Verkkopalvelut toteutetaan tänä päivänä sähköisillä julkaisujärjestelmillä.
Tämä tekninen toteutus voidaan ostaa hankintana tai tehdä organisaation sisäisenä työnä. Tämä usein riippuu organisaation sisäisestä osaamisesta ja resursseista. Useimmiten järjestelmän toteutus on osaksi omalla väellä tehty ja osaksi ostettu ulkopuolelta. (JUHTA 2005, 7). Sataedussa päädyttiin myös tähän. Osa tehdään sisäisenä työnä ja osa ostetaan asiantuntijapalveluna.
Verkkopalvelujen sähköiseksi julkaisujärjestelmäksi valitaan, Drupal, laajennettavuutensa ja avoimen lähdekoodin takia. Drupalia käyttää mm. Yle, Nokia ja Obaman hallinto. Lisäksi juuri julkaistu demoversio opiskelijaksi.net sivustosta, joka julkaisee uudenmaan opiskelupaikat ja tarjoaa apua valintaan, on toteutettu Drupalin päälle.
Avoin lähdekoodi antaa tilaajalle oikeuden käyttää, kopioida, levittää ja muokata ohjelman koodia vapaasti. Tämän vuoksi ohjelmisto voidaan, vaikka jakaa yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämä onkin loistava asia, sillä koskaan ei tiedä, ketkä koulutuskuntayhtymään seuraavaksi liittyvät. Saamme avoimella koodilla helposti jaettua järjestelmäämme muille ilman lisäkustannuksia, sillä avoimesta ohjelmasta ei tule lisenssi-, eikä kuukausimaksuja. Järjestelmän rakentamisesta maksetaan ainoastaan työtuntien verran kertakorvauksena. Tämä pienentää kokonaiskustannuksia. Eikä tarvitse sitoutua yhteen toimittajaan, mikä vähentää riskejä. Sataedu voi aivan vapaasti kehittää järjestelmää omalla osaamisellaan tai valita yhteistyökumppanin tähän ilman sitoumuksia, koska se pääsee käsiksi lähdekoodiin. Järjestelmän koko elinkaaren ajan on siis mahdollisuus vapaaseen kilpailutukseen. Lähdekoodin avoimuuden takia, järjestelmiä voidaan myös helpommin sovittaa yhteen, toisin kuin suljettuja järjestelmiä. Suljettuja ohjelmistoja saa ainoastaan yhdeltä toimittajalta, kun avoimen lähdekoodin ohjelmia saa useilta. Suljettuja ohjelmia ostetaan lisensseinä, kun taas avoimen lähdekoodin ohjelmia ostetaan palveluina. Avoimia järjestelmiä hyödyntämällä varmistetaan mahdollisemman suuri joustavuus nyt ja tulevaisuudessa. Järjestelmän avoimuuden takia koodi voidaan myös tarkistuttaa ja viedä arvioitavaksi kenelle tahansa, mikä nostaa järjestelmän laadukkuutta. (JUHTA 2009, 2, 5, 8—9, 13).
Koska Nakkilan yksiköllä oli jo hyviä kokemuksia avoimesta lähdekoodista ja erityisesti Drupal järjestelmästä, niin siitä tehtiin koulutuskuntayhtymän virallinen järjestelmä koulutuskuntayhtymän johtajan esityksellä. Tähän ideaan vaikutti myös vahvasti JUHTAn suositus JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa. Siinä mainitaan, kuinka kuntien yhdistymisessä avointen järjestelmien käytöllä saadaan kustannustehokkuutta, kun järjestelmiä voidaan vapaasti kopioida fuusioitumisessa ilman lisenssimaksuja. JHS 169 suosituksessa kerrotaan, kuinka organisaatio voi ottaa käyttöön jonkun avoimen järjestelmän ja sitten kilpailuttaa vain käyttöönottoon liittyvät asennus- ja tukipalvelut. (JUHTA 2009, 19—20). Suosituksesta löytyi myös esimerkki, jossa alankomaissa toimiva järjestö, Nederland Open in Verbinding, tulkitsi EU-lainsäädäntöä niin, että itse tehtyjen avoimen lähdekoodien järjestelmien käyttöönottoa ei katsota hankintana. Organisaatio voi siis ottaa järjestelmän käyttöön ja kilpailuttaa vain sitä koskevat palvelut. (JUHTA 2009, 20).
Drupal asiantuntijapalvelut kilpailutettiin kesäkuussa 2009 julkisten hankintojen lain mukaisesti. Tarjouspyynnön kriteerinä käytettiin kokonaistaloudellista edullisuutta, mitä JHS 169 suosittelee (JUHTA 2009, 19.) JHS 169 Avoimen lähdekoodin hankintaa koskevassa suosituksessa oli myös hyviä kysymyksiä tarjouspyyntöön lisättäväksi. Kysymyksillä voidaan selvittää esimerkiksi, kuinka paljon toimittaja osallistuu kyseisen avoimen järjestelmän kehittämiseen. Mahdolliselta toimittajalta kannattaakin selvittää aiemmat vastaavat toteutukset sekä kokemukset järjestelmien räätälöinnistä ja integroinnista. Toimittajan sitoutuminen projektiin ja toimittajan käyttämien asiantuntijaresurssien pätevyyden selvittäminen ovat myös selvitettäviä seikkoja. Ammattitaidon voi osoittaa koulutustaustalla ja aiemmilla osallistumisilla erilaisiin kehittämishankkeisiin. (JUHTA 2009, 21—22). Hankintalaissa (348/2007, 59 §) on myös joukko asiakirjoja, joilla voidaan selvittää toimittajan teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä. Alla olevia kysymyksiä hyödynnettiin Sataedun tarjouspyynnössä, joka jätettiin Hilmaan.
• Onko yrityksenne osallistunut Drupalin kehittämiseen luovuttaen siihen lähdekoodia? Millä tavoin ja kuinka paljon?
• Onko yrityksenne esittänyt Drupalin kehittäjille kehitys- ja korjausehdotuksia? Mitä ja milloin? Miten ehdotuksille kävi?
• Osallistuuko yrityksenne ohjelmiston kehittämiseen liittyvään organisoituun toimintaan? Mihin ja missä muodossa?
• Mitkä ovat yrityksenne toimitusreferenssit Drupaliin liittyvissä palveluissa?
Arviointiperusteina käytettiin hankintahintaa (50 %), projektista vastaavan henkilön pätevyyttä (30 %) ja referenssejä aiemmista Drupal toteutuksista (30 %). Kirjalliset tarjoukset pisteytettiin tämän mukaan. Pisteytyksestä laadittiin excel tiedosto, johon kirjattiin myös perustelut pisteytykselle. Tämä valintadokumentti lähetettiin kaikille tarjouksen lähettäneelle. Tekniseksi yhteistyökumppaniksi valittiin Brain Alliance Oy.
Järjestelmän rakentamiseen menee noin neljä kuukautta. Lähtökohtana on, että järjestelmä rakennetaan hyödyntäen mahdollisimman paljon valmiita Drupalin toiminnallisia komponentteja. Tulevaisuuden lisä- ja muutostarpeet on huomioitava järjestelmää rakennettaessa. Tehtyjen valintojen on kannettava pitkälle tulevaisuuteen. Tämän takia kevään 2010 kehittämiskohteita on jo nyt alustavasti suunniteltava.
Sataedu pääsee Drupalilla tehdyn sähköisen julkaisujärjestelmänsä lähdekoodiin käsiksi, sillä Drupal on avoimen lähdekoodin järjestelmä. Tämä antaa Sataedulle mahdollisuuden jakaa ohjelmakoodia yhteistyökumppaneille. Kurki (2008, 35) kertoo Lasse Larvannon (2007) sanoin, kuinka arvokkaan ohjelmakoodin jakaminen voi olla hyvä hyötymiskeino. Ohjelmakoodin jakamisella, kun voi saada huomiota ja tukea jatkon tuotekehitykseen. JUHTA (2009, 9, 11) sanoo myös samaa, että avoimen lähdekoodin jakamisella voidaan saada paljon enemmän hyötyä, kuin pelkällä passiivisella hyödyntämisellä. Organisaatioiden välisellä yhteistyöllä voidaan jakaa kustannuksia. Suljettujen ohjelmistojen kanssa asiakkaan teettämät parannukset järjestelmään jäävät toimittajalle ja niiden jatkokehittely edellyttää kaupankäyntiä toimittajan kanssa. Varsinkin Sataedun verkkopalvelujen kaltaisissa järjestelmissä, joissa jatkokehittely on keskeisellä sijalla, en näe muuta vaihtoehtoa kuin avoimen lähdekoodin järjestelmä.
LÄHTEET
Finlex, ajantasainen lainsäädäntö 2009. Laki julkisista hankinnoista 348/2007. Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070348
JUHTA – Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta 2005. JHS 129 Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet. Versio 4.1.2008. Julkaistu 15.6.2005. Saatavilla http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs129
JUHTA – Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta 2009. JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa. Julkaistu 23.2.2009. Saatavilla http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs169
Kurki Matti 2008. Tulevaisuuden verkkopalvelut. Haaga-Helian julkaisusarja Puheenvuoroja 11/2008. Haaga-Helian ammattikorkeakoulu. Saatavilla http://www.haaga-helia.fi/fi/tutkimus-ja-kehityspalvelut/julkaisut/liitteet/TulevaisuudenVerkkopalvelut.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti