Kuinka saada lisää tykkääjiä Facebook sivulle?

Muutamia käytännönläheisiä ohjeita…

1. Hanki Facebook sivulle lyhyt osoite. Lyhyttä ja mieleenpainuvaa osoitetta on helpompi markkinoida. Tunnuksen voit hankkia sivulla http://www.facebook.com/username

2. Laita www-sivuillesi Like box ja tykkää nappi. Tässäkin blogissa on oikeassa laidassa blogin Tykkää nappi sekä ihan alhaalla Sataedun Like box.
Ohjeet näiden lisäämiseen löydät sivulta http://developers.facebook.com/docs/reference/plugins/like-box ja http://developers.facebook.com/docs/reference/plugins/like

3. Kaikessa markkinoinnissa ja viestinnässä on hyvä mainita Facebook. Esim. löydät meidät myös Facebookista ja suora lyhyt osoite organisaation Facebook sivulle.

4. Sähköpostin allekirjoitukseen kannattaa lisätä linkki organisaation Facebook sivulle.

5. Lisää Facebook sivulle asiakkaitasi kiinnostavaa sisältöä. Sinun tulee ensin selvittää, mikä heitä oikeasti kiinnostaa. Missä he viettävät aikaansa, mistä asioista hakevat tietoa tällä hetkellä, jne.

6. Yritä saada asiakkaasi merkitsemään itsensä organisaation Facebook sivulla oleviin kuviin. Tähän tarkoitukseen, voisi soveltua kilpailu, jossa asiakkaat ottavat kuvia itsestään tuotteen/palvelun kanssa ja merkitsevät kuviin itsensä.

7. Videot herättävät mielenkiintoa ja videoihin asiakas voi merkitä itsensä. Videoita voi levittää helposti verkkoyhteisöissä ja lähettää sähköpostissa linkkinä sekä upottaa omille sivuille.

8. Tee banneri markkinointikampanja Facebookiin. Kampanjan voi helposti toteuttaa ja siihen löytyy ohjeet sivulla http://www.facebook.com/advertising/ Seuraa kampanjaasi. Kuinka monta tykkääjää sait lisää? Kannattiko?

9. Julkaise omassa Facebook profiilissa joskus organisaatioon liittyviä statuspäivityksiä niin, että se menee samalla myös organisaation Facebook sivulle. Organisaatioon viitataan statuksessa kirjoittamalla @tunnus.
Esim. "Sataedun opiskelijat kilpailevat paraikaa Oulussa Taitaja 2010 kisoissa. Mielenkiintoista seurata tapahtumia @SATAEDU sivulta. Tsemppiä Ouluun!!"

Sähköiset työtilat intrassa

Kuuntelin muutama päivä sitten Helsingin yliopiston julkaiseman mielenkiintoisen kahden tunnin verkkoluennon sosiaalisesta mediasta oppimisen ja osaamisen hallinnan uutena välineenä. Mielenkiintoisinta oli Mikaela Terhin luento Wärtsilän intranetistä, koska olen suunnittelemassa intraa työpaikalleni.

Wärtsilässä on otettu sähköiset työtilat, workspacet, käyttöön, jotta osaaminen saadaan kartoitettua ja piilevä tieto tulee näkyväksi. Intrassa pystyy perustamaan työtilan projektille tai tiimille. Työtilassa oleville henkilöille annetaan rooleja: owner, moderator, contributor tai reader. Owner on projektinomistaja/vetäjä, jolla on admin oikeudet. Jos omistaja on vain nimi paperilla ja käytännössä projektia vetää joku toinen henkilö, hänet nimetään moderatoriksi, jolla on myös admin oikeudet. Työtilan peruskäyttäjät ovat contributoreita ja he pystyvät tässä roolissa lisäämään ja muokkaamaan työtilan tietoa. Näiden lisäksi työtilassa on readereita, joilla on vain lukuoikeus.

Kun intraan kirjautuu, omien työtilojen muutoshistoria näkyy heti aloitussivulla. Näin ollen on helppoa tarkistaa, mitä tietoja on muutettu ja missä työtilassa. Sähköpostiliikennettä on haluttu vähentää ja työtilan tiedon pystyykin jakamaan viestinä intrassa. Intrassa on myös kalenteri, joka on integroitu muihin järjestelmiin. Kalenteriin pystyy lisäämään työasioiden ohessa henkilökohtaisia merkintöjä. Intra on lisäksi personoitavissa. Jokainen pystyy muokkaamaan intran etusivua omien tarpeidensa mukaan. Intrassa jokaisella on oma profiilisivu, jossa sosiaalisesta mediasta tuttu status kenttä. Status kentän avulla pystyy nopeasti etsimään vaikka tietyn alan asiantuntijaa projektiin henkilökunnan keskuudesta.

Tällaisista sähköisistä työtiloista on paljon hyötyä. Jokainen voi seurata projektin etenemistä ja näin toiminnoista tulee läpinäkyvämpiä. Itse uskon, että näin monessa organisaatiossa saataisiin prosessin laatua nostettua, kun tavoitteita ja tuloksia ei voisi ”piilotella”. Sähköisissä työtiloissa piilevä tieto tulee siis näkyväksi. Siellä voi keskustella ja vaihtaa kokemuksia. Kun kaksi ihmistä keskustelee ideoistaan ja muut näkevät keskusteluhistorian, syntyy varmasti uusia ideoita ja näin voi osallistua kehitystyöhön. Ilman keskustelua ei synny mitään. Sähköisissä työtiloissa tiimi- ja projektityö tehostuvat.

Haittana voidaan sanoa, että jos ei ole tottunut omalla nimellä tuottamaan sisältöä, voi kynnys olla korkea, ryhtyä keskustelemaan näkyvästi intran työtilassa. Wärtsilässä työtilat on rajattu tietylle ryhmälle, jotta ihmiset uskaltavat kommentoida helpommin. Osalle ryhmistä sähköiset keskustelut eivät tuottaneet ongelmia ja heitä Wärtsilä tukikin sekä antoi lisäideoita, miten kehittää lisää omaa tiimityötään. Niitä ryhmiä, jotka vaan jakoivat dokumentteja, eivätkä käyneet keskustelua, Wärtsilä otti ikään kuin kädestä kiinni ja näytti, kuinka sähköisessä työtilassa tulee kommunikoida ja mitä hyötyä tästä voi saada. Ihmiset piti opettaa huomaamaan, että työtilat eivät olleet vain arkistointipaikkoja. Siksi Wärtsilä tekikin guideline -ohjeet, joissa kerrottiin mihin tarkoituksiin ja miten sähköisiä työtiloja käytetään.

LÄHDE
Asta Bäck, Mikaela Terhi, Kaija Pöysti, Leenamaija Otala 2010.
Sosiaalinen media – oppimisen ja osaamisen hallinnan uusi väline.
Saatavilla http://video.helsinki.fi/Arkisto/tallenne2009.php?ID=19886