Verkkosivuilla käytetään erilaisia hakutapoja. Näitä ovat hakutoiminto, hakemisto ja sivukartta. Hakutoimintoja voi olla vapaatekstihaku, asiahaku, tarkennettu haku ja haun rajaus. Nämä hakutavat on valittava verkkopalvelun käytön ja laajuuden mukaan. (Valtiovarainministeriö 2007, 45.) Sataedun verkkosivujen kehittyneillä hakutoiminnoilla voidaan hakea koulutuksia monipuolisesti. Jos hakuun tulee vain yksi hakutulos, käyttäjä siirretään suoraan hakutuloksen sivulle. Henkilökuntahaku on www-sivuilla omanaan.
Tiedonhakijat käyttävät helposti hakutoimintoa, mutta pelkkä haku toiminto ei riitä. Kun hakukone tai haku toiminto ehdottaa sivua hakutuloksen johdosta käyttäjälle, on sivulle saapumisen mielekkyys varmistettava. Nielsen vertaa sivulle saapumista laskuvarjohyppyyn. Jos käyttäjä haluaa mennä Pariisiin, niin hän haluaa laskeutua mieluummin sinne kuin Amsterdamiin. Ja jotta käyttäjä pääsee suosikki ravintolansa luokse, hänen on käveltävä sinne tai otettava taksi. Samalla tavoin, käyttäjien usein täytyy navigoida naapurusto, jotta he löytävät perille. Tässä on huomioitava, että paikallinen navigaatio toimii vain, jos sivustolla on selkeä rakenne, joka määrittää naapuruston. Käyttöliittymän visuaalisuuden on paljastettava käyttäjälle, missä hän on sivulla. Ja aina parempi, jos käyttäjä pystyy tunnistamaan, mitä valintoja hän voi tehdä edetäkseen tavoitteeseensa. (Nielsen 2009.)
Hakukoneen tulossivulla käytettävyys lisääntyy, kun jokainen hakuosuma paljastaa sen sijainnin sivuston rakenteessa. Ulkoiset hakukoneet, kuten google, eivät voi aina tehdä tätä, koska ne eivät tiedä sivuston rakennetta tai mikä navigaatio ulottuvuus on relevantein tälle sivulle. Mutta sinä tiedät sivuston rakenteesi ja siksi voit lisätä tietoa omaan hakukoneeseesi. Haku ja navigaatio eivät tue toisiaan monillakaan sivuilla. Tämä ongelma moninkertaistuu vielä toisen ongelman rinnalla: navigaation suunnittelijat eivät sisällytä navigaatiopolkua sivustolle. Siksi käyttäjät eivät tiedä, missä ovat sivulla. Tämä on ongelma, kun käyttäjät klikkaavat hakutulosta ja tämän jälkeen eivät voi määrittää missä kohtaa he ovat sivuilla. (Nielsen 2009.)
Käyttäjän sijainti on oltava selkeästi esitettynä verkkosivuilla. Sijainti voidaan ilmaista navigaatiossa, otsikossa, linkkipolussa ja verkko-osoitteessa. (Valtiovarain-ministeriö 2007, 45.)
Navigaatiopolku helpottaa käyttäjää hahmottamaan sivun sijainnin sivuston hierarkiassa. Tämä, vain yhden rivin teksti, on äärimmäisen hyödyllinen käyttäjille. Www-suunnittelussa on tietenkin tärkeää saada isot asiat kuntoon, jotta sivuilla on edes käyttäjiä. Mutta kun saat myös pienet asiat kuntoon, käytettävyys ja käyttäjien viihtyvyys sivuilla lisääntyy. Ihmisten käyttäytyminen ei paljoa muutu vuosien saatossa, joten käytettävyys säännötkään eivät muutu. (Nielsen 2007.)
Navigaatiopolku helpottaa käyttäjiä liikkumaan sivustolla. Se on kuitenkin aina ollut toissijainen apu sivustolla liikkumisessa, kuten sivukartatkin. Selaajat käyttävät navigointiin ensisijaisesti päävalikkoa ja haku toimintoa. Ne ovat näin ollen tärkeitä käytettävyyden kannalta. Mutta aika ajoin, he kääntyvät sivukartan tai navigaatiopolun puoleen. Erityisesti silloin, kun päävalikko ei vastaa kunnolla heidän tarpeisiinsa. (Nielsen 2007.)
Nielsen (2007) on puhunut navigaatiopolun puolesta jo vuodesta 1995 näiden alla olevien seikkojen takia:
• Navigaatiopolku näyttää käyttäjälle heidän sen hetkisen sijaintinsa suh-teessa sivuston hierarkiaan, mikä auttaa heitä ymmärtämään sivun suhteen sivuston muuhun sisältöön.
• Navigaatiopolusta pääsee yhdellä klikkauksella ylemmäs sivuston hierar-kiassa ja näin ollen se pelastaa käyttäjät, jotka ovat juuri saapuneet vasta sivustolle, eivätkä vielä tunne sivuston hierarkiaa.
• Navigaatiopolku ei koskaan aiheuta ongelmia käytettävyystestauksessa. Käyttäjät saattavat olla huomioimatta tätä pikku seikkaa, mutta he eivät koskaan ymmärrä väärin sen merkitystä ja osaavat käyttää sitä navigoides-saan.
• Navigaatiopolku vie vain todella pienen tilan sivulta.
Navigaatiopolussa tulee olla sivuston hierarkia, ei käyttäjän sivuhistoriaa. Tämä on erityisen hyödyllistä silloin, kun käyttäjä saapuu hakutuloksen johdosta jollekin alasivulle, eikä tiedä sivuston hierarkiaa. Mutta jos käyttäjä tekee valintoja ja katsoo tietokannan tietoja tietyin rajoituksin, voi navigaatiopolussa olla valinnat, jotka käyttäjä on tehnyt. (Nielsen 2007.)
Navigaatiopolut ovat lisääntyneet ja lisääntyvät koko ajan sivustoilla. Navigaatiopolussa käytetään yleensä suurempi kuin merkkiä (>). Tuttuja merkkejä ja elementtejä kannattaa hyödyntää sivuilla mahdollisimman paljon, jotta käyttäjät tunnistaisivat ne. Päävalikko, navigaatiopolku ja muut pysyvät elementit, kannattaa sijoittaa sivulla aina samaan paikkaan, jotta käyttäjä löytää ne helposti. Lisäksi ne on oltava helposti tunnistettavissa, jotta esimerkiksi päänavigointia ei sekoiteta mainosbanneriin. (Nielsen 2007.)
Sataedun www-sivulle saavuttaessa, päävalikon alta löytyvä navigaatiopolku kertoo käyttäjän sijainnin suhteessa sivuston hierarkiaan. Sen kautta käyttäjän on helppo päästä sivuston ylemmille tasoille. Sivun otsikko kertoo millä sivulla ollaan ja koulutustarjontalaatikko antaa lisää vaihtoehtoja selattavaksi.
Nielsenin (2008) mukaan yksi vanhimmista käytettävyys säännöistä on tarjota tiedoista visuaalinen näkymä, jotta käyttäjät ymmärtävät minne kaikkialle he voivat sivustolla mennä. Sivukartat voivat tarjota visuaalisen lisäarvon käyttäjän navigoinnille niin internet- kuin intranetsivuilla. Sivukartan avulla käyttäjä saa siis yleiskuvan sivustosta yhdellä vilkaisulla. Siinä sivuston informaatioarkkitehtuuri on esitetty visuaalisessa muodossa yhdellä ainoalla sivulla. Jos sivukartta on hyvin suunniteltu, siinä voi näkyä useat eri hierarkkiset tasot, mutta silti olematta niin laaja, että käyttäjät hukkuvat informaatiotulvaan.
Nielsen (2008) neuvoo käyttämään www-sivuilla sanaa "Sivukartta" (Site Map) johdonmukaisesti koko sivuston ajan. Sivukartassa kannattaa käyttää staattista, vakioitua suunnittelumallia. Käyttäjän ei tarvitse tehdä muuta kuin scrollata sivua, että hän näkee sivukartan kokonaisuudessaan. Jos käyttäjä joutuu tekemään työtä nähdäkseen sivukartan osia, sivukartan hyöty menee siinä saman tien. Käyttäjät vihaavat vakioimatonta käyttöliittymää, joka pakottaa heidät oppimaan uuden tavan edetä yhden sivuston sisällä. Siksi sivukarttojen pitää olla selkeitä ja näkyä yhdellä silmäyksellä. Nielsen suosittelee sivukarttoihin monikappaleista käyttöliittymää, koska tutkimuk-sissa ne ovat osoittautuneet paremmiksi. Käyttäjien on helpompi havaita pääkategoriat ja alakategoriat ja näin ollen päästä selville sivuston hierarkiasta. Sivukartan avulla käyttäjät ymmärtävät sivustoasi ja näkevät mitä se tarjoaa. Ne auttavat käyttäjää kriittisellä hetkellä, silloin kun he ovat eksyneet. Sataedun sivulla on sivukartta, joka löytyy osoitteesta http://sataedu.fi/sivukartta.
Verkkopalveluun kannattaa tehdä oikotie URL –osoitteet tärkeimmille ja suosituimmille sivuille. (JUHTA 2005, 16). Sataedun tärkeimmillä sivuilla on pysyvät URL –osoitteet. Näin ollen esimerkiksi aikuiskoulutuskeskus voi markkinoida omia koulutuksiaan suoralla URL –osoitteella (sataedu.fi/aikuiskoulutuskeskus), eikä se muutu vuosien saatossa, vaan se on pysyvä ja helposti muistettava suora osoite aikuiskoulutuskeskuksen sivulle.
LÄHTEET
JUHTA – Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta 2005. JHS 129 Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet. Versio 4.1.2008. Julkaistu 15.6.2005. Saatavilla http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs129
Nielsen Jakob 2007. Jakob Nielsen’s Alertbox, April 10, 2007. Breadcrumb Navigation Increasingly Useful. Saatavilla http://www.useit.com/alertbox/breadcrumbs.html
Nielsen Jakob 2008. Jakob Nielsen's Alertbox, August 12, 2008. Sit Map Usability. Saatavilla http://www.useit.com/alertbox/sitemaps.html
Nielsen Jakob 2009. Jakob Nielsen’s Alertbox, May 11, 2009. Top 10 Information Architecture Mistakes. Saatavilla http://www.useit.com/alertbox/ia-mistakes.html
Valtiovarainministeriö 2007. Verkkopalveluiden laatukriteeristö. — Väline julkisten verkkopalvelujen kehittämiseen ja arviointiin. Julkaisuja 7a/2007. Helsinki: Edita Prima Oy. Saatavilla http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/20080124Verkko/Verkkopalvelujen_laatukriteeristoe.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti