ja pelokasta
Turvallisuusalan toimijat USA:ssa ja Euroopassa suhtautuvat sosiaaliseen mediaan yleisesti ottaen vielä skeptisesti ja pelokkaasti. Sosiaalinen media tuo kuitenkin paljon hyötyä ja mahdollisuuksia hädän hetkelle vaarojen, riskien ja haasteiden lisäksi. Nämä uudet kanavat, kuten Facebook, Twitter ja YouTube, tuovat mm. mahdollisuuden kuvien ja videoiden parempaan hyödyntämiseen.
Maaliskuussa 2011 tapahtuneessa Japanin maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa tsunami-katastrofissa yksi harvoista toimivista viestintäkanavista oli Twitter. Tapahtuman aikana ilmestyi myös kuvia ja videoita sosiaalisen median sovelluksiin ja näin saatiin kuvaa tilanteen vakavuudesta ja henkilöiden olinpaikasta. Toinen esimerkki on Atlantasta, jossa panttivankina ollut opiskelija hälytti apua Facebook-profiilinsa kautta, koska ei uskaltanut soittaa hätänumeroon.
Sosiaaliseen mediaan askel kerrallaan
Varsinkin nuoret, odottavat turvallisuusviestintää sosiaalisen median kautta. Manfred Blaha neuvoo turvallisuusalan toimijoita aloittamaan osallistumisen sosiaaliseen mediaan niin pian kuin mahdollista. Hän opastaa aloittamaan varovaisesti yleisen turvallisuustiedon jakamisella ja testaamaan, kuinka tähän reagoidaan. Sen jälkeen on suositeltavaa parantaa viestintää sosiaalisessa mediassa hätä- ja erilaisiin häiriötilanteisiin liittyvällä tiedolla. Kokeiluvaiheen jälkeen turvallisuusalan toimijat voisivat ottaa sosiaalisen median yhdeksi viestinnän kanavaksi, luonnollisena turvallisuusviestinnän osana.
Kovin moni turvallisuusalan toimija ei ole vielä valmis toimimaan sosiaalisessa mediassa.
Tämä johtuu epävarmuudesta, tietoturvariskeistä ja siitä, ettei lähettäjän tietoja voida vielä varmistaa. Facebook ja Twitter eivät ole vielä valmiita laaja-alaiseen turvallisuusviestintään. Niin kauan kuin ei ole olemassa juridisia säännöksiä, jotka minimoivat riskit, eivät turvallisuusviranomaiset halua vastaanottaa mm. hätäilmoituksia sosiaalisen median kautta. Sitä ennen turvallisuusalan toimijoiden on kuitenkin hyvä valmistautua tulevaan ja pohtia sosiaalisen median vaatimaa resurssointia mm. monitorointiin eli profiilisivujen seuraamiseen ja viesteihin vastaamiseen.
Lähde:
Blaha Manfred 2011. Facebook ja Twitter - Their implications between Citizens and Public Safety Organisations in case of emergency.
