Huhtikuun 2013 puolivälissä vietettiin Riiassa EU Emergency Services Workshoppia. Yhtenä aiheena konferenssissa oli hätäkeskuspalvelut ja sosiaalinen media.TNO:n tutkija Hester Stubbe-Alberts Alankomaista esitteli, että 96 % 18—35 vuotiaista käyttää jo sosiaalista mediaa, halusimme sitä tai emme. Sosiaaliseen mediaan voi suhtautua joko negatiivisesti tai positiivisesti. Negatiivisesti ajateltuna, sosiaalinen media tiedostetaan, mutta ei haluta tehdä asialle mitään. Positiivisesti ajateltuna, sosiaalisen median voimaa voidaan hyödyntää eduksemme. (Stubbe-Alberts 2013).
Sosiaalisen median neljä vahvuutta hätätilanteissa ovat: (Stubbe-Alberts 2013)
- seuraaminen (kun viestien määrä lisääntyy, on jotain tekeillä)
- tiedon jakaminen (tiedon jakamisen helppous ja suuren ihmismäärän tavoittaminen)
- kysyminen (ihmisiltä saat lisätietoa)
- vuorovaikutus (saat tietoa ja voit olla helposti vuorovaikutuksessa muiden kanssa).
Sosiaalisessa mediassa on haasteellista tiedon valtava määrä, mutta positiivista on, että kansalaiset haluavat auttaa ja välittää tietoa hätätilanteissa. (Stubbe-Alberts 2013).
Sosiaalisen median asiantuntija Rein Hof Alankomaiden poliisista kertoi, että emme voi enää olla huomioimatta sosiaalista mediaa. Sosiaalista mediaa on seurattava ja siellä on oltava vuorovaikutuksessa, kun jotain tapahtuu. Twitter ja Facebook kasvavat joka päivä suuremmiksi yhteisöiksi. Seuraamiseen on useita sosiaalisen median välineitä, kuten HuiteSuite ja TweetDeck. Ne auttavat suuren tietomäärän seulontaa ja tätä voi tehdä vaikka kotisohvalta. (Hof 2013).
Johtaja Luis Gestoso Espanjan Murcian 112 palvelusta esitteli, että he ovat jo aloittaneet sosiaalisen median taitojen kouluttamisen ja nyt he ovat menossa kohti yhteisöjohtamista. Twitter twiiteillä pidetään yllä median ja hätäkeskusten vuorovaikutusta. Media voi siteerata heidän twiittejään painetussa lehdessä. Sosiaalisessa mediassa, kuten muuallakin, on häiriköitä, mutta he eivät kiinnitä heihin huomiota tai anna heille arvoa. He jättävät nämä omaan arvoonsa, eivätkä lähde tappelemaan heitä vastaan. Tämä uusi toimintatapa aloitettiin vuoden 2008 jälkeen Facebookilla ja Twitterillä, mutta parhaiten tulta alleen on ottanut juuri Twitter. Lisäksi Alankomaiden teknillisessä yliopistossa on kehitelty järjestelmä nimeltä, Twitcident, joka kerää paikallisista twiiteistä ja muista sosiaalisen median sovelluksista päivitykset yhteen paikkaan avun välittäjille. Twitcident auttaa siis seuraamaan sosiaalista mediaa. (Gestoso 2013).
Islantilaisen poliisipäällikön Tomas Gislasonin mukaan, 112 älypuhelinsovelluksia tulee markkinoille koko ajan lisää. Islannissa paikannus on vaikeaa, sillä sumun vuoksi Islannissa ei ole paljon kylttejä ja erämaahan eksyy helposti. Islannissa on kuitenkin käytössä 112 Iceland -sovellus, johon kirjaudutaan, jolloin sovellukseen tallentuu paikan koordinaatit ja ne voi lähettää hätäkeskukseen. Metsästysmatkoillaan Gislason kirjautuu aina sovellukseen, jotta hätäkeskus voi löytää edes ruumiin, jos karhu tulee vastaan. Viisi prosenttia väestöstä on jo ladannut ko. sovelluksen. (Gislason 2013).
