Sähköisillä julkaisujärjestelmillä sisällönhallinta on helppoa. Nyt organisaatiot voivat keskittyä sisältöön. Uudella, mielenkiintoisella sisällöllä vastataan käyttäjien tarpeisiin ja sidotaan käyttäjiä tulemaan sivustolle uudelleen. (Del Pinto 2009, 41.)
Sähköinen julkaisujärjestelmän avulla sisältö on erotettu sivujen visuaalisesta ilmeestä ja näin ollen sivujen sisällönhallinta on helppoa WYSIWYG (What You See Is What You Get) editorilla ilman ohjelmointitaitoja. (Farkas 2008, 36.)
Uuden sisällön lisääminen edistää käyttäjien uusintavierailuja sivustolle ja on suuressa roolissa hakukoneiden optimoinnissa. Perinteisesti uuden sisällön lisääminen edellytti vaikeasti tehtäviä muutoksia html-koodiin. Tämän päivän trendi on kuitenkin tehdä sivut sähköisellä julkaisujärjestelmällä, jolla voi luoda, hallita, muokata ja julkaista sisältöä helposti. (Cisco Inc. 2008, 120.)
Sähköisten julkaisujärjestelmien suurin vahvuus on, että kun www-sivut ovat valmiit, ei-tekniset henkilöt voivat hyödyntää järjestelmän työkaluja ja lisätä tekstiä sekä kuvia ilman html -koodin tuntemusta. Käyttäjät, joilla on sisällönhallintaoikeudet, voivat lisätä ja muokata sisältöä missä tahansa internetin ulottuvilla ilman, että heidän täytyy asentaa mitään koneelleen. Julkaisujärjestelmä antaa ihmisille mahdollisuuden keskittyä sivuston tärkeimpään elementtiin, tietoon. (Cisco Inc. 2008, 120—121.)
Melkein kaikki julkaisujärjestelmät sisältävät helpon WYSIWYG työkalun. Se on verkkosivun tekstin editointityökalu, joka toimii selaimessa. WYSIWYG on tehty muistuttamaan hyvin paljon Wordin tekstinmuotoilu työkalua, mikä on hyvä asia käytettävyyden kannalta. Selaimessa toimiva tekstin editointityökalu on silti hieman erilainen ympäristöltään, kuin mihin käyttäjät ovat tottuneet, mikä tuo omat haasteensa joka tapauksessa. (Byrne 2005, 26—27.)
Tänä päivänä sisältöä voi julkaista mitä ja milloin vain. Tämä motivoi artikkelinkirjoittajia luovalla vapaudellaan. Vapaudella on myös kääntöpuolensa ja tämä voi kääntyä itseään vastaan. Jos luovalla vapaudella ei haluta motivoida käyttäjiä tuottamaan sisältöä, niin toinen vaihtoehto on tehdä julkaiseminen mahdollisimman helpoksi. Ihmisillä on töitä tehtävänä ja julkaisujärjestelmä ei saa olla sen tiellä tai vaikeuttaa sitä. (Byrne 2005, 27.)
Verkkosivujen sisältö tulee olla reaaliaikaista, päivittäjien on saatava koulutusta järjestelmän käyttöön ja päivittämisestä on tehtävä heille mahdollisimman helppoa. Sisällöntuottamisen kehittäminen tapahtuu horisontaalisti, sillä se koskee kaikkia organisaation yksiköitä (Kaario 2008, 131.)
Sataedun www-sivuilla on WYSIWYG tekstieditori. Käyttäjät ovat tottuneet käyttämään Wordiä sekä oppimisympäristö Moodlea. Moodlessa on selainpohjainen tekstinmuotoilu eli aivan uutta se ei ole heille. Tämän päivän tiedottaminen on reaaliaikaista. Verkkosivuista halutaan mahdollisimman matalan kynnyksen tiedotuskanava. Ihanne tilanne on, että se kellä tieto on, hän laittaisi sen suoraan www-sivuille ilman välikäsiä.
Nielsenin (2007) mukaan, on oltava varuillaan, että ei roskaa sivustoa vanhentuneilla markkinointikampanjoilla. Tämä ei tue reaaliaikaista tiedottamis- ja markkinointi-strategiaa. Kun Sataedun sivustolle lisätään uutinen tai sisäinen tiedote, ne menevät automaattisesti arkistoon. Uutisia ja tiedotteita voi lisätä ajastetusti, joka helpottaa ja varmistaa tiedon lisäämistä järjestelmään. Tiedon voi lisätä järjestelmään heti, kun siitä on tieto ja ajastaa sen julkiseksi tiettyyn aikaan. Enää ainoastaan oma aktiivisuus rajoittaa yksiköiden tiedottamista ja markkinointia.
