Kuinka strategia on jalkautettu teillä?

Joissakin organisaatioissa strategia on tarkkaan määritetty, joissakin se on ainoastaan ylimmän johdon ajatuksissa. Strategia voi olla paperin reunaan kirjoitettu tai siitä on tehty laaja strategiaesite.

Vaikka strategia olisi kirjoihin ja kansiin painettu, harva on silti tietoinen tällaisen julkaisun olemassaolosta,  harva on selaillut strategiaesitettä, saati sitten lukenut ja vielä harvempi on ymmärtänyt, mitä strategia tarkoittaa omassa työssään. Strategia on vaikea ja luotaantyöntävä sana.

Useassa organisaatiossa onkin ongelmana, että strategian ja toiminnan välillä ei nähdä yhteyttä. Strategia on jotain johtoryhmissä puhuttavaa salakieltä, eikä sitä tunneta johdon ulkopuolella. Strategia käsitettä on vaikea ymmärtää. Tämän vuoksi strategia tulee jalkauttaa, jotta se tulee osaksi jokaisen työtä ja antaa olemassaololle tarkoituksen. 

Mutta kuinka saamme ihmiset tuntemaan strategian? Sitoutumaan siihen? Ajattelemaan, mitä strategia tarkoittaa heidän omassa työssään?

Jotta strategia jää mieleen, se tulee jalkauttaa luovasti. Millaisessa helpommin lähestyttävässä muodossa organisaationne on tuonut strategian henkilöstölle? Onko se ollut strategia räppi, video tai peli? Ratkaisun täytyy joka tapauksessa houkutella ihmiset katsomaan, kokemaan ja osallistumaan strategiaan. Tähän moni strategiakirja antaa omia menetelmiään, mutta tiedätkö sinä jonkun tavan, joka on ylitse muiden?


Olen tehnyt vuonna 2010 strategiaprosessista ja sen seurannasta tiivistelmän. Diaesityksessä on edelleen hyviä peruspointteja strategiatyöskentelystä.

Strategiaprosessi ja seuranta

View more PowerPoint from Kirsi Kellokangas

Sosiaalinen media - uusi turvallisuusviestintäkanava?

Sosiaalisen median hyödyntämisestä puhutaan paljon. Voisiko se olla yksi turvallisuusalan toimijoiden viestintäkanava? Tällä hetkellä turvallisuusalan toimijat eivät ole vielä valmiita toimimaan sosiaalisessa mediassa, mutta suosituksia tähän suuntaan on jo olemassa.  Yksi kannustajista on Manfred Blaha, joka haluaa nostaa esille sosiaalisen median uutena turvallisuusviestintäkanavana ja herättää ajattelemaan tulevaisuutta.

Manfred Blaha on mies, joka on luonut pitkän uran turvallisuusviranomaisena Itävallassa. Toukokuussa 2011 häneltä ilmestyi opinnäytetyönä tutkimus ”Facebook ja Twitter - Their implications between Citizens and Public Safety Organisations in case of emergency”, jossa kerrotaan, miten sosiaalinen media vaikuttaa kansalaisten ja turvallisuusalan toimijoiden väliseen viestintään onnettomuustilanteissa.

Blaha näkee sosiaalisen median tuovan uusia ominaisuuksia turvallisuusviestintään. Sosiaalinen media on tänä päivänä tärkeä kanava katastrofin hetkellä, kun omaiset etsivät tietoa rakkaimmistaan ja puhelinlinjat ovat ruuhkautuneet tai osittain tuhoutuneet.

Asennoituminen vielä skeptistä ja pelokasta

Turvallisuusalan toimijat USA:ssa ja Euroopassa suhtautuvat sosiaaliseen mediaan yleisesti ottaen vielä skeptisesti ja pelokkaasti. Sosiaalinen media tuo kuitenkin paljon hyötyä ja mahdollisuuksia hädän hetkelle vaarojen, riskien ja haasteiden lisäksi. Nämä uudet kanavat, kuten Facebook, Twitter ja YouTube, tuovat mm. mahdollisuuden kuvien ja videoiden parempaan hyödyntämiseen.

Maaliskuussa 2011 tapahtuneessa Japanin maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa tsunami-katastrofissa yksi harvoista toimivista viestintäkanavista oli Twitter. Tapahtuman aikana ilmestyi myös kuvia ja videoita sosiaalisen median sovelluksiin ja näin saatiin kuvaa tilanteen vakavuudesta ja henkilöiden olinpaikasta. Toinen esimerkki on Atlantasta, jossa panttivankina ollut opiskelija hälytti apua Facebook-profiilinsa kautta, koska ei uskaltanut soittaa hätänumeroon.

Sosiaaliseen mediaan askel kerrallaan

Varsinkin nuoret, odottavat turvallisuusviestintää sosiaalisen median kautta. Manfred Blaha neuvoo turvallisuusalan toimijoita aloittamaan osallistumisen sosiaaliseen mediaan niin pian kuin mahdollista. Hän opastaa aloittamaan varovaisesti yleisen turvallisuustiedon jakamisella ja testaamaan, kuinka tähän reagoidaan. Sen jälkeen on suositeltavaa parantaa viestintää sosiaalisessa mediassa hätä- ja erilaisiin häiriötilanteisiin liittyvällä tiedolla. Kokeiluvaiheen jälkeen turvallisuusalan toimijat voisivat ottaa sosiaalisen median yhdeksi viestinnän kanavaksi, luonnollisena turvallisuusviestinnän osana.

Kovin moni turvallisuusalan toimija ei ole vielä valmis toimimaan sosiaalisessa mediassa.

Tämä johtuu epävarmuudesta, tietoturvariskeistä ja siitä, ettei lähettäjän tietoja voida vielä varmistaa. Facebook ja Twitter eivät ole vielä valmiita laaja-alaiseen turvallisuusviestintään. Niin kauan kuin ei ole olemassa juridisia säännöksiä, jotka minimoivat riskit, eivät turvallisuusviranomaiset halua vastaanottaa mm. hätäilmoituksia sosiaalisen median kautta. Sitä ennen turvallisuusalan toimijoiden on kuitenkin hyvä valmistautua tulevaan ja pohtia sosiaalisen median vaatimaa resurssointia mm. monitorointiin eli profiilisivujen seuraamiseen ja viesteihin vastaamiseen.

Lähde:

Blaha Manfred 2011. Facebook ja Twitter - Their implications between Citizens and Public Safety Organisations in case of emergency.

Sisäisen viestinnän kehittäminen

Monelle organisaatiolle suurimpia haasteita on sisäinen viestintä ja sen toimimattomuus. Sisäisen viestinnän kehittäminen vaatii koko viestintä- ja johtamiskulttuurin uudistamista, se on haastellista, äärimmäisen hyödyllistä ja vaatii kehittäjältä innovatiivisuutta. Sisäisen viestinnän helpottamiseksi organisaatioilla alkaa jo olla käytössään sosiaaliset intranet sivustot, joissa hyödynnetään yhteisöllisiä työvälineitä perinteisten viestintävälineiden (sähköposti, puhelin, videoneuvottelulaitteet ja pikaviestimet) lisäksi. Pelkät nykyaikaiset työvälineet eivät kuitenkaan riitä sisäisen viestinnän kehittämisessä, vaan siihen on vaikutettava kokonaisvaltaisesti kaikella toiminnalla.

Internet on muokannut johtamis- ja viestintäkulttuuria sekä organisaatioita kehittymään. Uuden viestinnän ja johtamisen arvoiksi ovat nousseet innostaminen, luottaminen, läpinäkyvyys, yhteistyö, avoimuus, toisten arvostaminen, viestintä ja työntekijän itsemääräytyminen. Nykyään 20 prosenttia viestinnästä tapahtuu kasvotusten ja 80 prosenttia organisaation tietoverkoissa. Perinteinen viestintätapa, johon kuuluivat fyysiset kokoukset ja sähköposti, on muuttunut digitaaliseksi ja käyttöön ovat tulleet verkkokokoukset ja chatpalvelut. Nyt viestintä on muuttumassa yhteisölliseksi, kun blogit, wikit ja muut vuorovaikutteiset toimintatavat ovat tulleet organisaatioihin. Tämä tarkoittaakin, että johtajan, alaisten, työkavereiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa jaetaan yhdessä tietoa, kokemuksia ja asiantuntijuutta. Tästä tiedon jakamisesta opitaan yhdessä ja tämän pohjalta toimintaa kehitetään yhdessä. Esimerkiksi blogista on tullut monen asiantuntijan työväline, jolla hän viestii epämuodollisesti tärkeistä asioista ja perustelee päätöstensä taustoja. Näin asiantuntija vahvistaa blogilla asemaansa mielipidevaikuttajana. (Isokangas & Kankkunen 2011).

Vaikka blogit ja muut yhteisölliset työtavat ovat tehneet viestinnästä tehokkaampaa, eivät organisaatiot ole vielä juurikaan muuttuneet. Vanhat toimintatavat ovat juurtuneet syvälle prosesseihin ja siksi muutos viekin aikaa. Viestinnän muutos on kunnolla vasta tapahtumassa seuraavien vuosien aikana. Vanhat johtamis- ja viestintätavat ovat juurtunut 2000-luvun alusta, jolloin organisaation toimintaa tehostettiin automatisoimalla toimintaa. Tällaiselle toiminnalle yhtenäistä ovat hierarkia, sääntöjen noudattaminen sekä halu hallita ja kontrolloida kaikkea. (Isokangas & Kankkunen 2011).

Viestinnällä voidaan vaikuttaa organisaation sisäiseen yhteistyöhön. Aktiivisella sisäisellä viestinnällä saadaan organisaatio avoimeksi, läpinäkyväksi ja yhteistyökykyiseksi. Avoimessa työkulttuurissa kerrotaan mitä tapahtuu ja miksi sekä tarjotaan mahdollisuus palautteelle ja kysymyksille. Tiedon jakaminen on valtaa. Jokaisen on vaikutettava organisaation työkulttuuriin, jotta sisäinen viestintä ja yhteistyö paranisivat.

Yhteistyö ei ole tie tulokseen, vaan sen täytyy olla itse päämäärä. Yhteistyö ei ole prosessi, jolla johdetaan, vaan työkalu, jolla ihmiset sitoutetaan työhön. Yhteistyö on niin kallisarvoista, että kaikkien on siihen pyrittävä. (Safko & Brake 2009, 677).

Yhteistyö on aina ollut keskeinen osa menestyksekästä liiketoimintaa. Yammerin yhteisöjohtaja Maria Ogneva neuvookin käynnistämään sosiaalisen verkoston organisaation sisällä. Ensin on vaikutettava organisaation kulttuuriin, jotta se saadaan avoimemmaksi, läpinäkyvämmäksi ja yhteistyökykyisemmäksi. Maaperän on oltava ensin hedelmällinen. Työkulttuurin muutos on vaikein osa kehittämistä ja sille on varattava aikaa. Muutos ei ole kampanjaluontoista, vaan on mukana kaikessa toiminnassa joka päivä. Mitä paremmin pystytään ennakoimaan muutoksen vastustusta ja kanavoimaan se positiiviseksi energiaksi, sitä enemmän on mahdollisuuksia menestyä. (Ogneva 2011).

Avoin, läpinäkyvä ja aito työkulttuuri tarkoittaa käytännössä sitä, että kerrotaan, mitä tapahtuu ja miksi, tarjotaan mahdollisuus antaa palautetta ja esittää kysymyksiä. Ylhäältä alaspäin viestiessä on erityisen tärkeää kertoa syy, miksi näin tehdään, ja antaa viestin vastaanottajan kysyä ja esittää ajatuksia aiheesta. Lisäksi avoimessa työkulttuurissa esimiehet ja alaiset ovat samassa veneessä ja ovat ikään kuin joukkuetovereita. (Ogneva 2011).

Tiedon jakaminen on korvannut tiedon hamstraamisen. Aiemmin olemme pitäneet tiedon itsellämme siinä pelossa, että menetämme arvomme jakaessamme tietoamme. Internet on tehnyt tiedon saatavuudesta helppoa ja siksi jokaisen on kerättävä ja jaettava tietoa. Enää ei riitä, että tietää jotain, vaan tietoa on kerättä ja sitä myötä kehitettävä sitä. Todellinen kilpailuetu syntyy kyvystä oppia, koota ja jakaa tietoa sekä ajaa tätä työkulttuurin muutosta kohti tiedon avointa jakamista. (Ogneva 2011).

Jotta avoimuus, läpinäkyvyys ja aitous voidaan saavuttaa, on jokaisen pohdittava omaa arvomaailmaansa, jotta se tukisi tätä ilmapiiriä. Muuten sisäiset arvosi ja ulkoinen käyttäytymisesi on ristiriidassa keskenään, eikä tue muutosta. (Ogneva 2011).

Kun avoin ja tietoa jakava työkulttuuri on saavutettu, alkaa organisaation sisäinen yhteistyö toimia. Tällöin organisaation ylin johto käy aitoa vuoropuhelua työntekijöiden kanssa ja yhteistyö mahdollistuu läpi organisaatio hierarkian. (Ogneva 2011).

Mielenkiintoisia esimerkkejä avoimemman viestintäkulttuurin kehittämisestä löytyy useista organisaatioista, kuten Suomen Puolusvoimat, Nokia, Aller Media, KoneCranes, Finnair ja Microsoft. (Isokangas & Kankkunen 2011).

Sisäisen viestinnän tehostumiselle voidaankin asettaa seuraavat tavoitteet:

• Tietoa jaetaan
• Tieto on ajan tasalla
• Tiedon saatavuus paranee
• Tieto on kohdistettu oikein
• Viestintä on vuorovaikutteista
• Asiantuntijuus on näkyvää
• Toiminnasta tulee avointa
• Hyvät toimintatavat leviävät muiden käyttöön
• Yhteistyö lisääntyy
• Toisten työn arvostus lisääntyy
• Hyödynnämme palautetta työssämme
• Työhyvinvointiin vaikuttaminen

Käytännössä sisäisen viestinnän tehostumisen tarkoittaa, että jokainen työntekijä viestii ja toimii osana laajempaa kokonaisuutta sekä jokainen kokee julkaisukynnyksen tiedottamiseen matalana. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa sisäisestä viestinnästä. Tällöin sisäisen viestinnän kanavia hyödynnetään tehokkaasti.­­­­ Aiemmin mainittuihin tavoitteisiin pääsemistä voidaan pitää sisäisen viestinnän kehittymisen onnistumisen mittareina.

Avoimen, tietoa jakavan ja yhteistyötä tekevän organisaation saavuttaminen ei tapahdu hetkessä. Se tulee ottaa jokapäiväiseksi toimintatavaksi, jotta siihen pääseminen on mahdollista. Rajoittavat ja valvovat johtamistyylit, jäykkä organisaatiorakenne ja osastojen rajat ehkäisevät tähän toimintakulttuuriin pääsyä. Vaikka visio ja strategia olisivat kuinka hienoja, niin se ei auta, jos ihmisiä ei kannusteta yhteistyöhön ja avoimuuteen. Organisaation johdon on ymmärrettävä, että tästä ei saada tuloksia lyhyellä aikavälillä, vaan menestyminen tulee pitkällä aikavälillä jokaisen näyttäessä esimerkkiä muille. (Ogneva 2011).

Tavoitteena voidaan pitää, että organisaation intranetissa viihdyttäisiin, kuten vapaa-ajalla viihdytään Facebookissa. Tämä tavoite voi silti epäonnistua, jos uuden alustan käyttöönotossa ei panosteta koulutukseen ja opastukseen, käyttäjät eivät tiedä mitä hyötyä intranet-järjestelmästä on heidän työhönsä, avainhenkilöt eivät näytä esimerkkiä, sisältö ei ole merkityksellistä, käyttöjärjestelmää ei ole suunniteltu käyttäjälähtöisesti tai järjestelmän kehittämistä ei jatketa. (Murray 2011).

Sisäisen viestinnän kehittäminen on jatkuvaa työtä.

Lähteet
Isokangas Antti & Kankkunen Petteri 2011. Näin sosiaalinen media muuttaa yritykset. Suora yhteys. http://www.sulava.com/wp-content/uploads/2011/05/suora_yhteys.pdf
Murray Michael 2011. Social Media Strategery 30.4.2011. Everyone’s on Facebook, Why Aren’t They on the Intranet Too? http://steveradick.com/2011/04/30/everyone’s-on-facebook-why-aren’t-they-on-the-intranet-too/
Ogneva Maria 2011. The Yammer Blog 18.4.2011. The Cultural Imperative For A Social Business. http://blog.yammer.com/blog/2011/04/cultural-imperatives-for-social-business.html
Safko Lon & Brake David K. 2009. The Social Media Bible. Tactics, tools & strategies for business success.

Verkkopalvelun konseptisuunnittelu

Luin Mitä on konseptisuunnittelu -artikkelin ja ryhdyin pohtimaan, mitä konseptisuunnittelu tarkoittaa verkkopalvelun suunnittelussa, sillä konseptisuunnittelun prosessit vaihtelevat eri suunnittelualoilla. Konseptisuunnittelussa käytettävät käsitteet ovat usein samoja, mutta niiden merkitys vaihtelee. Tähän vaikuttavat ala, dokumentaatio- ja toimintatavat sekä henkilön tausta. (Iljin 2006, 1).

Mitä konseptinsuunnittelija tekee?
Konseptinsuunnittelu on tärkeä osa liiketoimintaa, oli siihen nimettyjä henkilöitä tai sitten ei. Konseptisuunnittelija hallitsee konseptisuunnittelun prosessin dokumentoiden. Hän tietää uusimmat teknologiat, niiden mahdollisuudet, rajoitteet, eri näkökulmat ja hänellä on luova, viestinnällinen ote työhönsä. Konseptisuunnittelijalla on monipuolinen digitaalisen median tuntemus ja työkokemus. Hän hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja on moniosaaja. (Iljin 2006, 6—8, 10).

Tietoalat (2003, 15) on määritellyt konseptisuunnittelijan osaamisen seuraavasti: tekninen koulutus, kokemusta Web-rakenteiden suunnittelusta, laaja Web-osaaminen, kokemusta sisältöarkkitehtuurista, käyttöliittymien hallinta, projektienhallinta, verkkoviestintäosaaminen, asiakasosaaminen, itsenäinen työskentelytapa, luovuus, yhteistyötaidot ja kielitaito.

Konseptisuunnitelma verkkopalvelulle
Konseptisuunnittelu toimii työskentelyn apuvälineenä. Se kattaa koko projektin suunnittelutehtävät. Verkkopalvelun konseptinsuunnittelussa korostuvat strateginen suunnittelu, informaatiosuunnittelu, käytettävyys ja vuorovaikutteinen toiminnallisuus.  Lisäksi se vaatii asiakkaan liiketoiminnan tuntemista ja tulevaisuuden tutkimista (Iljin 2006, 15).

Karkeasti ottaen konseptinsuunnittelu etenee seuraavasti (Iljin 2006, 15):

Alkumäärittely > Suunnittelu > Arviointi > Toteutus > Testaaminen

Verkkopalvelun konseptisuunnitelmassa määrittelisin seuraavat asiat:

1. Tarpeen, joka lähtee käyttäjistä / asiakkaista
2. Strategisen tavoitteen, jolla edistetään liiketoimintaa
3. Vaatimusmäärittelyn suunnittelu (mitä palvelulta odotetaan)
4. Sisältösuunnitelma (toteutus esim. työpajatyöskentelyllä)
5. Informaatioarkkitehtuurin suunnittelu (käyttöliittymä, navigaatio, sisältörakenne, integrointi muihin järjestelmiin ja vuorovaikutteisuus)
6. Roadmapin suunnittelu (kuinka tavoitteeseen päästään varmistaen tehokkuus ja laatu)
7. Lanseerauksen suunnittelu
8. Laadun arvioinnin suunnittelu, jossa määritetään onnistumisen mittarit ja järjestelmän testaaminen (lopputuloksen vertaaminen vaatimusmäärittelyyn ja käyttäjäkokemukset)
9. Koulutuksen suunnittelu
10. Kehitystyön suunnittelu

Verkkopalvelun suunnittelussa käytetään käyttäjäkeskeistä suunnittelua. Siinä järjestelmää testataan ja kehitetään iteratiivisin syklein, jolloin palvelua testataan, verrataan käyttäjäkokemusta tavoitteeseen ja tehdään sen jälkeen tarvittavat muutokset. Tätä jatketaan kunnes ollaan päästy tavoitteeseen. 

Lähteet

Jonna Iljin 2006.Mitä on konseptisuunnittelu. 

Tietoalat 2003. IT-alantehtävänimikkeistö.

Varo huijareita verkkokaupassa! Case: nettiauto.com

Meillä oli myynnissä nettiauto.comissa kaverin auto, koska hän ei puhunut suomea, joten meidän oli helpompi vastata autoa koskeviin tiedusteluihin. Jo nettiauto.comin etusivulla varoiteltiin ulkomaalaisista huijareista, jotka haluavat ostaa auton paypalin avulla. Törmäsimme huijariin heti ensimmäisellä viikolla. Alla sähköpostikeskustelu huijarin kanssa... Voin kertoa, että meillä ainakin oli hauskaa...

Yhteydenotto tuli sähköpostilla nimellä Dominic Purcell, joka muuten näyttelee Prison Break tv-sarjassa ja on käytetty nimi monissa nettihuijauksissa.

Dominic Purcell: I've viewed your car ad, pls send me your best price...

Me: Hi. As I´m not the owner of the car I can´t say the last price but we´ve had an offer of 8 500e so if you outbid that, I can talk with the owner.

Dominic: Thanks for the swift reply and will like to purchase it.Can i pay you 8,800 euro for it? i will be paying you with my PayPal because it's attached to my bank account,If my offer is accepted send me your paypal email address so i can pay in right away,you can set up an account at www.paypal.com  it is very easy and secure.I am a busy person and am  on a rig offshore and do not have much time on me. Make sure you get back to me so that i can arrange for pick up as i will like the car to be picked,so no shipping included.I await your reply.

Me: 8 800e sounds good but I have couple more details about the car. 

Is it OK that we don´t have any papers from the car? Also, believe it or not, I lost the keys so it needs to be started from the wires.

The owner is very busy also and would prefer that the car would be picked up at night time. 

The address is Aurajoki 3 M, Turku. You/whoever picks it up, can leave the money to the garbage can next to the car. We would prefer used 20 euro bills.

I hope these small details don´t bother you. I await your reply.

Odottelimme vastausta, mutta sitä ei koskaan tullut. :D

Jos ei jotain tee, niin ei mitään tapahdukaan

Meillä kaikilla on varmasti asioita, joita toivoisimme tapahtuvan. Niistä usein puhutaan, ”jos asia olisi niin ja näin, niin kyllä sitten olisi asiat paremmin...”. Mutta kysymys kuuluukin, uskaltaako ja rohkeneeko kukaan oikeasti tehdä asian eteen mitään, laittaa itsensä likoon, nähdä vaivaa ja tehdä oikeasti töitä? Vai odotetaanko vaan asian tapahtumista?

Helposti sanotaan, ”kun kukaan ei sitä tee...”. Nii-in, pitäisikö juuri sinun olla se, joka oikeasti tekee jotain, kun muut eivät näytä asian eteen mitään tekevän.

Asia ei välttämättä edes ole suurimman osan mielestä hyväksyttyä. Kuinka uskallat olla yksin eri mieltä ja muita ”vastaan”, vaikka näet hyödyt suurempana kuin riskit?

Haastankin nyt sinut, tekemään juuri sen asian eteen jotain, jotta olisit taas askeleen lähempänä sitä, että haluamasi asia tapahtuisi.

Onnistumisen elämyksiä ja ahaa oivalluksia toivotaan alla olevaan kommenttikenttään, jotta kaikki muutkin jaksaisivat uskoa, että mahdotonkin voi olla mahdollista.

Creative Business Management ja kauppatieteiden maisteriksi 2014

Aloitin vuosi sitten Creative Business Management (CBM) maisteriohjelmassa Porin yliopistokeskuksessa. Opiskelen töiden ohella, joten valmistumiseni venyy väkisinkin vuoteen 2014. Opiskelujani on myös jarruttanut tammikuussa sattunut ratsastusonnettomuus, jossa tipuin hevosen selästä murtaen nilkkani kahdesta kohtaa. Yritin kyllä käydä kipsin kanssa luennoilla, mutta eihän siitä mitään tullut. Nyt kevät lukukausi onkin mennyt sitten töissä ja jalan kuntouttamisessa.

Jo nyt kesällä odotan opiskelujeni alkamista ja suunnittelen opintojaksoja syyslukukaudelle.
Suoritin ensimmäisen vuoden aikana 19 opintopistettä, mikä pitää minut juuri ja juuri haluamassani aikataulussa valmistua 3 vuoden päästä. Luku ei kerro koko totuutta, sillä minulla on muutamat tentit vielä käymättä, joista irtoaa 14 opintopistettä lisää, joten eiköhän tässä ihan hyvin aikataulussa pysytä (*uskottelee ainakin itselleen ;) ).

Ensimmäisenä lukuvuotena suoritin seuraavat opintojaksot:

• Kick-Off
• Johdatus luovaan talouteen
• Johtaminen ja luovuus
• Markkinointiviestintä
• Brändinhallinta palvelukonseptien kehittämisessä ja paikan markkinoinnissa

Nyt tulevani syyslukukautena aion ottaa kaiken irti taideteollisen korkeakoulun kursseista ja suorittaakin seuraavat opintojaksot:

• Design Thinking
• Concept Design
• Creative Producer
• Knowledge Management

Kyllä opiskelu aikuisiällä on sitten mukavaa!!