Kipan elämää 2.0

Kuinka strategia on jalkautettu teillä?

2012-02-02T18:09:00.002+02:00

Joissakin organisaatioissa strategia on tarkkaan määritetty, joissakin se on ainoastaan ylimmän johdon ajatuksissa. Strategia voi olla paperin reunaan kirjoitettu tai siitä on tehty laaja strategiaesite.

Vaikka strategia olisi kirjoihin ja kansiin painettu, harva on silti tietoinen tällaisen julkaisun olemassaolosta, harva on selaillut strategiaesitettä, saati sitten lukenut ja vielä harvempi on ymmärtänyt, mitä strategia tarkoittaa omassa työssään. Strategia on vaikea ja luotaantyöntävä sana.

Useassa organisaatiossa onkin ongelmana, että strategian ja toiminnan välillä ei nähdä yhteyttä. Strategia on jotain johtoryhmissä puhuttavaa salakieltä, eikä sitä tunneta johdon ulkopuolella. Strategia käsitettä on vaikea ymmärtää. Tämän vuoksi strategia tulee jalkauttaa, jotta se tulee osaksi jokaisen työtä ja antaa olemassaololle tarkoituksen.

Mutta kuinka saamme ihmiset tuntemaan strategian? Sitoutumaan siihen? Ajattelemaan, mitä strategia tarkoittaa heidän omassa työssään?

Jotta strategia jää mieleen, se tulee jalkauttaa luovasti. Millaisessa helpommin lähestyttävässä muodossa organisaationne on tuonut strategian henkilöstölle? Onko se ollut strategia räppi, video tai peli? Ratkaisun täytyy joka tapauksessa houkutella ihmiset katsomaan, kokemaan ja osallistumaan strategiaan. Tähän moni strategiakirja antaa omia menetelmiään, mutta tiedätkö sinä jonkun tavan, joka on ylitse muiden?

Olen tehnyt vuonna 2010 strategiaprosessista ja sen seurannasta tiivistelmän. Diaesityksessä on edelleen hyviä peruspointteja strategiatyöskentelystä.

Strategiaprosessi ja seuranta

View more PowerPoint from Kirsi Kellokangas

Sosiaalinen media - uusi turvallisuusviestintäkanava?

2012-01-17T20:42:00.001+02:00

Sosiaalisen median hyödyntämisestä puhutaan paljon. Voisiko se olla yksi turvallisuusalan toimijoiden viestintäkanava? Tällä hetkellä turvallisuusalan toimijat eivät ole vielä valmiita toimimaan sosiaalisessa mediassa, mutta suosituksia tähän suuntaan on jo olemassa. Yksi kannustajista on Manfred Blaha, joka haluaa nostaa esille sosiaalisen median uutena turvallisuusviestintäkanavana ja herättää ajattelemaan tulevaisuutta.

Manfred Blaha on mies, joka on luonut pitkän uran turvallisuusviranomaisena Itävallassa. Toukokuussa 2011 häneltä ilmestyi opinnäytetyönä tutkimus ”Facebook ja Twitter - Their implications between Citizens and Public Safety Organisations in case of emergency”, jossa kerrotaan, miten sosiaalinen media vaikuttaa kansalaisten ja turvallisuusalan toimijoiden väliseen viestintään onnettomuustilanteissa.

Blaha näkee sosiaalisen median tuovan uusia ominaisuuksia turvallisuusviestintään. Sosiaalinen media on tänä päivänä tärkeä kanava katastrofin hetkellä, kun omaiset etsivät tietoa rakkaimmistaan ja puhelinlinjat ovat ruuhkautuneet tai osittain tuhoutuneet.

Asennoituminen vielä skeptistä ja pelokasta

Turvallisuusalan toimijat USA:ssa ja Euroopassa suhtautuvat sosiaaliseen mediaan yleisesti ottaen vielä skeptisesti ja pelokkaasti. Sosiaalinen media tuo kuitenkin paljon hyötyä ja mahdollisuuksia hädän hetkelle vaarojen, riskien ja haasteiden lisäksi. Nämä uudet kanavat, kuten Facebook, Twitter ja YouTube, tuovat mm. mahdollisuuden kuvien ja videoiden parempaan hyödyntämiseen.

Maaliskuussa 2011 tapahtuneessa Japanin maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa tsunami-katastrofissa yksi harvoista toimivista viestintäkanavista oli Twitter. Tapahtuman aikana ilmestyi myös kuvia ja videoita sosiaalisen median sovelluksiin ja näin saatiin kuvaa tilanteen vakavuudesta ja henkilöiden olinpaikasta. Toinen esimerkki on Atlantasta, jossa panttivankina ollut opiskelija hälytti apua Facebook-profiilinsa kautta, koska ei uskaltanut soittaa hätänumeroon.

Sosiaaliseen mediaan askel kerrallaan

Varsinkin nuoret, odottavat turvallisuusviestintää sosiaalisen median kautta. Manfred Blaha neuvoo turvallisuusalan toimijoita aloittamaan osallistumisen sosiaaliseen mediaan niin pian kuin mahdollista. Hän opastaa aloittamaan varovaisesti yleisen turvallisuustiedon jakamisella ja testaamaan, kuinka tähän reagoidaan. Sen jälkeen on suositeltavaa parantaa viestintää sosiaalisessa mediassa hätä- ja erilaisiin häiriötilanteisiin liittyvällä tiedolla. Kokeiluvaiheen jälkeen turvallisuusalan toimijat voisivat ottaa sosiaalisen median yhdeksi viestinnän kanavaksi, luonnollisena turvallisuusviestinnän osana.

Kovin moni turvallisuusalan toimija ei ole vielä valmis toimimaan sosiaalisessa mediassa.

Tämä johtuu epävarmuudesta, tietoturvariskeistä ja siitä, ettei lähettäjän tietoja voida vielä varmistaa. Facebook ja Twitter eivät ole vielä valmiita laaja-alaiseen turvallisuusviestintään. Niin kauan kuin ei ole olemassa juridisia säännöksiä, jotka minimoivat riskit, eivät turvallisuusviranomaiset halua vastaanottaa mm. hätäilmoituksia sosiaalisen median kautta. Sitä ennen turvallisuusalan toimijoiden on kuitenkin hyvä valmistautua tulevaan ja pohtia sosiaalisen median vaatimaa resurssointia mm. monitorointiin eli profiilisivujen seuraamiseen ja viesteihin vastaamiseen.

Lähde:

Blaha Manfred 2011. Facebook ja Twitter - Their implications between Citizens and Public Safety Organisations in case of emergency.

Sisäisen viestinnän kehittäminen

2011-09-20T20:52:00.004+03:00

Monelle organisaatiolle suurimpiahaasteita on sisäinen viestintä ja sen toimimattomuus. Sisäisen viestinnänkehittäminen vaatii koko viestintä- ja johtamiskulttuurin uudistamista, se onhaastellista, äärimmäisen hyödyllistä ja vaatii kehittäjältä innovatiivisuutta.Sisäisen viestinnän helpottamiseksi organisaatioilla alkaa jo olla käytössään sosiaalisetintranet sivustot, joissa hyödynnetään yhteisöllisiä työvälineitä perinteistenviestintävälineiden (sähköposti, puhelin, videoneuvottelulaitteet japikaviestimet) lisäksi. Pelkät nykyaikaiset työvälineet eivät kuitenkaan riitäsisäisen viestinnän kehittämisessä, vaan siihen on vaikutettavakokonaisvaltaisesti kaikella toiminnalla.

Internet on muokannut johtamis-ja viestintäkulttuuria sekä organisaatioita kehittymään. Uuden viestinnän jajohtamisen arvoiksi ovat nousseet innostaminen, luottaminen, läpinäkyvyys,yhteistyö, avoimuus, toisten arvostaminen, viestintä ja työntekijänitsemääräytyminen. Nykyään 20 prosenttia viestinnästä tapahtuu kasvotusten ja80 prosenttia organisaation tietoverkoissa. Perinteinen viestintätapa, johon kuuluivatfyysiset kokoukset ja sähköposti, on muuttunut digitaaliseksi ja käyttöön ovattulleet verkkokokoukset ja chatpalvelut. Nyt viestintä on muuttumassayhteisölliseksi, kun blogit, wikit ja muut vuorovaikutteiset toimintatavat ovattulleet organisaatioihin. Tämä tarkoittaakin, että johtajan, alaisten,työkavereiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa jaetaan yhdessä tietoa,kokemuksia ja asiantuntijuutta. Tästä tiedon jakamisesta opitaan yhdessä jatämän pohjalta toimintaa kehitetään yhdessä. Esimerkiksi blogista on tullutmonen asiantuntijan työväline, jolla hän viestii epämuodollisesti tärkeistäasioista ja perustelee päätöstensä taustoja. Näin asiantuntija vahvistaablogilla asemaansa mielipidevaikuttajana. (Isokangas & Kankkunen 2011).

Vaikka blogit ja muutyhteisölliset työtavat ovat tehneet viestinnästä tehokkaampaa, eivätorganisaatiot ole vielä juurikaan muuttuneet. Vanhat toimintatavat ovatjuurtuneet syvälle prosesseihin ja siksi muutos viekin aikaa. Viestinnän muutoson kunnolla vasta tapahtumassa seuraavien vuosien aikana. Vanhat johtamis- javiestintätavat ovat juurtunut 2000-luvun alusta, jolloin organisaationtoimintaa tehostettiin automatisoimalla toimintaa. Tällaiselle toiminnalleyhtenäistä ovat hierarkia, sääntöjen noudattaminen sekä halu hallita jakontrolloida kaikkea. (Isokangas & Kankkunen 2011).

Viestinnällä voidaan vaikuttaaorganisaation sisäiseen yhteistyöhön. Aktiivisella sisäisellä viestinnällä saadaanorganisaatio avoimeksi, läpinäkyväksi ja yhteistyökykyiseksi. Avoimessa työkulttuurissakerrotaan mitä tapahtuu ja miksi sekä tarjotaan mahdollisuus palautteelle jakysymyksille. Tiedon jakaminen on valtaa. Jokaisen on vaikutettavaorganisaation työkulttuuriin, jotta sisäinen viestintä ja yhteistyöparanisivat.

Yhteistyö ei ole tie tulokseen,vaan sen täytyy olla itse päämäärä. Yhteistyö ei ole prosessi, jolla johdetaan,vaan työkalu, jolla ihmiset sitoutetaan työhön. Yhteistyö on niin kallisarvoista,että kaikkien on siihen pyrittävä. (Safko & Brake 2009, 677).

Yhteistyö on aina ollut keskeinenosa menestyksekästä liiketoimintaa. Yammerin yhteisöjohtaja Maria Ognevaneuvookin käynnistämään sosiaalisen verkoston organisaation sisällä. Ensin onvaikutettava organisaation kulttuuriin, jotta se saadaan avoimemmaksi,läpinäkyvämmäksi ja yhteistyökykyisemmäksi. Maaperän on oltava ensinhedelmällinen. Työkulttuurin muutos on vaikein osa kehittämistä ja sille onvarattava aikaa. Muutos ei ole kampanjaluontoista, vaan on mukana kaikessatoiminnassa joka päivä. Mitä paremmin pystytään ennakoimaan muutoksenvastustusta ja kanavoimaan se positiiviseksi energiaksi, sitä enemmän onmahdollisuuksia menestyä. (Ogneva 2011).

Avoin, läpinäkyvä ja aitotyökulttuuri tarkoittaa käytännössä sitä, että kerrotaan, mitä tapahtuu jamiksi, tarjotaan mahdollisuus antaa palautetta ja esittää kysymyksiä. Ylhäältäalaspäin viestiessä on erityisen tärkeää kertoa syy, miksi näin tehdään, jaantaa viestin vastaanottajan kysyä ja esittää ajatuksia aiheesta. Lisäksiavoimessa työkulttuurissa esimiehet ja alaiset ovat samassa veneessä ja ovatikään kuin joukkuetovereita. (Ogneva 2011).

Tiedon jakaminen on korvannuttiedon hamstraamisen. Aiemmin olemme pitäneet tiedon itsellämme siinä pelossa,että menetämme arvomme jakaessamme tietoamme. Internet on tehnyt tiedonsaatavuudesta helppoa ja siksi jokaisen on kerättävä ja jaettava tietoa. Enääei riitä, että tietää jotain, vaan tietoa on kerättä ja sitä myötä kehitettäväsitä. Todellinen kilpailuetu syntyy kyvystä oppia, koota ja jakaa tietoa sekäajaa tätä työkulttuurin muutosta kohti tiedon avointa jakamista. (Ogneva 2011).