Koulutussivulle haluttiin lisätä pdf liitteenä koulutusesitteet. Liitteenä olevia pdf esitteitä ei voi päivittää helposti, joten niiden tiedot saattavat vanhentua yllättäen, kenenkään sitä huomaamatta. Tämä asettaa päivittäjälle ylimääräistä työtaakkaa. Lisäksi haku toiminto usein jättää liitetiedostot kokonaan huomiotta. Yleisesti ottaen liitetiedostot vaikeuttavat päivittämistä ja eivätkä välttämättä näy hakutuloksissa.
Sisällön tuottamisessa on huomioitava, että tekstiä ei kannata lisätä mielin määrin sivuille ja otsikoita, väliotsikoita ja listauksia kannattaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Nielsenin mukaan (2008) käyttäjät lukevat vieraillessaan www-sivuilla korkeintaan 28 % sanoista, 20 % voi olla lähempänä totuutta. Yleensä käyttäjät vain pyyhkäisevät silmillään www-sivuja, ilman sen tarkempaa lukemista. Tutkimukset osoittavat, että käyttäjät ovat kauemmin sivuilla, jossa on enemmän tekstiä. Nielsen on aiemmin olettanut, että käyttäjät lukevat 200 sanaa minuutissa, mutta tämän johtopäätöksen takia, hän uskoo, että 250 sanaa minuutissa on lähempänä totuutta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että käyttäjät lukevat puolet sanoista sivuilla.
Silmänseuraamistutkimukset osoittavat, että käyttäjät lukevat usein www-sivuja nopeasti, F kirjaimen muotoisesti. Käyttäjien silmät tekevät yhden pystyviivan ja kaksi vaakaviivaa selaillessaan www-sivuja. Tämä saattaa johtua täysin testatuista sivustoista, ts. niiden rakenteesta, sillä myös muita tuloksia on esitetty. (Nielsen 2006.)
Nielsenin (2006) mukaan käyttäjän F kirjaimen muotoinen selaaminen www-sivulla johtaa seuraaviin johtopäätöksiin, jotka sopivat yleistettäväksi myös muuhunkin kuin vain F selaamiseen:
• Käyttäjät eivät lue sisältöä perusteellisesti sanasta sanaan. Perinpohjainen lukeminen on harvinaista, varsinkin kun tulevat asiakkaat ovat vasta kartoittamassa tarjontaa. Jotkut lukevat enemmän, mutta suurin osa ei lue.
• Kahdessa ensimmäisessä kappaleessa on oltava kaikista tärkein tieto, koska niissä on suurin todennäköisyys, että käyttäjä lukee juuri nämä kappaleet, vaikka he lukevatkin ensimmäisen kappaleen yhdessä sekunnissa.
• Aloita alaotsikot, kappaleet ja listaukset sanoilla, jotka herättää lukija mielenkiinnon. Käyttäjät lukevat jo kolmannen sanan heikommin kuin kaksi ensimmäistä, selatessaan sivua alaspäin katseellaan.
LÄHTEET
Byrne Tony 2005. Oh What A Feature: Functional Usability. EContent, May 2005. Saatavilla SAMK, Lillukka.
Cisco Inc. 2008. Content Management Systems in Website Design. Journal of Visual Communication in Medicine, September 2008; Vol. 31, No. 3, pp. 120-121. Saatavilla SAMK, Lillukka.
Del Pinto Frank 2009. Trends and Observations. EContent, January/February 2009. Saatavilla SAMK, Lillukka.
Farkas Meredith 2008. CMS for Next-Gen Websites. American Libraries, November 2008. Saatavilla SAMK, Lillukka.
Kaario Kimmo 2008. Tiedonhallinta: avain tietotyön tuottavuuteen. Jyväskylä: Docendo.
Nielsen Jakob 2006. Jakob Nielsen’s Alertbox, April 17, 2006. F-Shaped Pattern For Reading Web Content. Saatavilla http://www.useit.com/alertbox/reading_pattern.html
Nielsen Jakob 2007. Jakob Nielsen’s Alertbox, April 10, 2007. Breadcrumb Navigation Increasingly Useful. Saatavilla http://www.useit.com/alertbox/breadcrumbs.html
Nielsen Jakob 2008. Jakob Nielsen’s Alertbox, May 6, 2008. How Little Do Users Read? Saatavilla http://www.useit.com/alertbox/percent-text-read.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti