Blogi

tiistai 9. marraskuuta 2010

Oman oppimisen pohdiskelua…


Opintopsykologi Satu Eerola kävi 2.11. 
puhumassa meille maisteriopiskelijoille oppimisesta yliopistossa. Aiheita, joita hän käsitteli:
  • Mitä on hyvä, syvä oppiminen yliopistossa?
  • Miten saan tutkinnon valmiiksi?
  • Mitkä ovat maisteriopiskelijoiden keskeisimmät opiskelun ja oppimisen haasteet?
  • Millainen olet oppijana?

Eerola kertoi, että vaikeuksia opintojen etenemiseen voi tulla missä opiskelujen vaiheessa tahansa, mutta erityisesti ensimmäisenä opiskeluvuotena tai gradua tehtäessä. Yleisimpiä ongelmia ovat, että opinnot eivät käynnisty, saattavat jumahtaa tai eivät vain pääty. Yliopisto-opiskelu ei ole kaikkia varten. Osalle opiskelijoista tiivis, itsenäinen yliopisto-opiskelu on liikaa. Eerola painotti, että on tärkeää tuntea omat, henkilökohtaiset oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun tavat sekä kehittää metakognitiivisia valmiuksia.

Tästä luennosta innostuneena lähdin pohtimaan omaa oppimistani ja opiskelua yliopistossa.

Omalla kohdallani opiskeluja "hidastaa" kokopäivätyö. Intoa ja halua kyllä löytyy kehittää itseään. Nautin todella paljon, kun saan lukea illalla torkkupeiton alla sohvalla tai sängyssä mielenkiintoista kirjaa vaikkapa brändäyksestä. Siinä vasta on koti-iltaa ja omaa aikaa kerrakseen. Ah! Olen kuitenkin ihan sinut askel kerrallaan etenevien opintojen kanssa. Ensin työ ja sitten huvi. Opiskelu on kuitenkin minulle harrastus. Vaikka opinnot etenevät hitaasti, ne varmasti valmistuvat aikanaan. Olen laittanut takarajaksi vuoden 2014, jolloin opinto-oikeuteni loppuun. Opiskelen oman jaksamiseni mukaan. Muuta väliä ei ole, kunhan opinnot etenevät koko ajan, vaikka yksi opintoviikko kerrallaan.

Koska Creative Business Management – maisteritutkinto on minulle jo 7. ammatillinen tutkinto, on opiskelu ja itsensä johtaminen minulle arkipäivää. Kun vielä yliopiston luento-, tentti-, yms. käytännöt tulevat tutummaksi, asiat etenevät omaa rataansa.

En halua suorittaa vauhdilla kursseja vain, jotta saisin tutkintotodistuksen mahdollisimman nopeasti. Tahdon, että saan mahdollisimman suuren hyödyn opiskelustani. Nyt kun on yliopistoon päästy sisään ja tälle tielle lähdetty, niin otetaan sitten ilo irti koko rahan edestä. Aion käydä useampia kursseja, mitä maisteritutkinto sisällään pakollisena pitää. Katson aina silloisenkin työtehtäväni mukaan kursseja ja valitsen niitä, joista saan uutta potkua työhöni. Arvosanat ja valmistuminen määräajassa eivät siis paina vaakakupissa niin paljon kuin aito oppiminen ja tiedon hyödyntäminen työelämässä.

Toivon, että pystyn aloittamaan gradun mahdollisimman pian ja voin liittää sen kiinteästi omaan työhöni. Luen kaikki tenttikirjat tulevaa gradua silmällä pitäen. Tenttikirjani ovatkin komeita väriviuhkoja, kun merkkailen mahdollisia gradun aiheita ja lähteitä post-it lapuilla kirjan sivuihin.

Olen oppijana aktiivinen tiedon rakentaja. Luen paljon kirjallisuutta, tutkimuksia ja artikkeleita, joita sitten mietin oman työni kannalta. Pohdin, kuinka voin hyödyntää tätä tietoa omassa työssäni, vaikka aihe tai ala ei olisi lähelläkään työtä, jota teen. Työkokemukseni ja aiemmat opiskeluni antavat hyä pohjan tiedon jalostamiselle. Se tekee oppimisesta entistä mielekkäämpää.

Sosiaalisen median historiani 2007-2010









SUUNNITELMA VUODELLE 2011
  • Sosiaalisen median hyödyntäminen iPadilla.
  • Blogipostauksia 4-5x/kuussa
  • Turun kauppakorkeakoulun ja Aaltoyliopiston hyödyntäminen omassa kehittymisessä.


VUOSI 2010 - Sosiaalisesta mediasta tulee intohimo, työ ja elämäntapa
  • Henkilöbrändäys sosiaalisessa mediassa
  • Sataedu Facebookissa (tavoitteet ja onnistumisen mittaaminen)
  • Satakunnan koulutusorganisaatioiden Facebook kävijämäärien seuraaminen ja mittaaminen
  • Satakunnan ratsastuskeskus - Satakunda Ridcentrum Facebookissa
  • Blogin uusien kävijöiden mittaaminen Google Analytics ohjelmalla
  • Sosiaalisen median hyödyntäminen mobiilisti (iPhone 3G S)
  • Blogipostaus 2-3x/kuussa
  • Bit.ly - linkkien vaikuttavuuden mittaaminen
  • SlideShare
  • Issuu
  • EveryTrail
  • Foursquare
  • YouTube


VUOSI 2009
  • Sataedu Facebookissa
  • Twitter
  • Blogipostaus 1x/kuussa


VUOSI 2008
  • Kurssi: Sosiaalinen media ammatillisessa opetuksessa. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu.
  • Sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa (Ning verkkoyhteisö)
  • LinkedIn
  • Blogipostaus 1x/kuussa


VUOSI 2007
  • Oman blogin perustaminen ja bloggauksen aloittaminen
  • Facebook
  • IRC-Galleria

torstai 4. marraskuuta 2010

Sanomalehtien tulevaisuus


Yksi mielenkiintoisimmista puhujista Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäivillä 27.10.2010 oli Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen, joka puhui monikanavaisen mediabrändin johtamisesta ja hallinnasta.

Mediassa on käynnissä syvällinen murros ja tämä on herättänyt keskustelua sanomalehtien tulevaisuudesta. Kuoleeko sanomalehti, koska internet on muuttanut kuluttajien käyttäytymistä ja uutiskilpailun dynamiikan?

Mikael Pentikäinen uskoo edelleen paperiseen sanomalehteen. Vaikka teknologia on muuttanut mediaa, sen kuluttamista ja tekemistä sekä ansaintamalleja, niin edelleen ihmiset haluavat lukea paperisen sanomalehden aamukahvipöydässään. On kuitenkin tunnustettava, että kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut ja muuttuu koko ajan lisää. Suuri osa, kuten minäkin, seuraa uutiset verkosta ja mobiilisti. Myös heidän tarpeeseensa on vastattava, mikä pakottaa sanomalehtitaloja käyttämään monipuolisesti sähköisiä kanavia uutisten välitykseen sekä katsomaan tulevaisuuteen ja sieltä tuleviin uusiin teknologioihin. Sanomalehtien on jatkuvasti kehitettävä toimintaansa, muuten ne jäävät nopean kehityksen tuoman muutoksen jalkoihin.

Internetissä kuluttajakäyttäytymisen muutos on nopein

Sanomalehtien on elettävä ympäri vuorokauden kuluttajien mukana eri kanavissa ja näin ollen kehitettävä omaa tuoteperhettään monipuoliseksi. Sanomalehtien on huomioitava kuluttajan päivärytmi aamusta iltaan (aamupala, työmatka, työ, lounas, työ, työmatka ja ilta). Aamupalalla luetaan paperista sanomalehteä, kun taas työmatkalla ja töissä uutiset luetaan sähköisesti, kertoo Pentikäinen. Lukijoiden muuttuneisiin tarpeisiin on vastattava. On huomioitava, että lukija, joka lukee lehteä aamulla, haluaa lukea uusia uutisia sähköisistä versioista, joten uutisten on oltava erilaisia eri kanavissa. Lukijoille on myös tarjottava erilaisia mahdollisuuksia tilata paperisen ja digilehden yhdistelmiä.  

Mikael Pentikäinen uskoo integroituun uutisten tekemiseen. Helsingin Sanomissa printti- ja verkkomedian tekijät tekevät uutisia molempiin kanaviin. Myös myyjät myyvät molempiin kanaviin. Heillä ei ole erikseen printti- ja verkkouutisten tekijöitä, eikä myyjiä.

Ammattipäivillä oli myös puhumassa digitaalisen kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta suunnittelija Teemu Neiglick ja luova johtaja Jani Halme kontaktitoimisto Toisesta. He kertoivat, että viestintä ei voi olla enää yksinsuuntaista, vaan yrityksen on huomioitava kohderyhmän tilanne, mediaympäristö ja käyttöajankohta. Yritys ei voi olla enää etäinen ja vaikeasti lähestyttävä, vaan sen on oltava oikeasti kiinnostunut kohderyhmän kanssa asioimisesta. Sähköinen media on rakennettava niin, että se on oivaltavaa ja kuluttajaa auttavaa. Tieto on pystyttävä kohdistamaan ja antamaan reaaliajassa. Massakontakteihin ei enää pyritä, vaan yritetään vaikuttaa edes yhteen aidosti. Tämä kaikki tarkoittaa, että verkossa on oltava läsnä, viestintä on suunniteltava pidemmälle aikavälille, on tehtävä enemmän töitä kuin ennen sekä viestintää on mitattava, optimoitava, seurattava ja kehitettävä, kertovat Neiglick ja Halme. 

Hyppy sähköiseen mediaan

Helsingin Sanomien startti sähköisen median maailmassa on Mikael Pentikäisen mukaan ollut lupaava. Se on ollut jatkuvaa oppimista, uuden kokeilua ja virheistä oppimista. Monimedian kehittämistyö on eri kanavien jatkuvaa parantamista, eri kanavien sisältöjen eriyttämistä, visuaalisen ilmaisun vahvaa kehittämistä, sähköisten hankkeiden läpivientiä, arki- ja viikonvaihteen lehtien fiksua eriyttämistä sekä tulevien lukulaitteiden huomioimista kehitystyössä.

Eri kanavien jatkuvassa kehittämisessä on huomioitava tulevaisuus. Zokem Oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Verkasalo kävi esittämässä Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäivillä tutkimustuloksia älypuhelinten käytöstä. Älypuhelimista on tulossa uusi massamedia. Älypuhelimia käytetään aina ja kaikkialla. Ne tavoittavat kuluttajat ajasta ja paikasta riippumatta. Viikonloppuna aktiivinen jakso on tosin lyhyempi kuin viikolla, kertoo Verkasalo. Tutkimuksen mukaan tällä hetkellä älypuhelimilla luetaan uutisia keskimäärin 38 minuuttia kuukaudessa.  Paras aika uutisoida älypuhelinten käyttäjille on klo 8-9 aikaan aamulla. Tämän saman asian olen huomannut seuratessani blogini kävijöiden liikettä. Verkasalon esittämän tutkimuksen mukaan Facebook, Google ja Helsingin Sanomat ovat vahvoja brändejä mobiilisti. Vaikka Google tavoittaakin laajimman kävijämäärän, niin Facebook ja Helsingin Sanomat saavat suurimman osuuden käyttöajasta, sanoo Verkasalo.  Tutkimuksessa ei ollut vielä iPhonen käyttäjiä, joten uskon minuuttimäärien olevan itse asiassa suuremmat. On mielenkiintoista nähdä miten tulevaisuudessa luvut kehittyvät. Älypuhelimista on tulossa uusi massamedia ja uudet lukulaitteet ovat pian myös Suomen markkinoilla. 


Uutisten eriyttäminen tarkoittaa suunnittelua, miten uutinen laitetaan lehteen ja miten verkkoon. Kumpaan mediaan uutinen laitetaan ensin vai laitetaanko uutinen vain jompaankumpaan mediaan. Verkkoon laitetaan enemmän niitä uutisia, joista puhutaan sillä hetkellä esim. sosiaalisessa mediassa. Sanomalehtien onkin oltava koko ajan tuntosarvet tarkkana, sillä sosiaalisesta mediasta voi löytää mielenkiintoisia puheenaiheita. 

Visuaalisen ilmaisun vahva kehittäminen on mielenkiintoinen alue. Isot koot ovat trendinä verkkomainonnassa. Visuaalisuus toimii hyvänä tunnelman välittäjänä. Ääntä ja kuvaa yhdistetään verkossa paljon. Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäivillä MTV Median tuoteryhmäpäällikkö Pasi Raassina kertoi mainonnan monesta tasosta verkkomediassa. Verkossa on käynnissä displaymainonnan murros. Isoilla pinnoilla voidaan tapetoida koko www-sivu. Lisäksi käytetään paljon HD-tasoista liikkuvaa kuvaa selaimen ylälaidassa. Käynnistäessä/sulkiessa sivun yläosan videomainosta, saitti voi myös laskeutua sen mukaan ylös/alas. Nämä visuaaliset elementit ovat tätä päivää verkossa. 

Hyvä esimerkki visuaalisuudesta on YouTube, joka on noussut voimakkaasti yhdeksi käytetyimmistä hakukoneista Googlen rinnalle. Tieto halutaan visuaalisessa muodossa ja siksi YouTubea käytetään tiedon hakuun. 

Mediabrändin johtaminen ja hallinta

Mikael Pentikäinen listasi Helsingin Sanomien eri ulottuvuuksia, jotka mielestäni todella hyvin kuvasivat heidän brändiään. Helsingin Sanomat on maailman peili, auttaa mielipiteen muodostumista, keskustelun ja vaikuttamisen kanava, vallan vahtikoira, kulttuurin tukija ja tutkija, menojen vinkkaaja, maailman visualisoija, talouden avaaja, urheilu ystävän ystävä, kuluttajan kaveri, brändien rakentaja ja kulkee kehityksen kärjessä. Helsingin Sanomien tavoitteena ei ole lukijamäärän maksimointi, vaan oikean kuvan antaminen maailmasta.

Journalismissa pyritään objektiivisuutteen, mutta meidän on tunnustettava, että siihen ei ikinä oikeasti päästä. Niin myös brändijohtamisessa, brändiä yritetään johtaa, mutta siihen ei ikinä oikeasti päästä. Brändijohtaminen onkin hyvin paljon moderaattorina toimimista.

Muutos on sanomalehdille suuri mahdollisuus.

tiistai 2. marraskuuta 2010

Kuinka viedä luovuus vieläkin pidemmälle?

Creative Buzz seminaari järjestettiin 28.10.2010 Turun VPK-talolla. Aiheina olivat luova talous, asiantuntijoiden liikkuvuus, yksinyrittäjyys, taide työelämässä ja sosiaalinen media. Puhujina olivat mm. tri. Richard Gatarsky ja Åbo Akademin liiketaloustieteen professori Alf Rehn, joka on sijoittunut Thinkers 50 – listalla 13.sijalle.















Niin meillä on aina ennenkin tehty…

Rehn kritisoi luovuuden muuttumista muotisanaksi, jolla ei ole enää mitään merkitystä. Samalla hän kuitenkin pisti yleisönsä ajattelemaan, millainen on luovuus, jota sinä haluat tehdä? Millaista luovuutta sinä haluat viedä eteenpäin?

Rehnin mukaan asioita on kyseenalaistettava, sillä luovuus ei ole samaa mieltä olemista, eikä tekemistä niin kuin on aina ennenkin tehty. Luoviin keksintöihin onkin usein liittynyt vastarinta. Ennen uutta keksintöä moni on sanonut ”se ei ikinä toimi” tai ”kamalinta mitä olen nähnyt”. Tämä johtuu siitä, että pidämme söpöistä ja mukavista jutuista, joten teemme niitä yhä uudelleen ja uudelleen vuodesta toiseen, vaikka meidän pitäisi rakentaa oikeasti jotain erilaista. Rehn kehottaakin haastamaan nämä ”tehdään niin kuin aina ennenkin” -ajattelijat ja viemään rohkeasti uusia ajatuksia eteenpäin. ”Tyhmiä” ideoita ei saa tyrmätä vain siksi, että ne eivät sovi omaan viitekehykseemme. Silti työpaikoilla näkee näitä ideoiden tyrmääjiä ja osaamisen väheksyjiä, joista Rehn kysyykin ”kuka tällaisen ihmisen kanssa haluaa tehdä töitä? Kaikkihan haluaa tappaa sen”.

Viitekehysvankila

Olin viime viikolla myös Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäivillä ja siellä 15/30 Researchin toimitusjohtaja ja tutkija Markus Keränen puhui juuri tästä Rehnin mainitsemasta omasta viitekehyksestä. Keränen kertoi viitekehysvankilasta. Viitekehysvankila on yksilön havainnot sekä häntä ympäröivä maailma, se mitä meillä on jokaisella korvien välissä. Jos tieto ei sovi omaan viitekehykseemme, niin tietoa ei nähdä tai siihen ei kiinnitetä huomiota. Keränen näkee hankalaksi sen, että samantyyppisen viitekehyksen haltijat vetävät toisiaan puoleensa ja työskentelevät usein samoissa työpaikoissa. Samantyyppisen viitekehyksen omaavien henkilöiden työskentely yhdessä vahvistaa entisestään heidän viitekehystään, vaikka tarkoitus olisi laajentaa sitä. Sillä menestyvät konseptit syntyvät usein, kun havaitaan jossain muualla aivan muuta ja tuodaan se omaan toimialaan ja omaan viitekehykseen. Tällaista luovaa ajattelua on hyvä harjoitella, sillä uskon, että niin saa uutta näkökulmaa ja uusia ideoita omaan työhönsä.

Keränen kertoi MMV2010 -tapahtumassa 20 signaalista 20 minuutissa sekä niiden merkityksestä markkinoijan näkökulmasta. Hänen diaesityksensä näet alla. Olisiko näissä heikoissa signaaleissa jotain uutta, mitä voisit hyödyntää omassa työssäsi?


Rekrytointi

Hyvin suunnitellulla rekrytoinnilla on suuri merkitys luovuudelle. Henkilökemioiden on kohdattava, ideoiden tyrmääjiä ja osaamisen väheksyjiä ei kannata palkata ja viitekehysten täydennettävä toisiaan. Olin todella innostunut rekrytointiprosessin kehittymisestä, kun ystäväni kertoi viime viikolla, että heillä ennen palkkaamista, kysytään työtovereiden mielipidettä, sopiiko uusi henkilö heidän tiimiinsä. Ei voi muuta sanoa, kun kerrassaan loistavaa toimintaa!! Liian usein kuulee, että rekrytoinnista vastaa ainoastaan esimiehet, ottamatta haastatteluun mukaan henkilön tulevia, lähimpiä työkavereita.

Yksi Creative Buzzin avainpuhujista, Seos Designin toimitusjohtaja Antti Pitkänen kertoo tiimeistä, joissa eri taustaiset ihmiset kokoontuvat yhteen ja luovat jotain uutta. Erittäin kiinnostava aihe. Tällaisissa tilanteissa on haastavaa lähteä etenemään, jos ihmiset eivät näe tilannetta mahdollisuutena, eivätkä lähde avoimesti mukaan työskentelyyn. Tämä asettaa haasteen tiimin vetäjälle.

Seminaaripäivänä aikana kokeilimme tätä eri taustaisten ihmisten kokoontumista yhteen luomaan uutta visiota. Järjestävät olivat nimittäin muodostaneet yleisöstä useita tiimejä, joissa oli erilaisia asiantuntijoita. Saimme mielenkiintoista luovaa keskustelua aikaiseksi keksiessämme uutta tuotetta. Tuoteideointi piti lopuksi muuttaa ruokalistan muotoon (alkupalat, pääruoka ja jälkiruoka) sekä kattaa tuotetta kuvaava pöytäkattaus annetuilla esineillä.





















Muutos on niin nopeaa, että kolme tuntia vanha tieto on jo historiaa

Päivän paneelikeskustelusta nousi esille, että ihmiset eivät halua muuttua. Muutokselle ja kehittymiselle ei näytä olevan tilaa. Emme edes ymmärrä, kuinka vahingollista tämä muutoksen ja kehityksen vastustaminen on liiketoiminnalle. Muutos on tänä päivänä niin nopeaa, että vaikka kehittäisimme jatkuvasti, voi silti käydä niin, että kehitystyön tulos voi olla jo vanhentunutta. Päivän lopuksi esiintynyt professori Saara Taalas mainitsi myös tästä tiedon vanhenemisesta, kuinka kolme tuntia vanha tieto on historiaa, josta olen aivan samaa mieltä. Jokainen voi miettiä, miten käykään yritykselle, joka tiedottaa asioista vasta kolmen päivän päästä tai reagoi reklamaatioon neljän päivän päästä? Tämä blogi kirjoituskin on auttamattoman myöhässä, koska Creative Buzz oli viisi päivää sitten.

Vaikka muutosta helposti vastustetaankin Richard Gatarsky kehottaa ihmisiä kokeilemaan uusia asioita ensin ennakkoluulottomasti ennen kuin päättää pitääkö asiasta vai ei. Esitellessään blogeja ja Twitteriä Gatarsky matkii ”I don’t like cauliflower”, ”I don’t like blogging”. Kaikesta ei tarvitse pitää, mutta aina ensin voi kokeilla ennenkö päättää pitääkö asiasta vai ei.

Creative Buzz seminaarin keskusteluista käy ilmi, että luovuutta tulee kehittää. Meidän ei pidä tyytyä vain tekemään niin kuin on ennenkin tehty tai niin kuin kuuluu tehdä tai mikä on järkevää. Alla olevassa listassa on muutamia seikkoja, mitä voimme tehdä viedäksemme luovuuden vieläkin pidemmälle ja kehittääksemme luovuutta.

  • Oman luovan ajattelun kehittäminen
  • Kyseenalaistaminen
  • Rekrytointi
  • Ennakkoluuloton uuden kokeilu
  • Eri taustaisten ihmisten yhdistäminen luoviksi tiimeiksi
  • Nopea, reaaliaikainen viestintä ja reagointi

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...