Työyhteisön jäsenten ihmissuhdetaidot ja niiden kehittäminen

Toisten arvostaminen ja erilaisuuden ymmärtäminen kuuluvat työyhteisön arvoihin, joihin kaikkien pitäisi panostaa omalta osaltaan. On paljon helpompi tuomita toinen, jos hänen käyttäytymisensä ei miellytä, kuin muuttaa omaa käyttäytymistä suvaitsevaisempaan ja ymmärtäväisempään suuntaan. Ihmissuhteissa joudumme tekemisiin erilaisten ihmisten kanssa. Miksi emme tukisi työyhteisön jäseniä ja edistäisi positiivista vuorovaikutusta työpaikoilla omalla käyttäytymisellämme. Hyvä työilmapiiri on avoin ja perustuu luottamukseen sekä avoimeen viestintään.

Toiset ihmiset tulevat paremmin toimeen keskenään kuin toiset. Sille ei vain voi mitään. Mutta me voimme kaikki kehittää ihmissuhdetaitojamme, jotta saisimme vuorovaikutuksen pelaamaan työyhteisön eri jäsenten kanssa. Jopa niiden kanssa, joiden käyttäytymisessä ja olemuksessa on jotain arvojemme vastaista. Itse reflektoin omaa toimintaani koko ajan ja mietin, miten saisin paremmin vuorovaikutuksen sujumaan työssäni ja ihmissuhteissa.

Arvot vaikuttavat yksilöiden käyttäytymiseen. Niihin sisältyy tieto hyvistä, oikeista ja tärkeistä sekä toisaalta huonoista, vääristä ja vähemmän tärkeistä asioista. Asia-arvoihimme kuuluvat ne seikat, joihin käytämme eniten aikaa, rahaa ja energiaa. Tapa-arvoistamme kertoo se, kuinka mielestämme ”kunnon ihminen” toimii.

Toimintaamme ohjaavat myös tunteet, tahto, asenteet, tarpeet ja uskomukset. Erilaisten ihmisten välisen vuorovaikutuksen perusmekanismi on tarpeet ja erityisesti arvostuksen tarve. Kun tarpeemme tyydyttyvät, koemme positiivisia tunteita. Kun taas henkilö käyttäytyy arvojemme vastaisesti, niin meissä herää heti negatiivisia tunteita. Huono henkilökemia voidaan kääntää positiiviseksi muuttamalla omaa käytöstä toisen tarpeiden tyydyttämisen suuntaan. Voimme saada positiivisen ilmapiirin aikaiseksi kuuntelemalla toista paremmin, osoittamalla kiinnostusta ja antamalla myönteistä palautetta.

Jokaisen tulisi reflektoida omaa käyttäytymistään ja tutustua omiin arvoihinsa. Ensivaikutelmia ihmisistä ja omia tunnereaktioita voidaan käyttää apuna itsensä tuntemisessa. Niiden avulla voidaan selkeyttää henkilökohtaisia arvoja ja sisäisiä tunnekuvioita. Näin tunnemme itsemme paremmin ja vasta sen jälkeen tiedämme mitä käyttäytymisessämme joudumme ehkä muuttamaan, jotta tulemme toimeen kaikkien kanssa sekä helpotamme vuorovaikutusta työyhteisössä ja yleensä ihmissuhteissa. Täytyy vain olla valmis muuttamaan omaa käyttäytymistään. Ongelmat eivät ratkea kerralla vaan muutos tapahtuu pienin askelin.

Reflektoidessani omaa käyttäytymistäni työelämässä näen paljon positiivista, mutta myös paljon kehitettävää. Pystyn olemaan luonteva vuorovaikutustilanteissa, joissa tunnen oloni turvalliseksi, mutta vuorovaikutustaitoni kaipaavat myös kehittämistä. Onneksi siihen meillä kaikilla on mahdollisuus. Ja onkin loistavaa huomata oma kehittymisensä ihmissuhdetaidoissa. Olen päättänyt, kun tapaan arvojeni vastaisen ihmisen, pyrin olemaan mahdollisimman paljon tekemisissä hänen kanssaan ja näin oppia omia tunnereaktioitani ja laajentamaan hyväksymisaluettani. Itsensä kehittäminen on minulle elämäntapa. Se auttaa minua menestymään työelämässä aina vaan paremmin ja paremmin.

Tärkeintä vuorovaikutuksessa on kuunteleminen. Ajatuksella kuunteleminen antaa hyvää tietoa siitä, mitä toinen tarvitsee ja mitä hän haluaa. Kysyminen, kuunteleminen ja myönteinen työpalaute auttavat kohti positiivista vuorovaikutusta.

Jotta voi kehittää ihmissuhdetaitojaan, pitää tuntea itsensä ja osata reflektoida omaa toimintaa ja olla valmis muuttamaan omaa käytöstään. Parhaiten vuorovaikutustilanteissa pärjäävät yksilöt, joilla on riittävän laaja hyväksymisen alue erilaisten ihmisten suhteen sekä jotka osaavat muokata omaa toimintatapaansa niin, että ärsyttävät mahdollisimman vähän muita omalla joustavalla käyttäytymisellään.

Jotta itseään jaksaa kehittää, täytyy löytää motivaatio. Toisille tämä syntyy luonnostaan, toisten täytyy löytää yhteys itsensä kehittämiseen ja siitä saatavaan hyötyyn. Itsensä kehittäminen auttaa menestymään esimiehenä, yrittäjänä, tiimin vetäjänä, tiimin jäsenenä, aviopuolisona ja kasvattajana.

LÄHDE
Helin 2006, Yhdessä menestymisen taito. Helsinki:Talentum.