Jotta avoimuus, läpinäkyvyys jaaitous voidaan saavuttaa, on jokaisen pohdittava omaa arvomaailmaansa, jotta setukisi tätä ilmapiiriä. Muuten sisäiset arvosi ja ulkoinen käyttäytymisesi onristiriidassa keskenään, eikä tue muutosta. (Ogneva 2011).

Kun avoin ja tietoa jakavatyökulttuuri on saavutettu, alkaa organisaation sisäinen yhteistyö toimia.Tällöin organisaation ylin johto käy aitoa vuoropuhelua työntekijöiden kanssaja yhteistyö mahdollistuu läpi organisaatio hierarkian. (Ogneva 2011).

Mielenkiintoisia esimerkkejäavoimemman viestintäkulttuurin kehittämisestä löytyy useista organisaatioista,kuten Suomen Puolusvoimat, Nokia, Aller Media, KoneCranes, Finnair jaMicrosoft. (Isokangas & Kankkunen 2011).

Sisäisen viestinnän tehostumisellevoidaankin asettaa seuraavat tavoitteet:

Tietoa jaetaan
Tieto on ajan tasalla
Tiedon saatavuus paranee
Tieto on kohdistettu oikein
Viestintä on vuorovaikutteista
Asiantuntijuus on näkyvää
Toiminnasta tulee avointa
Hyvät toimintatavat leviävät muiden käyttöön
Yhteistyö lisääntyy
Toisten työn arvostus lisääntyy
Hyödynnämme palautetta työssämme
Työhyvinvointiin vaikuttaminen

Käytännössä sisäisen viestinnäntehostumisen tarkoittaa, että jokainen työntekijä viestii ja toimii osanalaajempaa kokonaisuutta sekä jokainen kokee julkaisukynnyksen tiedottamiseenmatalana. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa sisäisestäviestinnästä. Tällöin sisäisen viestinnän kanavia hyödynnetään tehokkaasti.Aiemmin mainittuihin tavoitteisiin pääsemistä voidaan pitää sisäisen viestinnänkehittymisen onnistumisen mittareina.

Avoimen, tietoa jakavan jayhteistyötä tekevän organisaation saavuttaminen ei tapahdu hetkessä. Se tuleeottaa jokapäiväiseksi toimintatavaksi, jotta siihen pääseminen on mahdollista.Rajoittavat ja valvovat johtamistyylit, jäykkä organisaatiorakenne ja osastojenrajat ehkäisevät tähän toimintakulttuuriin pääsyä. Vaikka visio ja strategiaolisivat kuinka hienoja, niin se ei auta, jos ihmisiä ei kannustetayhteistyöhön ja avoimuuteen. Organisaation johdon on ymmärrettävä, että tästäei saada tuloksia lyhyellä aikavälillä, vaan menestyminen tulee pitkälläaikavälillä jokaisen näyttäessä esimerkkiä muille. (Ogneva 2011).

Tavoitteena voidaan pitää, ettäorganisaation intranetissa viihdyttäisiin, kuten vapaa-ajalla viihdytäänFacebookissa. Tämä tavoite voi silti epäonnistua, jos uuden alustankäyttöönotossa ei panosteta koulutukseen ja opastukseen, käyttäjät eivät tiedämitä hyötyä intranet-järjestelmästä on heidän työhönsä, avainhenkilöt eivätnäytä esimerkkiä, sisältö ei ole merkityksellistä, käyttöjärjestelmää ei olesuunniteltu käyttäjälähtöisesti tai järjestelmän kehittämistä ei jatketa. (Murray2011).

Sisäisen viestinnän kehittäminenon jatkuvaa työtä.

Lähteet
IsokangasAntti & Kankkunen Petteri 2011. Näin sosiaalinen media muuttaa yritykset.Suora yhteys. http://www.sulava.com/wp-content/uploads/2011/05/suora_yhteys.pdf
MurrayMichael 2011. Social MediaStrategery 30.4.2011. Everyone’s on Facebook, Why Aren’t They on the IntranetToo? http://steveradick.com/2011/04/30/everyone’s-on-facebook-why-aren’t-they-on-the-intranet-too/
Ogneva Maria 2011. The Yammer Blog 18.4.2011.The Cultural Imperative For A Social Business. http://blog.yammer.com/blog/2011/04/cultural-imperatives-for-social-business.html
Safko Lon & Brake David K. 2009. The SocialMedia Bible. Tactics, tools & strategies for business success.

Verkkopalvelun konseptisuunnittelu

2011-09-11T22:46:00.001+03:00

Luin Mitä on konseptisuunnittelu-artikkelin ja ryhdyin pohtimaan, mitä konseptisuunnittelu tarkoittaa verkkopalvelunsuunnittelussa, sillä konseptisuunnittelun prosessit vaihtelevat eri suunnittelualoilla.Konseptisuunnittelussa käytettävät käsitteet ovat usein samoja, mutta niidenmerkitys vaihtelee. Tähän vaikuttavat ala, dokumentaatio- ja toimintatavat sekähenkilön tausta. (Iljin 2006, 1).

Mitä konseptinsuunnittelija tekee?
Konseptinsuunnitteluon tärkeä osa liiketoimintaa, oli siihen nimettyjä henkilöitä tai sitten ei. Konseptisuunnittelijahallitsee konseptisuunnittelun prosessin dokumentoiden. Hän tietää uusimmatteknologiat, niiden mahdollisuudet, rajoitteet, eri näkökulmat ja hänellä onluova, viestinnällinen ote työhönsä. Konseptisuunnittelijalla on monipuolinendigitaalisen median tuntemus ja työkokemus. Hän hahmottaa suuria kokonaisuuksiaja on moniosaaja. (Iljin 2006, 6—8, 10).

Tietoalat (2003,15) on määritellyt konseptisuunnittelijan osaamisen seuraavasti: tekninenkoulutus, kokemusta Web-rakenteiden suunnittelusta, laajaWeb-osaaminen, kokemusta sisältöarkkitehtuurista, käyttöliittymien hallinta, projektienhallinta,verkkoviestintäosaaminen, asiakasosaaminen, itsenäinen työskentelytapa, luovuus, yhteistyötaidot ja kielitaito.

Konseptisuunnitelma verkkopalvelulle
Konseptisuunnittelutoimii työskentelyn apuvälineenä. Se kattaa koko projektin suunnittelutehtävät.Verkkopalvelun konseptinsuunnittelussa korostuvat strateginen suunnittelu, informaatiosuunnittelu,käytettävyys ja vuorovaikutteinen toiminnallisuus. Lisäksi se vaatii asiakkaan liiketoiminnantuntemista ja tulevaisuuden tutkimista (Iljin 2006, 15).

Karkeasti ottaenkonseptinsuunnittelu etenee seuraavasti (Iljin 2006, 15):

Alkumäärittely > Suunnittelu > Arviointi > Toteutus > Testaaminen

Verkkopalvelun konseptisuunnitelmassamäärittelisin seuraavat asiat:

Tarpeen,joka lähtee käyttäjistä / asiakkaista
Strategisentavoitteen, jolla edistetään liiketoimintaa
Vaatimusmäärittelynsuunnittelu (mitä palvelulta odotetaan)
Sisältösuunnitelma(toteutus esim. työpajatyöskentelyllä)
Informaatioarkkitehtuurinsuunnittelu (käyttöliittymä, navigaatio, sisältörakenne, integrointi muihinjärjestelmiin ja vuorovaikutteisuus)
Roadmapinsuunnittelu (kuinka tavoitteeseen päästään varmistaen tehokkuus ja laatu)
Lanseerauksensuunnittelu
Laadunarvioinnin suunnittelu, jossa määritetään onnistumisen mittarit ja järjestelmäntestaaminen (lopputuloksen vertaaminen vaatimusmäärittelyyn ja käyttäjäkokemukset)
Koulutuksensuunnittelu
Kehitystyönsuunnittelu

Verkkopalvelunsuunnittelussa käytetään käyttäjäkeskeistä suunnittelua. Siinä järjestelmää testataanja kehitetään iteratiivisin syklein, jolloin palvelua testataan, verrataankäyttäjäkokemusta tavoitteeseen ja tehdään sen jälkeen tarvittavat muutokset. Tätäjatketaan kunnes ollaan päästy tavoitteeseen.

Lähteet

Jonna Iljin 2006.Mitä on konseptisuunnittelu.

Tietoalat 2003. IT-alantehtävänimikkeistö.

Varo huijareita verkkokaupassa! Case: nettiauto.com

2011-09-10T17:35:00.002+03:00

Meillä oli myynnissä nettiauto.comissa kaverin auto, koska hän ei puhunut suomea, joten meidän oli helpompi vastata autoa koskeviin tiedusteluihin. Jo nettiauto.comin etusivulla varoiteltiin ulkomaalaisista huijareista, jotka haluavat ostaa auton paypalin avulla. Törmäsimme huijariin heti ensimmäisellä viikolla. Alla sähköpostikeskustelu huijarin kanssa... Voin kertoa, että meillä ainakin oli hauskaa...

Yhteydenotto tuli sähköpostilla nimellä Dominic Purcell, joka muuten näyttelee Prison Break tv-sarjassa ja on käytetty nimi monissa nettihuijauksissa.

Dominic Purcell: I've viewed your car ad, pls send me your best price...

Me: Hi. As I´m not the owner of the car I can´t say the last price but we´ve had an offer of 8 500e so if you outbid that, I can talk with the owner.

Dominic: Thanks for the swift reply and will like to purchase it.Can i pay you 8,800 euro for it? i will be paying you with my PayPal because it's attached to my bank account,If my offer is accepted send me your paypal email address so i can pay in right away,you can set up an account at www.paypal.com it is very easy and secure.I am a busy person and am on a rig offshore and do not have much time on me. Make sure you get back to me so that i can arrange for pick up as i will like the car to be picked,so no shipping included.I await your reply.

Me: 8 800e sounds good but I have couple more details about the car.

Is it OK that we don´t have any papers from the car? Also, believe it or not, I lost the keys so it needs to be started from the wires.

The owner is very busy also and would prefer that the car would be picked up at night time.

The address is Aurajoki 3 M, Turku. You/whoever picks it up, can leave the money to the garbage can next to the car. We would prefer used 20 euro bills.

I hope these small details don´t bother you. I await your reply.

Odottelimme vastausta, mutta sitä ei koskaan tullut. :D

Jos ei jotain tee, niin ei mitään tapahdukaan

2011-07-06T20:02:00.000+03:00

Meillä kaikilla on varmasti asioita, joita toivoisimme tapahtuvan. Niistä usein puhutaan, ”jos asia olisi niin ja näin, niin kyllä sitten olisi asiat paremmin...”. Mutta kysymys kuuluukin, uskaltaako ja rohkeneeko kukaan oikeasti tehdä asian eteen mitään, laittaa itsensä likoon, nähdä vaivaa ja tehdä oikeasti töitä? Vai odotetaanko vaan asian tapahtumista?

Helposti sanotaan, ”kun kukaan ei sitä tee...”. Nii-in, pitäisikö juuri sinun olla se, joka oikeasti tekee jotain, kun muut eivät näytä asian eteen mitään tekevän.

Asia ei välttämättä edes ole suurimman osan mielestä hyväksyttyä. Kuinka uskallat olla yksin eri mieltä ja muita ”vastaan”, vaikka näet hyödyt suurempana kuin riskit?

Haastankin nyt sinut, tekemään juuri sen asian eteen jotain, jotta olisit taas askeleen lähempänä sitä, että haluamasi asia tapahtuisi.

Onnistumisen elämyksiä ja ahaa oivalluksia toivotaan alla olevaan kommenttikenttään, jotta kaikki muutkin jaksaisivat uskoa, että mahdotonkin voi olla mahdollista.

Creative Business Management ja kauppatieteiden maisteriksi 2014

2011-07-01T16:52:00.001+03:00

Aloitin vuosi sitten Creative Business Management (CBM) maisteriohjelmassa Porin yliopistokeskuksessa. Opiskelen töiden ohella, joten valmistumiseni venyy väkisinkin vuoteen 2014. Opiskelujani on myös jarruttanut tammikuussa sattunut ratsastusonnettomuus, jossa tipuin hevosen selästä murtaen nilkkani kahdesta kohtaa. Yritin kyllä käydä kipsin kanssa luennoilla, mutta eihän siitä mitään tullut. Nyt kevät lukukausi onkin mennyt sitten töissä ja jalan kuntouttamisessa.

Jo nyt kesällä odotan opiskelujeni alkamista ja suunnittelen opintojaksoja syyslukukaudelle.
Suoritin ensimmäisen vuoden aikana 19 opintopistettä, mikä pitää minut juuri ja juuri haluamassani aikataulussa valmistua 3 vuoden päästä. Luku ei kerro koko totuutta, sillä minulla on muutamat tentit vielä käymättä, joista irtoaa 14 opintopistettä lisää, joten eiköhän tässä ihan hyvin aikataulussa pysytä (*uskottelee ainakin itselleen ;) ).

Ensimmäisenä lukuvuotena suoritin seuraavat opintojaksot:

Kick-Off
Johdatus luovaan talouteen
Johtaminen ja luovuus
Markkinointiviestintä
Brändinhallinta palvelukonseptien kehittämisessä ja paikan markkinoinnissa

Nyt tulevani syyslukukautena aion ottaa kaiken irti taideteollisen korkeakoulun kursseista ja suorittaakin seuraavat opintojaksot:

Design Thinking
Concept Design
Creative Producer
Knowledge Management

Kyllä opiskelu aikuisiällä on sitten mukavaa!!

Luovuuden edistäminen, kehittäminen ja johtaminen

2011-04-25T11:04:00.003+03:00

Luin Jussi T. Kosken (2001) kirjan Luova hierre – näkökulmia yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden luovuuteen. Kirjassa käsitellään luovuutta kilpailuetuna niin yksilöille, ryhmille kuin organisaatioille ja siinä tuotiin esille myös nykykulttuurin tuomia luovuuden uhkia, kuten infoähky ja alituinen kiire. Kirjassa on paljon viittauksia aiempiin luovuus tutkimuksiin. Varsinkin Mihaly Csikszentmihalyin luovuusteorioihin, joihin olen itsekin paljon tutustunut. Itseäni eniten kirjassa kiinnosti luovuuden edistäminen, kehittäminen ja johtaminen. Tässä ajatuksiani kirjasta inspiroituneena.

Luovuuden edistäminen ja kehittäminen

Ihminen on perusolemukseltaan luova olento. Ja lapset ovat tästä parhaita esimerkkejä. He toteuttavat itseään ilman mitään estoja ja käyttävät mielikuvitustaan vapaasti. Lapsuuden luovuuteen vaikuttaa hyvin paljon ympäristö. Ympäristön vaikutuksesta luovuutemme joko vähenee tai säilyy. Harmillista onkin, että hyvin harva ympäristötekijä säilyttää luovuudemme tai ruokkii mielikuvistamme. Jo koulussa meidät laitetaan samaan muottiin, jossa ei tueta omaa ajattelua ja luovia ratkaisuja. Koulussa meille opetetaan tietty käytösmalli, mikä on hyväksyttävää ja jonka mukaan tulee elää. Kaikki tällainen toiminta karsii luovuuttamme ja innovointitaitoamme.

Luovuus on väline, jolla voimme saavuttaa muita tavoitteitamme tai arvoja. Esimerkiksi luovuuden avulla luomme uusia tuotteita ja palveluita. Tämä taas synnyttää työpaikkoja. Luovuudella voidaan ratkaista ongelmia ja sitä voidaankin käyttää millä alalla tahansa, ei vain taidealoilla. Luovuus ei ole siis vain luovia tuotteita tai palveluita, vaan myös ongelmanratkaisua. Luovalle tuotokselle on silti aina yhteistä, että se on jotain uutta ja hyödyllistä.

Luovuus koetaan helposti uhkana, sillä se edustaa muutosta. Luovuus tarkoittaa aina jonkun uuden syntymistä ja sitä kautta muutosta. Tämän vuoksi luovuutta vastustetaankin. Ja vaikka luovuutta voidaan pitää hyvänä asiana, sen ei silti oikeasti anneta tapahtua, koska ollaan niin paljon omiin, samoihin uriin juurruttu. On mielenkiintoista, kuinka useat tahot ehkäisevät luovuutta, vaikka luovuutta sinäänsä pidetään positiivisena asiana. Ainakin siihen asti, kun pitäisi oikeasti muutoksen tapahtua. Organisaatioiden pitäisi oivaltaa ensin luovuuden merkitys, kuin ne pystyvät suhtautumaan oikein muutokseen eli ylläpitämään ja edistämään sitä. Luovuus ja sen edistäminen on suuri kilpailuetu.

Organisaatioihin on tullut uusia, luovia ammatteja, kuten yritysnarri, mielikuvittelu johtaja, häirikkö ja hulluusmesteri, jotka kyseenalaistavat auktoriteettia ja osoittavat jämähtäneitä käytäntöjä. Tällä toiminnalla he edistävät organisaation luovuutta. (Koski 2001, 174-175). Kyseenalaistamalla totuttuja käytäntöjä, emme tyydy siihen, mitä on ennenkin tehty. Etsimme tuolloin uusia, luovia ratkaisuja. Tällä tavoin voimme päästä tilanteeseen, jossa olemme aina askeleen edellä muita.

Koski (2001, 27, 31) määrittelee luovuuden olevan ideoiden lainaamista tai jäljittelyä toisilta aloilta sekä näiden ideoiden yhdistelyä ja jalostamista. Tätä meistä jokainen voi tehdä jokapäiväisessä elämässään. Työelämän arki-innovatiivisuuteen liittyy työntekijän ammatti-identiteetin kehittyminen, elinikäinen oppiminen, jatkuva muutos, ennakoivuus, reagoivuus, ongelmien ratkaisu sekä tarinoiden ja tiedon välittäminen ja tuottaminen. Nämä kaikki edistävät luovuutta.

Omaa luovuutta voi kehittää työpaikalla ja koulussa. Itse pyrin kehittämään luovuutta joka päivä imemällä tietoa itseeni mahdollisimman paljon. Uuden tiedon myötä voi käyttää mielikuvista ja ideoida, kuinka hyödyntää tätä tietoa työtehtävissä. Mikäli pystyy viemään ja jalostamaan tietoa, jonka on saanut vaikka kokonaan toiselta alalta, omissa työtavoissa ja –prosesseissa, on luonut jotain uutta ja luovaa. Tämä luovuuden kehittäminen vaatii yksilöltä pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä, jotka kuuluvatkin luovan yksilön piirteisiin. Oma luovuus ei kehity hetkessä, vaan on pitkän työn tulos.

Olisi mielenkiintoista pystyä mittaamaan omaa luovuutta. Mielestäni tätä voitaisiin mitata ensinnäkin sanoina, jotka lukee päivän tai viikon aikana. Vähän samalla tavalla kuin joku pitää askelmittaria mukanaan ja mittaa, kuinka paljon on liikkunut. Luetut sanat lisäävät tiedon määrää, jota taas voidaan jalostaa eteenpäin. Seuraava mittari olisi yksilön kehittämien uusien ja hyödyllisten tuotosten määrä ja laatu. Näiden mittareiden avulla voitaisiin mitata luovuutta.

Luovuuden johtaminen

Luovuuden johtaminen on pitkäjänteistä työtä. Ihanne skenaario on, että organisaation johto on sitoutunut luovuuden edistämiseen ja korostaa sen merkitystä näkyvästi. Näin luovuuden arvostus voi nousta. Luovuuden arvostamisen lisäksi organisaatio tarvitsee luovuutta edistäviä prosesseja, rakenteita, toimintatapoja ja yhteistyötä, jotta se olisi innovaatisempi. Kaikkea ei silti tarvitse muuttaa, tärkeintä on, että työntekijöiden luovuudelle annetaan mahdollisuus ja sitä pyritään maksimoimaan. (Koski 2001, 174).

Ryhmissä ihmiset helposti käyttäytyvät ryhmän mukana. Heidän omat, ainutkertaiset ajatuksensa ja näkökulmansa eivät pääse esille, jos ryhmän paine vie mennessään. Luovuus katoaa mikäli ihmiset mukauttavat enemmistön ajattelutapaan. Onneksi ihmiset voivat oppia pois tästä käytösmallista ja tätä omaa ajattelua voidaan johtaa luovaan suuntaan. Johtajan tärkein tehtävä onkin luoda luova ilmapiiri, jossa kaikki ajatukset ovat tervetulleita, eikä ryhmän paine aja ryhmää tiettyyn suuntaan. Luovalla ilmapiirillä on suurempi vaikutus kuin luovilla ihmisillä. (Koski 2001, 178).

Työntekijöitä rekrytoitaessa johtajan on hyvä kiinnittää huomiota hakijan intohimoon ja kiinnostukseen kyseistä alaa tai tehtävää kohtaan. Entusiasmi on kaikkien luovien prosessien lähtökohta. (Koski 2001, 179).

Sisäisen kommunikaation edistäminen on tärkeää myös luovuuden johtamiselle. Sisäisessä kommunikaatiossa on kyse organisaation luovuuden valjastamisesta hyötykäyttöön. Työntekijöille on mahdollistettava erilaisiin verkostoihin osallistuminen niin organisaation sisä- kuin ulkopuolella. Luovassa vuorovaikutuksessa toisten asiantuntijoiden kanssa edistetään luovuutta. (Koski 2001, 212, 214).

Olen tutkinut viime aikoina sisäistä viestintää johtamisen välineenä. On äärimmäisen mielenkiintoista, että organisaatioissa on hirvittävä määrä osaamista, joka voidaan sisäisellä viestinnällä ja yhteistyöllä saada kukoistamaan.

Opettajakin toimii johtajana omalle luokalleen. Kouluttaja Jorma Panula on sanonut, että hänen pedagogiansa perustuu metodiin, ettei mitään metodia ole (Koski 2001, 23). Tiedän tasan tämän tunteen. Ollessani opettajana kaksi lukuvuotta, suunnittelin tietenkin aina tunnit, mutta jätin hyvin paljon varaa luovuudelle. Tavallaan kun astuin luokkaan havainnoin luokan ilmapiirin sekä opiskelijoiden energia- ja osaamistason sekä sen hetkisen innokkuuden tason. Saatoin vaihtaa tehtävien järjestystä lennosta tai keksiä aivan uuden toimintatavan luokkaan astuessani aina kyseisen tilanteen mukaan. Oppilaat eivät aina jaksa juuri sillä hetkellä tiukkaa teoriaa, vaan kaipaavat käytännön tehtävää. Toisinaan kun oppilaat ovat innoikkaita, on oiva hetki käydä kuivaa teoriaa läpi. En voisi tehdä opettajan työtä, jossa on valmiit tehtävät ja toimintasuunnitelmat tehtynä, eikä joustamisen varaa. Haluan olla työssäni luova ja toimia tilanteen mukaan hyväksi katsomallani tavalla. Näin saan parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaiseksi.

Luovuuspedagogiassa onkin tarkoitus oppia aktiivisesti ja kehittää luomisen taitoja passiivisten faktojen sijaan. Siinä korostuu intuitio, monitieteellisyys sekä taide ja tiede. Kapea-alaista erikoistumista pyritään vähentämään. (Koski 2001, 24-25).

Johtajan on luotava luova ilmapiiri ja inspiroitava alaisiaan. Alaisilla täytyy olla lupa olla luova. Näin johtaja voi saada ihmeitä aikaiseksi. Muita luovuutta edistäviä, kreatogeenisia tekijöitä, ovat toimivat ihmiset, yhteistyö, rutiinien rikkominen, kokeiluvuuteen rohkaiseminen ja epäonnistumisen ymmärtäminen. (Koski 2001, 175-176).

Lähteet
Koski T. Koski 2001. Luova hierre. Näkökulmia yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden luovuuteen.

Luovuus vaatii riskinottoa ja epäonnistumisen sietokykyä

2011-04-09T19:47:00.005+03:00

Vain harvat organisaatiot ja yksilöt ovat valmiita riskeeraamaan luovuuden eteen, vaan luovuus nähdään helposti vain epäonnistumisena. Organisaatioiden onkin laskettava suojamuurinsa, pystyäkseen luoviin ratkaisuihin. Luovissa organisaatioissa ei eletä käsky kulttuurissa tai ainakaan liian orjallisesti. Luovassa organisaatiossa käskyt nähdään ohjeellisina, joiden kanssa järjen käyttö on sallittu. Luovaan lopputulokseen ei päästä yhtä auktoriteettia kuuntelemalla. Yksilön on pohdittava ja kokeiltava useita ratkaisuehdotuksia yhteistyössä innovatiivisten kollegoiden kanssa päästäkseen huippu tulokseen. Organisaation on voitava luottaa yksilöiden ja tiimien uusiin, luoviin ratkaisuihin. Ja vaikka käsky olisikin jo käynyt, on voitava tuoda asia vielä uudemman kerran pöydälle pohdittavaksi, jos tarve vaatii. Totaaliset käskyt, joissa ei ole joustovaraa, eikä luottamusta yksilöiden asiantuntemukseen, eivät luo innovatiivista ilmapiiriä organisaatioon. Tällaiset käskyt tappavat luovuuden yksioikoisuudellaan. Organisaation onkin tuettava aivan toisenlaista toimintakulttuuria, joka voi kaukaa näyttää jopa niskuroinnilta, koska käskyjä voidaan soveltaa.

Organisaation on valittava joustava ja epäonnistumisia salliva ilmapiiri, jos aikoo hyötyä yksilöiden innovatiivisuudesta. Luovuuden tavoittelu on organisaatioille haastavaa suurten riskien takia. Mutta jos organisaatio aikoo olla edelläkävijä, eikä vaan kilpakumppaneiden seuraaja, on sen unohdettava nämä mahdolliset riskit. Harmillista vaan on, että useimmat organisaatiot ja yksilöt ovat mieluummin näitä perässähiihtäjiä kuin rohkeita edelläkävijöitä.

Mediassa on paljon puhuttu, kuinka uusi Y-sukupolvi eli diginatiivit etsivät merkityksellistä työtä ja kuinka he tuovat uusia haasteita organisaatioille ja sen johdolle. Kysymys kuuluukin, jos suurin osa organisaatioista on perässähiihtäjiä, eikä arvosta luovuutta, niin miten ne voivat ikinä tyydyttää tämän uuden sukupolven nälän tehdä tähdellistä työtä. Tai miten organisaatiot kuvittelevat käskyttävänsä diginatiiveja, jotka ovat jo lapsuudessaan kyseenalaistaneet vanhempansa ja nyt kyseenalaistavat työnantajansa. Uusi sukupolvi tuo uuden toimintakulttuurin työelämään. Diginatiivit tahtovat tehdä töitä omilla ehdoillaan, eivätkä he halua olla sidottuna työnantajan toimistoon. He haluavat vapautta, joustavuutta ja nopeutta. Diginatiivit tarvitsevat keskustelevaa ja kannustavaa johtamista. Johtajan on pystyttävä antamaan heille rakentavaa kritiikkiä, jonka kautta he kehittyvät työssään. Heitä on siis johdettava eri tavalla ja tämä antaa uusia haasteita organisaatioiden johtoportaalle.

Mikäli organisaatiot yhdistäisivät paremmin luovuuden ja liiketoiminnan innovaatiot tai näkisivät niiden välillä selkeän yhteyden, edistäisikö se luovuuden ihannointia tosielämässäkin. Mielestäni viestinnällä on tässä suuri merkitys. Kaikki toiminta ja asiantuntijuus pitäisi tehdä näkyväksi kirjoittamalla, piirtämällä, valokuvaamalla tai videoimalla se. Hyvien toimintatapojen ja piilevän tiedon julkituominen organisaation sisällä, edistäisi mielestäni luovuuden ilmapiiriä. Kun tieto ja asiantuntijuus tehdään näkyväksi, voi kuka tahansa ottaa siitä ideoita, ottaa hyviä toimintatapoja käyttöön, kehittää tietoa eteenpäin ja hyödyntää sitä. Organisaation sisäinen viestintä onkin usein juuri se käyttämätön voimavara, jota ei olla osattu hyödyntää tarpeeksi. Mikä tuntuukin vähän hassulta, sillä organisaatioissa työskentelee lukuisia asiantuntijoita ja heidän tietonsa leijuu vaan ilmassa ilman todellista hyödyntämistä. Kutkuttava ajatus onkin, mitä tapahtuu, kun tämä hyödyntämätön energia otetaan käyttöön ja siitä tehdään kilpailuetu.

Luovuus tarvitsee ympärilleen rohkeutta ja periksiantamattomuutta

2011-04-08T21:53:00.002+03:00

Luovuus on jotain uutta, silloin tapahtuu muutos. Työympäristössä ja -kulttuurissa on helpompaa olla samaa mieltä kuin työkaveritkin, tehdä kuten on aina ennenkin tehty ja takertua vanhaan, jo hyväksyttyyn, tunnettuun tapaan tehdä työtä. On helpompaa mennä vaan muiden mukana kuin ottaa askelta tuntemattomaan. Paljon vaikeampaa on tehdä muutos ja lähteä viemään uutta toimintatapaa, tuotetta tai palvelua eteenpäin ja saada sille hyväksyntää. Luovuus rikkoo tätä harmoniaa ja poikkeaakin totutusta.

Uusien ajatusten esiintuomista pidetään monessa työpaikassa työilmapiiriä horjuttavana tekijänä ja aivan kuin se olisi väärin tai kiellettyä. Vaikka juuri me työntekijät pidämme itse yllä tätä vanhaa tapaa ja hyväksymme uusia toimintatapoja. Miksi emme rohkeasti muuttaisi niitä ja kehittyisi eteenpäin. Ilman muutosta ei voi kehittyä. Tässä kohtaa on asenteiden muututtava ensin, jotta päästään luovuutta tukevaan työilmapiiriin. Liian radikaalit uudistukset otetaan kuitenkin usein negatiivisesti vastaan, eivätkä ne saa tunnustusta ennen kuin aika on innovaatiolle kypsä. Toimintatapamme ovat helposti niin kaavoihin kangistuneita, että niistä on vaikea poiketa. Muutosvastarinta nostaakin päätään rajujen uudistusten alla. Luovuutta rajoittaa vanhat ja tomuiset ajatukset, liika varovaisuus ja muutoksen pelko. Luovuus tarvitsee ympärilleen rohkeutta ja periksiantamattomuutta.

Koska sinä lähdit viemään jotain uutta eteenpäin organisaatiossanne?

Mitä vaatimuksia nykypäivän kuluttaja asettaa yrityksille?

2011-02-19T20:05:00.002+02:00

Helmikuussa 2010 kirjoitin diginatiiveista, noista uuden sukupolven kansalaisista, joilla on aivan erilainen suhtautuminen työhön, tietotekniikkaan, kuluttamiseen ja johtamiseen. Heillä on uudenlainen toimintakulttuuri ja erilaiset arvot, joita vanhempien on vaikea ymmärtää. Ajattelin kirjoittaa heistä nyt kuluttamisen valossa, sillä aihe kiinnostaa minua kovasti.

Diginatiiveja kuvaavat sanat: vapaus, joustavuus, nopeus, kyseenalaistaminen, halu tehdä omilla ehdoillaan ja keskusteleminen. He ovat tottuneet toimimaan näiden arvojen mukaisesti ja ovat tuomassa uusia toimintatapojaan niin työelämään kuin kuluttamiseen. Heistä käytetään myös englanninkielistä nimitystä prosumers, joka tulee sanoista producer ja consumer. Tällä on haluttu kuvata näitä uuden sukupolven kuluttajia, jotka haluavat vaikuttaa ostamiinsa tuotteisiin. Jotta yritys voi pysyä kilpailukykyisenä, on sen opittava ajattelemaan näiden uusien toimintatapojen mukaisesti ja huomioitava kuluttajien muuttuneet tarpeet.

Uuden sukupolven kuluttajien vaatimukset yrityksille

1. Verkkokauppa. Ostamisen on oltava helppoa ja nopeaa.

2. Reaaliaikaisuus. Kuluttaja odottaa palvelua 24/7.

3. Palaute. Kuluttaja haluaa antaa palautetta ja saada siihen vastauksen välittömästi (saman päivän aikana).

4. Avoimuus. Yrityksen on kestettävä ja osattava reagoida myös negatiiviseen palautteeseen ja käännettävä se kehittämisideaksi.

5. Läpinäkyvyys. Yrityksen on tultava alas norsunluutornista ja oltava kuluttajan "kaveri", johon on helppo ottaa yhteyttä.

6. Vuorovaikutus kuluttajan ja yrityksen välillä sekä kuluttajien keskenäinen vuorovaikutus. Kuluttaja haluaa olla vuorovaikutuksessa yrityksen/brändin kanssa sekä haluaa kuulla suosituksia ystäviltään ja muilta kuluttajilta. Yrityksen on tehtävä tämä mahdolliseksi.

7. Yhdet tunnukset. Kuluttaja ei halua useita tunnuksia, siksi esim. Facebookin tai Googlen tunnuksilla on voitava kirjautua palveluun.

8. Tuotekehitys. Kuluttajat ovat aktiivisia osallistumaan, he haluavat vaikuttaa ja he odottavat tätä mahdollisuutta yrityksiltä.

9. Kavereiden ja netin verkoston suositukset vaikuttavat kuluttajiin. Mikäli yritys haluaa vaikuttaa tähän, on sen oltava helposti lähestyttävä "kaveri".

10. Uusien viestintäkanavien hyödyntäminen. Yrityksen on huomioitava muuttuvat teknologiat, kuten älypuhelimet ja taulutietokoneet.

11. Kuluttamalla vaikuttaminen. Yrityksen on tunnettava kuluttajien arvot, sillä heidän arvomaailmansa vaikuttaa kuluttamiseen. Kuluttajat ovat hyvin ympäristötietoisia ja he haluavat omalla ostokäyttäytymisellään tuoda esille omaa tyyliään ja arvojaan.

12. Läsnäolo verkossa. Sosiaalinen media on muuttanut internetin yritysten isoksi palvelutiskiksi. Yritysten on oltava vuorovaikutuksessa kuluttajien kanssa ja tehtävä kommunikointi heille mahdollisimman helpoksi.

13. Yrityksen on löydyttävä käytetyimmistä sosiaalisen median sovelluksista. Facebookia ja YouTubea käytetään hakukoneena, joten yrityksen on löydyttävä niistä ja ohjattava tätä kautta kuluttajia haluamalleen sivulle.

14. Laadukas sisältö. Tulevaisuudessa sisällön merkitys korostuu entisestään ja sillä yritys voi erottua kilpailijoistaan. Laadukkaalla sisällöllä on pitkäaikainen vaikutus kuluttajiin ja yrityksen näkyvyyteen hakukoneissa. Hakukoneet rakastavat päivitettyä sisältöä, linkkejä ja avainsanoja.

15. Visuaalisuus. Yrityksen on hyödynnettävä kuvia, videoita, diaesityksiä, yms. visuaalista sisältöä sivuillaan, mikäli haluaa saada kuluttajat kiinnostumaan.

Suomalaisten mielenkiintoisia blogeja

2011-02-04T08:50:00.017+02:00

Internet on täyttynyt blogeista. Puhutaan niin sanotusta blogosfääristä. Blogit ovat ihmisille keino ilmaista itseään, niitä pidetään oppimispäiväkirjana, niissä jaetaan asiantuntemusta ja tietoa sekä tehdään osaamisesta näkyvää. Bloggaaminen on palkitsevaa ja luovaa työtä. Blogi on tämän päivän työnhakijan cv tai yrityksen kotisivu.

Blogeja löytyy useista aihealueista. Jokaisen on vain löydettävä itseään kiinnostavat bloggaajat ja ryhdyttävä seuraamaan heitä. Esimerkiksi blogilista.fi sivustolta voit hakea blogeja avainsanan perusteella.

Olen listannut suomalaisten mielenkiintoisia blogeja, joihin ehkä sinäkin haluat tutustua. Täydennän listaa aika ajoin, joten kannattaa tulla poikkemaan blogissani aina välillä.

Mukaansatempaavia lukuelämyksiä kaikille!

Lehmätkin lentäis, Harto Pönkä

Tuhat Sanaa, Tuija Aalto

Designing customer experiences: Essale Oy, Aarne Ekström

Timo Rainio -blogi

Intunexin blogi, Janne Ruohisto

Tarmo.fi, Tarmo's blog on education, technology, psychology and life. Tarmo Toikkanen

Sometimes, Sosiaalisen median aika, Hale Okkonen

Tuolin ja näppäimistön välistä, Outi Lammi

Vaikuttavaa! Viestinnästä, vaikuttamisesta ja vuorovaikutuksesta. Anja Alasilta

My Design Notes, Aarni Heiskanen

Outi-Maaria Palo-ojan blogi

Blogi@markkinointia.fi, Jari Juslén

@Raesmaa, Riitta Raesmaa

Katri's Meaningful Experiences, Katri Luukka

Hidden treasure 2.0, Johanna Janhonen

Foresight.fi, kansallisen ennakointiverkoston blogi

Jos olet kiinnostunut bloggaamisesta, haluat saada vinkkejä yrityksen tai henkilöbrändin markkinointiviestintään ja sinua kiinnostaa tietää enemmän syitä, miksi bloggaaminen on niin kova juttu, lue Jari Juslénin julkaisema ilmainen, e-kirja, 10 askelta menestyvään yritysblogiin.

Vinkkejä bloggaamiseen löytyy myös aiemmasta postauksestani, perustaisinko oman blogin.

Yritysbloggaus – markkinointia vuonna 2011

2011-01-06T23:43:00.000+02:00

Ei voi muuta sanoa kuin, että kyllä on hienoa, että tänä päivänä voi osallistua mielenkiintoisiin seminaareihin, jotka ovat maapallon toisella puolella, verkon välityksellä vaikka kotisohvalta. Olen osallistunut kuukauden sisään kahteen verkkoseminaariin, jotka ovat tulleet Atlantin toiselta puolelta. Toinen niistä oli Science of Blogging ja toinen Digital Marketing World: Social Media. Olin näistä todella kiinnostunut sillä uskon, että yritys bloggaus on markkinointitrendi tänä vuonna.

Sosiaalinen media on tuonut asiakkaille keinon, jolla he voivat kertoa julkisesti hyvästä ja huonosta tuotteesta tai palvelusta. Heillä on ikään kuin megafooni, jolla kuuluttaa mielipiteensä avoimesti. Tämän vuoksi yritysten on hyvä olla mukana sosiaalisessa mediassa ja tietää mitä heistä puhutaan. Brändi on näiden kaikkien keskusteluiden summa. Vaikka sosiaalisen median puhetulvaa ei voi hallita niin sitä voidaan muokata osallistumalla asiakkaiden keskusteluun. Brändin tai yrityksen on tehtävä itsestään sosiaalisessa mediassa kaveri, jolle asiakkaan on helppo tulla juttelemaan positiivisissa ja negatiivissa asioissa. Yritys tarvitsee tätä varten ”kasvot” ja inhimillisyyden, jonka voi luoda sosiaalisen median työvälinein. Läpinäkyvyys ei ole enää vaihtoehto, vaan pakollinen ominaisuus, jotta yritys pärjää sosiaalisen median maailmassa. Yrityksen henkilökunnan kasvot tulevat yhä enemmän esiin ja heille tulee omien henkilökohtaisten profiilien lisäksi työprofiilit toimiessaan työssään sosiaalisen median eri kanavissa. Brändit rakentavat näin sosiaalista luottamusta verkossa. Henkilökunnan profiilit inhimillistävät brändiä. On paljon helpompi olla yhteydessä ihmiseen kuin organisaatioon. Tärkeintä on kuitenkin olla vuorovaikutuksessa, eikä työntää vain tuotteita asiakkaille.

Seminaarissa kerrottiin, että tehokkaan yritysbloggaamisen salaisuus on selkeys, sisältö ja yhteisö. Selkeys tarkoittaa, että yrityksen ja sen kaikkien jäsenten on tiedettävä mikä on blogin tarkoitus. Yritys tarvitsee selkeän kuvan blogista ja sen kohderyhmästä. Ensimmäiseksi on siis mietittävä, mikä on yritysblogin visio. Tämän jälkeen laaditaan yritysblogille strategiat suunnittelulle, kirjoittajille, pääkirjoitukselle, sisällölle, kommunikaatiolle, markkinoinnille ja sille, kuinka yrityksen eri kanavat yhdistetään toisiinsa. Näille kaikille strategioille on määritettävä mitattavat ominaisuudet, jotta voidaan seurata pysytäänkö tavoitteissa.

Blogin sisällöllä yritys tavoittelee tunnettavuutta, lojaaliteettia, liidejä, asiakkaita, myyntiä, jne. Sisällön on oltava koukuttavaa ja arvokasta lukijoilleen. Bloggauksessa on nimenomaan otettava huomioon lukijat, ei yritystä. Siksi blogin sisällöllä on oltava suurempi idea ja merkitys. Yrityksen on tunnettava lukijansa. Mikä toimii ja mikä ei. Blogin sisältö voi olla monella eri tapaa arvokasta. Sisältö voi olla tiedollisesti arvokasta, viihteellistä, ainutlaatuista, sosiaalista, vedota tunteisiin tai olla muuten vaan asiaankuuluvaa.

Blogin sisällön on koukutettava lukijoitaan niin, että se sitoo heistä blogiyhteisön. Yhteisöstä on paljon hyötyä liiketoiminnalle, sillä sitoutuminen lisää yleistä kiinnostusta, kiinnostus luo lisää linkkejä ja linkit auttavat yrityksen hakukonetuloksissa sijoittumista. Yrityksen on tehtävä blogistaan tunnettu, sillä et voi rakentaa yhteisöä, jos blogisi on tuntematon. Helppo tapa tehdä blogia tunnetummaksi on olla vuorovaikutuksessa verkossa, esim. Twitterissä, Facebookissa, blogeissa, LinkedInessä ja keskustelufoorumeissa. Kun käyt vierailemassa muiden profiileissa ja heidän blogeissaan, se antaa heille syyn käydä vastavuoroisesti myös sinun blogissasi. Kun ihmiset tulevat blogiisi, tee heille helpoksi kommentoida blogiasi ja rohkaise heitä siihen. Anna lukijoillesi tunne, että he kuuluvat blogiisi ja vastaa heidän kommentteihinsa. Blogin sisältö on paljon arvokkaampaa, kun sitä on kommentoitu usein. Jotta saat yhteisön koukutettua, luo strategisesti arvokasta sisältöä, ole vuorovaikutuksessa, koukuta lisää, palkitse lukijoitasi ja pysy yhteisösi aktiivisena jäsenenä.

Olen miettinyt jo pitkään, kuinka integroida tehokkaasti sosiaalisen median kanavat (yritys blogi, Facebook, Twitter, jne) sekä asiakkuusohjelma. Kuinka kerätä asiakkaiden yhteystietoja lisää ja luoda uutiskirje asiakkaille säännöllisin väliajoin? Tämä ajastus ei vielä ole jalostunut päässäni aivan loppuun asti, mutta ajatus tällaisesta järkevästä ratkaisusta koukuttaa ja houkuttaa. Sekä se mitä tällä voisi saada aikaiseksi, mitkä olisivat tulokset ja kuinka nopeasti niitä tulisi? Jos sinulla on ajatuksia tällaisesta asiakkuusohjelmasta, kerro ihmeessä mielipiteesi alla olevaan kommenttikenttään.

BranDay - brändäyksestä

2010-12-17T15:27:00.019+02:00

Porin yliopistokeskuksessa vietettiin BranDay -seminaaria 10.12.2010. Seminaariin olivat tulleet puhumaan professori Nicholas Adjouri aiheesta The Neccessity of Branding sekä tutkijatohtori, KTT Ulla Hakala aiheesta What’s Special About Branding Places?

Prof. Nicholas Adjourilla on Berliinissä kansainvälinen bränditoimisto, Adjouri GmbH, jonka toimitusjohtaja hän on. Adjouri on opettanut brändiviestintää Göttingenin yliopistossa ja mediajohtamista Berliinin teknillisessä yliopistossa. Lisäksi hän on julkaissut useita teoksia yrityskuvan suunnittelusta ja brändeistä liittyen mm. matkailuun.

Tutkijatohtori, KTT Ulla Hakala taas on Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta ja on tutkinut brändejä mm. globaalien brändien pääomaa ja brändien kulttuurisia merkityksiä. Hänen uusin tutkimus käsittelee paikan brändäystä, josta hän kertoi meille seminaarissa.

Brändi tarkoittaa tuotteen tai palvelun identiteettiä. Yksi vanhimmista brändäyksen esimerkeistä ovat merirosvot. He ovat tuoneet omaa identiteettiään julki lipuilla, merkeillä ja laivoilla. He ovat valloittaneet alueita hallintaansa. Yritysten pitäisi olla vahvoja kuin merirosvot sekä valloittaa ja hallita markkina-aluettaan. Tarkoituksena on selvitä kilpailijoista ja olla sitä mitä tekee, näkyvästi omalla identiteetillä. Todellinen brändi onkin tuote tai palvelu, jolla on karismaa ja persoonallisuutta. Adjouri vertasi brändiä myös taloon. Kaikki tietää millainen talo on, vaikka niitä on erilaisia. (Adjouri 2010).

Brändääminen ei ole helppoa ja vaatii vuosien työn. Usein onnistunut brändääminen tapahtuu vähän kuin vahingossa, mutta sen voi tehdä myös ammattimaisesti, jolloin voidaan välttää suurimmat suden kuopat. (Adjouri 2010).

Onnistuneista vanhoista brändeistä Adjouri antaa esimerkiksi Coca Colan. Tämän päivän brändi taitaa olla Facebook, mutta sen, tuleeko Facebookista Coca Colan veroinen vahva brändit, tietää vasta seuraavan kymmenen vuoden päästä. Tulevaisuudessa Twitter saattaa nousta vahvaksi brändiksi, epäilee Adjouri. (Adjouri 2010).

Brändit elävät kauemmin kuin tuotteet. Esimerkiksi Nokian brändi on tunnettu maailman joka kolkassa, mutta kukaan ei tunne Nokiaa kuin kännyköistä. Saksassa ihmiset alkavat nauramaan, kun Adjouri kertoo heille Nokian kumisaappaista, autonrenkaista, jne. (Adjouri 2010).

Joskus brändi henkilöityy liikaa yrityksen toimitusjohtajaan. Näin on käynyt esimerkiksi Applen kanssa. Kun Steve Jobs jäi kuuden kuukauden sairaslomalle, Applen osakkeet romahtivat. Jotta brändi eläisi pitkään, se ei voi nojata liikaa henkilöbrändiin. (Adjouri 2010).

Kuinka tuotteesta saadaan sitten brändi? Adjourin mukaan tämä voidaan esittää seuraavasti:
1. Tuote/palvelu + nimeäminen = Nimetty tuote/palvelu
2. Nimetty tuote/palvelu + merkitys = brändi

Tuotteen ja palvelun nimeäminen on haastavaa, sillä nimi ei saa olla vaikea, eikä pitkä. Siitä ei saa syntyä negatiivisia tunteita missään puolella maapalloa. On aina muistettava, että eri sanat ja värit voivat pitää sisällään erilaisia merkityksiä eri maissa. Nimeämiseen on syytä käyttää aikaa, sillä jos menetät nimesi, menetät myös brändisi. (Adjouri 2010).

Adjourin mukaan brändit eivät tarvitse mainostamista, vaan kommunikaatiota. Tämä on mielestäni niin totta. Brändin tulee käydä vuoropuhelua asiakkaittensa kanssa ja vahvistaa tätä kautta brändiään. Mainostaminen tulee hoidettua siinä sivussa. Yritysten on ajateltava maksettu mainonta viestintänä ja kommunikaationa, ei lehti-ilmoitteluna.

Lopuksi Adjouri neuvoi ajattelemaan erilailla ja varsinkin olemaan erilainen, erottumaan muista (Adjouri 2010).

Tätä neuvoa olenkin hyödyntänyt paljon työssäni. Helposti markkinoinnissa ja viestinnässä katsotaan vain kilpailijoita: mitä he tekevät ja missä näkyvät. Eikö kannattaisi ottaa reilusti oma, persoonallinen linja viestintään ja markkinointiin. Tällä tavoin erotutaan kilpailijoista ja rakennetaan vahvaa brändiä. Aktiivinen ja avoin kommunikaatio asiakkaiden kanssa on helppo tapa erottua, sillä useat organisaatiot ovat passiivisia ja hiljaisia asiakkaitaan kohtaan.

Tutkija tohtori, KTT Ulla Hakalan mukaan brändi on seuraavien lausekkeiden mukainen

kuluttajan silmin brändi on Brändi = Hyödyke + Lisäarvo

Ja taas yrityksen silmin brändi on
Brändi = Hyödyke + Lisäarvo (jos Lisäarvo >= Lisäkustannukset)

Suomen arvokkaimmat brändit vuonna 2009 olivat Fazerin Sininen, Arabia, Fazer, Joutsenlippu alkuperäismerkki, Joutsenlippu ympäristömerkki, Fiskars, Google, Hackman, Iittala ja Valio. (Hakala 2010).

Brändäys on jatkuva prosessi ja se koskee yrityksessä jokaista. Brändäys lähtee yrityksessä pohjalta ja on strateginen asia. Hakala kertoi, että Helsingin Sanomissa Koskinen (2010) oli hyvin sanonut ”80% menetykkäästä brändäyksestä on tarinan kerrontaa ja 20% tiedon levittämistä”. (Hakala 2010).

Tuote täytyy olla tunnettu menestyäkseen. Tunnettavuuden lisääminen on jokaisen brändi kampanjan tavoitteena. Brändi, jota ei tunneta, ei ole arvokas. Brändi on lupaus laadusta. Brändi herättää tunteita. Jos tunteet ovat positiivisia, brändi luo uskottavuutta ja lojaalisuutta. (Hakala 2010).

Building Brand with Content. Case: UCPori

2010-12-06T20:17:00.001+02:00

Building Brand with Content. Case: UCPori on Prezi

1 INTRODUCTION

University Consortium of Pori (UCPori) is a centre of 4300 students, 200 experts and four universities operating networked in a multi-science environment. UCPori offers education in art, economics, culture, technology and social sciences. The universities with branch departments in Pori are: Tampere University of Technology, University of Turku, School of Economics, University of Turku, University of Tampere, Aalto, University of Art and Design Helsinki. (UCPori 2010).

University Consortium of Pori is located on the West Coast of Finland, in Satakunta region, in the centre of Pori City, by the Kokemäenjoki River. UCPori is located in an old textile mill (originally Porin Puuvilla, Pori Cotton, Finlayson). The mill was built during 1898-1900 and it burned partly to grounds in the year 1981. The building was renovated for university purposes in 1999. (UCPori 2010).

Turku School of Pori has been offering education since 1997. The department has nearly 400 degree students and annually takes in about 100 new students. Bachelors and Master's degree in addition to the Pori unit can also be completed postgraduate studies. Year 2011 plan is to take in 200 master´s and 100 bachelor´s. (UCPori 2010).

Our principal is UCPori and contact person Maria Väkiparta, Relationship Manager. Our assignment is to improve UCPori brand image and get as many new students with the good grades to apply in for the year 2011 through the separate master´s programs.

2 BRAND BUILDING

Urde (2003) says that the concept of “success” is brand building. De Chernatony and McDonald (2001) defines successful brand “an identifiable product, service, person or place, augmented in such a way that the buyer or user perceives relevant unique added values which match their needs most closely”. Doyle (2001) tells that compa-ny needs an effective product, a distinctive identity and added values to become a successful brand. (Chapleo 2010, 171).

Bennett and Ali-Choudhury (2007, 4) says that features of university define brand’s ability to satisfy their customer’s needs, give trust what kind of education they offer and help potential customers to make decision, which university satisfy their needs. Bulotaite (2003) advice that even university´s name “evoke associations, emotions, images and faces” and so university has to build, manage and develop these feelings. Schubert (2007) advices universities have to follow market trends to be a successful. Bulotaite (2003) thinks that best way to evoke stronger feelings is to be a “unique communicative identity”. (Chapleo 2010, 173).

Whelan and Wohlfeil (2006, 317) says that universities must manage their brand more and do it like companies. Bulotaite (2003, 451) advices universities go branding, even though universities are quite complex organizations. Branding simplifies complexity and adds attraction and loyalty to the brand. (Chapleo 2010, 172—173).

Veloutsou (2004) advices universities provide information to students when they are choosing educational institutes. These are important selling points and gives univer-sity good change to communicate with potential customers. (Chapleo 2010, 173).

People are living in world filled with information. So organizations have to build a strong brand to pop up from the crowd. Organization has to help customer to make a decision, reduce risk and set desires. (Keller 2003, 2).

3 NEW TARGETING TO MASTER’S PROGRAMS

Market segment is group of customers that have same kind of wants and needs. Market segment has to be identified first and then organization can start target marketing. More you know about your target audience, more cost-effective your marketing is. (Byrnes 2009, 357, 359). Company can influence customers’ expectations and feelings by targeting the brand image. (Ahuja and Medury 2010, 96).

Our mission was to get many students with good grades to master’s programs. We think that the best place to find these motivated students are corporations. They have good ground of vocational expertise which gives excellent place to build knowledge. Master’s program gives extra kick to their career and work.

UCPori already has an e-magazine, UCPori News (http://www.ucpori.fi/verkkolehti/) and an e-mail list of corporations and affiliates. In UCPori web site everyone can join this e-mail list and become a part of UCPori community. Students from different programs write stories to the UCPori News. They are gone through application process so they know feelings and associations that potential customer might feel when they decide to choose university. So this is a very good start to develop the brand.

Even though we know something about our target audience and we can presume a lot, it is good to make an inquiry and investigate what market segment is really talk-ing and wondering about UCPori and studying in master’s programs. Knowing makes marketing much cost-effective then presuming.

4 CORPORATIONS AS A TARGET AUDIENCE

4.1 E-mail list

It is cheap to build an e-mail list by asking your affiliates e-mail addresses. That way you can expand your network. You can also expand your network in Facebook or another social networking sites. (Byrnes 2009, 358).

The key factor of building marketing mix is information. E-mail is no good for you, if you don’t know what target audience wants to know and what their interests are. So you have analysis target market before you build marketing mix. For example you have to find out how many of these companies are geographically close to you. You have to find hot customers that are potential to your marketing. (Byrnes 2009, 357—358).

4.2 UCPori News

Corporate blogging is information, relationships and knowledge management. Blogs are new tools for marketing, brand building, brand promotion and customer relation-ship management. Corporate blog is good way to share information to the potential clients and customers and engage them in a conversation. It’s useful to put comment box in blog so potential customers can ask questions about the product or service. This builds trust and gives corporate tool to manage public appearance by posting responses. Dialogues with customers can be generated to information which impact to consumer segmentation and strategy formulation. (Ahuja and Medury 2010, 91, 93—94).

UCPori News e-magazine should be managed like a corporate blog. We think that only few brands are really active with this kind of conversation. Real-time activity is a key to stand out from the crowd. UCPori brings all the latest news, events and re-searches to their affiliate’s knowledge.

Andrés Silva A., Marketing professor at the Instituto DuocUc in Chile, says that brands have to offer their customers a place to read and listen with other customers and the brand. It is necessary to the position of the brand and business management. Customers want information more than ever and technology allows creation and sharing customer-relevant content. (Silva 2010).

4.3 Customer relationship management (CRM)

Company can build long-term relationships with chosen customers by customer rela-tionship management (CRM). “CRM is a comprehensive business and marketing strategy that integrates technology, process and all business activities around cus-tomer”. Company has to make sure that “the right information reaches the right cus-tomers at the right time”. The right information stimulates customers to make inter-action with the brand. The dialogue produces engagement with customer and the brand. (Ahuja and Medury 2010, 94—95).

Company can learn when they interact with the customers. Dialogue and feedback can show how to market better and it gives marketing intelligence to companies. Conversation tells who the customers really are and what they really want. Conversation gives good selling-points to company and company’s processes are needed to change to support building brand relationships. Benefits are social and informational to users. Dialogue also creates community around the brand. (Ahuja and Medury 2010, 94).

Dialogue between brand and customer creates brand image, builds brand awareness and strong brand relationship. Regularly dialogue with a brand makes it more personal, like a familiar friend who you can trust and be with in everyday life. Brand relationship has an effect to brand knowledge, satisfaction and engagement. (Ahuja and Medury 2010, 96).

Nowadays customers want to interact with the brand and companies needs engagement. We think that UCPori should use their UCPori News e-magazine as CRM tool, so that it is possible customers to interact, UCPori can learn from them and engage specifically business customers. It is a win-win situation.

5 CONSUMER-RELEVANT CONTENT

It’s important that you align your content with customer needs. Your content is like a new product’s features which gives benefits to customers. People buy something because they get value to themselves. You have to include these values which customer needs to your content. (Safko and Brake 2009, 690). It´s good for the company to know their audience and their needs, what their content really is, develop it and introduce to target audience. (Safko and Brake 2009, 93).

Content really is the king. When you create genuinely meaningful content to your potential clients, they get engaged and most likely change real customers. (Safko and Brake 2009, 141).

The good content also pick UCPori up to search result’s first page. Search engines love content freshness, keywords and links. These things are little, but so significant to the brand awareness.

Thanks to web 2.0, organizations have become more interactive. Now it’s easy to embed video clips, podcasts and blogs to company’s web sites. (Byrnes 2009, 90).

UCPori should use live video streaming in events like BranDay seminar, where experts are talking about things that interest the corporates. Its free marketing, it only takes little bit of time and effort. Video can be shared in UCPori News, UCPori Facebook page and so on. People can share it to another and talk about it. Also it is good to have Twitter hash tag for the event and tweets should be reflected to the board. That is interactive service for especially corporate affiliates and thus UCPori can stand out from the crowd.

6 MEASUREMENT

You have to measure your success, otherwise you can’t manage it. Measurement tells that have you succeeded or do you have to change something. First you have to put a measurement in order and then you can test different ideas, titles, subheadings, pictures, layouts, colors, bullets and so on. When you know what works and what doesn’t, keep on developing, because it is continuous process and it never ends. (Safko and Brake 2009, 141).

For example Google Analytics is a free web-analytics solution which gives infor-mation from visitors actions.

7 CONCLUSIONS

For conclusion we can set this roadmap to building success brand with content.

1. Find out corporate affiliates needs and wants.

2. Use UCPori News as a CRM tool.

3. Interact with customers, make long-term relationships and learn from them.

4. Create meaningful content. Remember that it is not what you create but what values customers get.

To build up engagement and long-term relationships with customers needs a lot of time and strategy. For experience maybe one year and then you can see little pit of results, but it’s worth it.

SOURCES

Ahuja Vandana and Medury Yajulu 2010. Corporate blogs as e-CRM tools – Build-ing consumer engagement through content management. Journal of Database Mar-keting & Customer Strategy Management; Jun2010, Vol. 17 Issue 2, p91-105.

Andrés Silva A. 2010. Social Media Marketing Magazine. The value of Web 2.0 content. http://www.smmmagazine.com/magazine/issue02/feature-academic.html

Byrnes William J. 2009. Management and the Art. Fourth edition.

Chapleo, C. 2010. "What defines “successful” university brands? The International Journal of Public Sector Management, Vol. 23, (2), pp. 169-183.

Keller Kevin Lane 2003. Strategic Brand Management. Building, Measuring and Managing Brand Equity. 2nd ed. Upper Saddle River. NJ: Prentice Hall.

Safko Lon and Brake David 2009. The Social Media Bible: tactics, tools and strate-gies for business success.

UCPori 2010. Internet pages. http://www.porinyliopistokeskus.fi

Oman oppimisen pohdiskelua…

2010-11-09T19:19:00.000+02:00

Opintopsykologi Satu Eerola kävi 2.11. puhumassa meille maisteriopiskelijoille oppimisesta yliopistossa. Aiheita, joita hän käsitteli:

Mitä on hyvä, syvä oppiminen yliopistossa?
Miten saan tutkinnon valmiiksi?
Mitkä ovat maisteriopiskelijoiden keskeisimmät opiskelun ja oppimisen haasteet?
Millainen olet oppijana?

Eerola kertoi, että vaikeuksia opintojen etenemiseen voi tulla missä opiskelujen vaiheessa tahansa, mutta erityisesti ensimmäisenä opiskeluvuotena tai gradua tehtäessä. Yleisimpiä ongelmia ovat, että opinnot eivät käynnisty, saattavat jumahtaa tai eivät vain pääty. Yliopisto-opiskelu ei ole kaikkia varten. Osalle opiskelijoista tiivis, itsenäinen yliopisto-opiskelu on liikaa. Eerola painotti, että on tärkeää tuntea omat, henkilökohtaiset oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun tavat sekä kehittää metakognitiivisia valmiuksia.

Tästä luennosta innostuneena lähdin pohtimaan omaa oppimistani ja opiskelua yliopistossa.

Omalla kohdallani opiskeluja "hidastaa" kokopäivätyö. Intoa ja halua kyllä löytyy kehittää itseään. Nautin todella paljon, kun saan lukea illalla torkkupeiton alla sohvalla tai sängyssä mielenkiintoista kirjaa vaikkapa brändäyksestä. Siinä vasta on koti-iltaa ja omaa aikaa kerrakseen. Ah! Olen kuitenkin ihan sinut askel kerrallaan etenevien opintojen kanssa. Ensin työ ja sitten huvi. Opiskelu on kuitenkin minulle harrastus. Vaikka opinnot etenevät hitaasti, ne varmasti valmistuvat aikanaan. Olen laittanut takarajaksi vuoden 2014, jolloin opinto-oikeuteni loppuun. Opiskelen oman jaksamiseni mukaan. Muuta väliä ei ole, kunhan opinnot etenevät koko ajan, vaikka yksi opintoviikko kerrallaan.

Koska Creative Business Management – maisteritutkinto on minulle jo 7. ammatillinen tutkinto, on opiskelu ja itsensä johtaminen minulle arkipäivää. Kun vielä yliopiston luento-, tentti-, yms. käytännöt tulevat tutummaksi, asiat etenevät omaa rataansa.

En halua suorittaa vauhdilla kursseja vain, jotta saisin tutkintotodistuksen mahdollisimman nopeasti. Tahdon, että saan mahdollisimman suuren hyödyn opiskelustani. Nyt kun on yliopistoon päästy sisään ja tälle tielle lähdetty, niin otetaan sitten ilo irti koko rahan edestä. Aion käydä useampia kursseja, mitä maisteritutkinto sisällään pakollisena pitää. Katson aina silloisenkin työtehtäväni mukaan kursseja ja valitsen niitä, joista saan uutta potkua työhöni. Arvosanat ja valmistuminen määräajassa eivät siis paina vaakakupissa niin paljon kuin aito oppiminen ja tiedon hyödyntäminen työelämässä.

Toivon, että pystyn aloittamaan gradun mahdollisimman pian ja voin liittää sen kiinteästi omaan työhöni. Luen kaikki tenttikirjat tulevaa gradua silmällä pitäen. Tenttikirjani ovatkin komeita väriviuhkoja, kun merkkailen mahdollisia gradun aiheita ja lähteitä post-it lapuilla kirjan sivuihin.

Olen oppijana aktiivinen tiedon rakentaja. Luen paljon kirjallisuutta, tutkimuksia ja artikkeleita, joita sitten mietin oman työni kannalta. Pohdin, kuinka voin hyödyntää tätä tietoa omassa työssäni, vaikka aihe tai ala ei olisi lähelläkään työtä, jota teen. Työkokemukseni ja aiemmat opiskeluni antavat hyä pohjan tiedon jalostamiselle. Se tekee oppimisesta entistä mielekkäämpää.

Sosiaalisen median historiani 2007-2010

2010-11-09T09:18:00.005+02:00

SUUNNITELMA VUODELLE 2011

Sosiaalisen median hyödyntäminen iPadilla.
Blogipostauksia 4-5x/kuussa
Turun kauppakorkeakoulun ja Aaltoyliopiston hyödyntäminen omassa kehittymisessä.

VUOSI 2010 - Sosiaalisesta mediasta tulee intohimo, työ ja elämäntapa

Henkilöbrändäys sosiaalisessa mediassa
Sataedu Facebookissa (tavoitteet ja onnistumisen mittaaminen)
Satakunnan koulutusorganisaatioiden Facebook kävijämäärien seuraaminen ja mittaaminen
Satakunnan ratsastuskeskus - Satakunda Ridcentrum Facebookissa
Blogin uusien kävijöiden mittaaminen Google Analytics ohjelmalla
Sosiaalisen median hyödyntäminen mobiilisti (iPhone 3G S)
Blogipostaus 2-3x/kuussa
Bit.ly - linkkien vaikuttavuuden mittaaminen
SlideShare
Issuu
EveryTrail
Foursquare
YouTube

VUOSI 2009

Sataedu Facebookissa
Twitter
Blogipostaus 1x/kuussa

VUOSI 2008

Kurssi: Sosiaalinen media ammatillisessa opetuksessa. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa (Ning verkkoyhteisö)
LinkedIn
Blogipostaus 1x/kuussa

VUOSI 2007

Oman blogin perustaminen ja bloggauksen aloittaminen
Facebook
IRC-Galleria

Sanomalehtien tulevaisuus

2010-11-04T10:57:00.001+02:00

Yksi mielenkiintoisimmista puhujista Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäivillä 27.10.2010 oli Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen, joka puhui monikanavaisen mediabrändin johtamisesta ja hallinnasta.

Mediassa on käynnissä syvällinen murros ja tämä on herättänyt keskustelua sanomalehtien tulevaisuudesta. Kuoleeko sanomalehti, koska internet on muuttanut kuluttajien käyttäytymistä ja uutiskilpailun dynamiikan?

Mikael Pentikäinen uskoo edelleen paperiseen sanomalehteen. Vaikka teknologia on muuttanut mediaa, sen kuluttamista ja tekemistä sekä ansaintamalleja, niin edelleen ihmiset haluavat lukea paperisen sanomalehden aamukahvipöydässään. On kuitenkin tunnustettava, että kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut ja muuttuu koko ajan lisää. Suuri osa, kuten minäkin, seuraa uutiset verkosta ja mobiilisti. Myös heidän tarpeeseensa on vastattava, mikä pakottaa sanomalehtitaloja käyttämään monipuolisesti sähköisiä kanavia uutisten välitykseen sekä katsomaan tulevaisuuteen ja sieltä tuleviin uusiin teknologioihin. Sanomalehtien on jatkuvasti kehitettävä toimintaansa, muuten ne jäävät nopean kehityksen tuoman muutoksen jalkoihin.

Internetissä kuluttajakäyttäytymisen muutos on nopein

Sanomalehtien on elettävä ympäri vuorokauden kuluttajien mukana eri kanavissa ja näin ollen kehitettävä omaa tuoteperhettään monipuoliseksi. Sanomalehtien on huomioitava kuluttajan päivärytmi aamusta iltaan (aamupala, työmatka, työ, lounas, työ, työmatka ja ilta). Aamupalalla luetaan paperista sanomalehteä, kun taas työmatkalla ja töissä uutiset luetaan sähköisesti, kertoo Pentikäinen. Lukijoiden muuttuneisiin tarpeisiin on vastattava. On huomioitava, että lukija, joka lukee lehteä aamulla, haluaa lukea uusia uutisia sähköisistä versioista, joten uutisten on oltava erilaisia eri kanavissa. Lukijoille on myös tarjottava erilaisia mahdollisuuksia tilata paperisen ja digilehden yhdistelmiä.

Mikael Pentikäinen uskoo integroituun uutisten tekemiseen. Helsingin Sanomissa printti- ja verkkomedian tekijät tekevät uutisia molempiin kanaviin. Myös myyjät myyvät molempiin kanaviin. Heillä ei ole erikseen printti- ja verkkouutisten tekijöitä, eikä myyjiä.

Ammattipäivillä oli myös puhumassa digitaalisen kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta suunnittelija Teemu Neiglick ja luova johtaja Jani Halme kontaktitoimisto Toisesta. He kertoivat, että viestintä ei voi olla enää yksinsuuntaista, vaan yrityksen on huomioitava kohderyhmän tilanne, mediaympäristö ja käyttöajankohta. Yritys ei voi olla enää etäinen ja vaikeasti lähestyttävä, vaan sen on oltava oikeasti kiinnostunut kohderyhmän kanssa asioimisesta. Sähköinen media on rakennettava niin, että se on oivaltavaa ja kuluttajaa auttavaa. Tieto on pystyttävä kohdistamaan ja antamaan reaaliajassa. Massakontakteihin ei enää pyritä, vaan yritetään vaikuttaa edes yhteen aidosti. Tämä kaikki tarkoittaa, että verkossa on oltava läsnä, viestintä on suunniteltava pidemmälle aikavälille, on tehtävä enemmän töitä kuin ennen sekä viestintää on mitattava, optimoitava, seurattava ja kehitettävä, kertovat Neiglick ja Halme.

Hyppy sähköiseen mediaan

Helsingin Sanomien startti sähköisen median maailmassa on Mikael Pentikäisen mukaan ollut lupaava. Se on ollut jatkuvaa oppimista, uuden kokeilua ja virheistä oppimista. Monimedian kehittämistyö on eri kanavien jatkuvaa parantamista, eri kanavien sisältöjen eriyttämistä, visuaalisen ilmaisun vahvaa kehittämistä, sähköisten hankkeiden läpivientiä, arki- ja viikonvaihteen lehtien fiksua eriyttämistä sekä tulevien lukulaitteiden huomioimista kehitystyössä.

Eri kanavien jatkuvassa kehittämisessä on huomioitava tulevaisuus. Zokem Oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Verkasalo kävi esittämässä Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäivillä tutkimustuloksia älypuhelinten käytöstä. Älypuhelimista on tulossa uusi massamedia. Älypuhelimia käytetään aina ja kaikkialla. Ne tavoittavat kuluttajat ajasta ja paikasta riippumatta. Viikonloppuna aktiivinen jakso on tosin lyhyempi kuin viikolla, kertoo Verkasalo. Tutkimuksen mukaan tällä hetkellä älypuhelimilla luetaan uutisia keskimäärin 38 minuuttia kuukaudessa. Paras aika uutisoida älypuhelinten käyttäjille on klo 8-9 aikaan aamulla. Tämän saman asian olen huomannut seuratessani blogini kävijöiden liikettä. Verkasalon esittämän tutkimuksen mukaan Facebook, Google ja Helsingin Sanomat ovat vahvoja brändejä mobiilisti. Vaikka Google tavoittaakin laajimman kävijämäärän, niin Facebook ja Helsingin Sanomat saavat suurimman osuuden käyttöajasta, sanoo Verkasalo. Tutkimuksessa ei ollut vielä iPhonen käyttäjiä, joten uskon minuuttimäärien olevan itse asiassa suuremmat. On mielenkiintoista nähdä miten tulevaisuudessa luvut kehittyvät. Älypuhelimista on tulossa uusi massamedia ja uudet lukulaitteet ovat pian myös Suomen markkinoilla.

Zokem Mobile Media Insights Finland 2010 (Finnish) - oct 27

View more presentations from Zokem.

Uutisten eriyttäminen tarkoittaa suunnittelua, miten uutinen laitetaan lehteen ja miten verkkoon. Kumpaan mediaan uutinen laitetaan ensin vai laitetaanko uutinen vain jompaankumpaan mediaan. Verkkoon laitetaan enemmän niitä uutisia, joista puhutaan sillä hetkellä esim. sosiaalisessa mediassa. Sanomalehtien onkin oltava koko ajan tuntosarvet tarkkana, sillä sosiaalisesta mediasta voi löytää mielenkiintoisia puheenaiheita.

Visuaalisen ilmaisun vahva kehittäminen on mielenkiintoinen alue. Isot koot ovat trendinä verkkomainonnassa. Visuaalisuus toimii hyvänä tunnelman välittäjänä. Ääntä ja kuvaa yhdistetään verkossa paljon. Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäivillä MTV Median tuoteryhmäpäällikkö Pasi Raassina kertoi mainonnan monesta tasosta verkkomediassa. Verkossa on käynnissä displaymainonnan murros. Isoilla pinnoilla voidaan tapetoida koko www-sivu. Lisäksi käytetään paljon HD-tasoista liikkuvaa kuvaa selaimen ylälaidassa. Käynnistäessä/sulkiessa sivun yläosan videomainosta, saitti voi myös laskeutua sen mukaan ylös/alas. Nämä visuaaliset elementit ovat tätä päivää verkossa.

Hyvä esimerkki visuaalisuudesta on YouTube, joka on noussut voimakkaasti yhdeksi käytetyimmistä hakukoneista Googlen rinnalle. Tieto halutaan visuaalisessa muodossa ja siksi YouTubea käytetään tiedon hakuun.

Mediabrändin johtaminen ja hallinta

Mikael Pentikäinen listasi Helsingin Sanomien eri ulottuvuuksia, jotka mielestäni todella hyvin kuvasivat heidän brändiään. Helsingin Sanomat on maailman peili, auttaa mielipiteen muodostumista, keskustelun ja vaikuttamisen kanava, vallan vahtikoira, kulttuurin tukija ja tutkija, menojen vinkkaaja, maailman visualisoija, talouden avaaja, urheilu ystävän ystävä, kuluttajan kaveri, brändien rakentaja ja kulkee kehityksen kärjessä. Helsingin Sanomien tavoitteena ei ole lukijamäärän maksimointi, vaan oikean kuvan antaminen maailmasta.

Journalismissa pyritään objektiivisuutteen, mutta meidän on tunnustettava, että siihen ei ikinä oikeasti päästä. Niin myös brändijohtamisessa, brändiä yritetään johtaa, mutta siihen ei ikinä oikeasti päästä. Brändijohtaminen onkin hyvin paljon moderaattorina toimimista.

Muutos on sanomalehdille suuri mahdollisuus.

Kuinka viedä luovuus vieläkin pidemmälle?

2010-11-02T10:19:00.009+02:00

Creative Buzz seminaari järjestettiin 28.10.2010 Turun VPK-talolla. Aiheina olivat luova talous, asiantuntijoiden liikkuvuus, yksinyrittäjyys, taide työelämässä ja sosiaalinen media. Puhujina olivat mm. tri. Richard Gatarsky ja Åbo Akademin liiketaloustieteen professori Alf Rehn, joka on sijoittunut Thinkers 50 – listalla 13.sijalle.

Niin meillä on aina ennenkin tehty…

Rehn kritisoi luovuuden muuttumista muotisanaksi, jolla ei ole enää mitään merkitystä. Samalla hän kuitenkin pisti yleisönsä ajattelemaan, millainen on luovuus, jota sinä haluat tehdä? Millaista luovuutta sinä haluat viedä eteenpäin?

Rehnin mukaan asioita on kyseenalaistettava, sillä luovuus ei ole samaa mieltä olemista, eikä tekemistä niin kuin on aina ennenkin tehty. Luoviin keksintöihin onkin usein liittynyt vastarinta. Ennen uutta keksintöä moni on sanonut ”se ei ikinä toimi” tai ”kamalinta mitä olen nähnyt”. Tämä johtuu siitä, että pidämme söpöistä ja mukavista jutuista, joten teemme niitä yhä uudelleen ja uudelleen vuodesta toiseen, vaikka meidän pitäisi rakentaa oikeasti jotain erilaista. Rehn kehottaakin haastamaan nämä ”tehdään niin kuin aina ennenkin” -ajattelijat ja viemään rohkeasti uusia ajatuksia eteenpäin. ”Tyhmiä” ideoita ei saa tyrmätä vain siksi, että ne eivät sovi omaan viitekehykseemme. Silti työpaikoilla näkee näitä ideoiden tyrmääjiä ja osaamisen väheksyjiä, joista Rehn kysyykin ”kuka tällaisen ihmisen kanssa haluaa tehdä töitä? Kaikkihan haluaa tappaa sen”.

Viitekehysvankila

Olin viime viikolla myös Markkinointiviestinnän viikon ammattilaispäivillä ja siellä 15/30 Researchin toimitusjohtaja ja tutkija Markus Keränen puhui juuri tästä Rehnin mainitsemasta omasta viitekehyksestä. Keränen kertoi viitekehysvankilasta. Viitekehysvankila on yksilön havainnot sekä häntä ympäröivä maailma, se mitä meillä on jokaisella korvien välissä. Jos tieto ei sovi omaan viitekehykseemme, niin tietoa ei nähdä tai siihen ei kiinnitetä huomiota. Keränen näkee hankalaksi sen, että samantyyppisen viitekehyksen haltijat vetävät toisiaan puoleensa ja työskentelevät usein samoissa työpaikoissa. Samantyyppisen viitekehyksen omaavien henkilöiden työskentely yhdessä vahvistaa entisestään heidän viitekehystään, vaikka tarkoitus olisi laajentaa sitä. Sillä menestyvät konseptit syntyvät usein, kun havaitaan jossain muualla aivan muuta ja tuodaan se omaan toimialaan ja omaan viitekehykseen. Tällaista luovaa ajattelua on hyvä harjoitella, sillä uskon, että niin saa uutta näkökulmaa ja uusia ideoita omaan työhönsä.

Keränen kertoi MMV2010 -tapahtumassa 20 signaalista 20 minuutissa sekä niiden merkityksestä markkinoijan näkökulmasta. Hänen diaesityksensä näet alla. Olisiko näissä heikoissa signaaleissa jotain uutta, mitä voisit hyödyntää omassa työssäsi?

20 signaalia 20 minuutissa

View more presentations from Markus Keränen.

Rekrytointi

Hyvin suunnitellulla rekrytoinnilla on suuri merkitys luovuudelle. Henkilökemioiden on kohdattava, ideoiden tyrmääjiä ja osaamisen väheksyjiä ei kannata palkata ja viitekehysten täydennettävä toisiaan. Olin todella innostunut rekrytointiprosessin kehittymisestä, kun ystäväni kertoi viime viikolla, että heillä ennen palkkaamista, kysytään työtovereiden mielipidettä, sopiiko uusi henkilö heidän tiimiinsä. Ei voi muuta sanoa, kun kerrassaan loistavaa toimintaa!! Liian usein kuulee, että rekrytoinnista vastaa ainoastaan esimiehet, ottamatta haastatteluun mukaan henkilön tulevia, lähimpiä työkavereita.

Yksi Creative Buzzin avainpuhujista, Seos Designin toimitusjohtaja Antti Pitkänen kertoo tiimeistä, joissa eri taustaiset ihmiset kokoontuvat yhteen ja luovat jotain uutta. Erittäin kiinnostava aihe. Tällaisissa tilanteissa on haastavaa lähteä etenemään, jos ihmiset eivät näe tilannetta mahdollisuutena, eivätkä lähde avoimesti mukaan työskentelyyn. Tämä asettaa haasteen tiimin vetäjälle.

Seminaaripäivänä aikana kokeilimme tätä eri taustaisten ihmisten kokoontumista yhteen luomaan uutta visiota. Järjestävät olivat nimittäin muodostaneet yleisöstä useita tiimejä, joissa oli erilaisia asiantuntijoita. Saimme mielenkiintoista luovaa keskustelua aikaiseksi keksiessämme uutta tuotetta. Tuoteideointi piti lopuksi muuttaa ruokalistan muotoon (alkupalat, pääruoka ja jälkiruoka) sekä kattaa tuotetta kuvaava pöytäkattaus annetuilla esineillä.

Muutos on niin nopeaa, että kolme tuntia vanha tieto on jo historiaa

Päivän paneelikeskustelusta nousi esille, että ihmiset eivät halua muuttua. Muutokselle ja kehittymiselle ei näytä olevan tilaa. Emme edes ymmärrä, kuinka vahingollista tämä muutoksen ja kehityksen vastustaminen on liiketoiminnalle. Muutos on tänä päivänä niin nopeaa, että vaikka kehittäisimme jatkuvasti, voi silti käydä niin, että kehitystyön tulos voi olla jo vanhentunutta. Päivän lopuksi esiintynyt professori Saara Taalas mainitsi myös tästä tiedon vanhenemisesta, kuinka kolme tuntia vanha tieto on historiaa, josta olen aivan samaa mieltä. Jokainen voi miettiä, miten käykään yritykselle, joka tiedottaa asioista vasta kolmen päivän päästä tai reagoi reklamaatioon neljän päivän päästä? Tämä blogi kirjoituskin on auttamattoman myöhässä, koska Creative Buzz oli viisi päivää sitten.

Vaikka muutosta helposti vastustetaankin Richard Gatarsky kehottaa ihmisiä kokeilemaan uusia asioita ensin ennakkoluulottomasti ennen kuin päättää pitääkö asiasta vai ei. Esitellessään blogeja ja Twitteriä Gatarsky matkii ”I don’t like cauliflower”, ”I don’t like blogging”. Kaikesta ei tarvitse pitää, mutta aina ensin voi kokeilla ennenkö päättää pitääkö asiasta vai ei.

Creative Buzz seminaarin keskusteluista käy ilmi, että luovuutta tulee kehittää. Meidän ei pidä tyytyä vain tekemään niin kuin on ennenkin tehty tai niin kuin kuuluu tehdä tai mikä on järkevää. Alla olevassa listassa on muutamia seikkoja, mitä voimme tehdä viedäksemme luovuuden vieläkin pidemmälle ja kehittääksemme luovuutta.

Oman luovan ajattelun kehittäminen
Kyseenalaistaminen
Rekrytointi
Ennakkoluuloton uuden kokeilu
Eri taustaisten ihmisten yhdistäminen luoviksi tiimeiksi
Nopea, reaaliaikainen viestintä ja reagointi

Luova johtaminen ja Jorma Uotinen

2010-10-25T12:12:00.006+03:00

Tanssija/koreografi Jorma Uotinen oli Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK:n järjestämässä Luova Johtaminen – minun teatterini – tilaisuudessa 20.10.2010 kertomassa ajatuksiaan luovasta johtamisesta, luovuuteen kannustamisesta, työntekijän persoonan tunnistamisesta sekä yksin ja yhdessä toimimisesta.

Jorma Uotinen on tehnyt pitkän uran ja toiminut mm. ammattitanssijana Pariisissa, Suomen Kansallisbaletin johtajana ja tällä hetkellä hän johtaa Kuopio Dance Festivaalia. Luova johtaminen -tilaisuus veti Porin yliopistokeskuksen auditorion aivan ääriään myöten täyteen. Jorma Uotinen on pidetty ja kiinnostava mies sekä hänen julkisuusarvonsa on varsinkin nyt kohdillaan, koska hän tuomaroi kerran viikossa Tanssii tähtien kanssa tv–sarjassa.

Jorma Uotisen esiintyminen vangitsi koko yleisön ja häneltä tulikin tiuhaan tahtiin hyviä pointteja luovasta johtamisesta.

Luova johtaminen
Luominen on huomioimista, vertaamista ja erojen havaitsemista. Luominen kuuluu kaikille. Luova johtajuus vaatii rohkeutta, uskallusta ottaa riski, sinnikkyyttä ja luovaa hulluutta. Luova hulluus on rohkeutta tehdä asioita toisin, kertoo Uotinen. Tätä samaa on puhunut Åbo Akademin liiketalouden professori Alf Rehn sanoessaan Suomen Kuvalehdessä ”Tarvitaan rohkeutta erottua muista ja uskallusta luopua järkevistä tavoista, siis hulluutta”.

Luovuuteen kannustaminen

Meidän heikoiten kehittynyt taito on kannustamisen taito. Jokaisen itsetuntoa on kehitettävä ja keskinkertaisuutta on ymmärrettävä. Hienoja suorituksia pitää nostaa esille, niitä tulee palkita ja niille saa aplooreerata. Se on laadun tunnistamista ja tunnustamista. Ilmapiiri on rakennettava niin, että kannustuksesta tulee spontaani toimenpide organisaation sisällä. Usein käy kuitenkin niin, että kukaan ei saisi olla toista parempi, eikä sitä saisi ainakaan näyttää. Tasavertaisuus on helpompi ymmärtää ja se käy paremmin järkeen. On vaikea ajatella, että joku olisi ”sankari”. Tämä järkevyys hidastaa kehitystä. Järkevät ihmiset valitsevat sen, mikä on aina ollut tai mitä on aina ennenkin tehty. Järkevät ihmiset eivät halua muuttaa järjestelmää. Mutta ”tehdään niin kuin aina ennenkin” -ajattelu ei vie eteenpäin, eikä kehitä asioita.

Työntekijän persoonan tunnistaminen

Tänä päivänä on vallassa tuottavuuden ja taloudellisen kasvun ihannointi. Nopeita voittoja tavoitellaan kaikkialla. Tämä kuitenkin rajoittaa luovuutta. Luovuutta pitääkin vaalia ja itseilmaisua on edistettävä. On tärkeää kasvattaa omaa ajattelua. Laumasieluilla, joka vain seuraavat johtajaa, ei ole luovuutta.

Toisten kunnioittaminen on tärkeää. Jokaisella on oma kutsumuksensa elämässä ja tätä on kunnioitettava. Kutsumuksellisilla ihmisillä on annettavaa muille. Hyvä työntekijä kantaa vastuuta, on nöyrä, kunnioittaa toisia ja sallii erilaisuutta.

Luovassa työssä uskominen omiin kykyihin on avainasemassa. Usko saa luovat henget liikkeelle, kertoo Uotinen. On tärkeää uskoa tulevaan ja tietää, mitä itsellä on annettavaa tai sanottavaa. Myös Chaplin on sanonut, että usko on kaiken edistyksen alku.

Uotinen viittasi myös Turkan sanoihin ”jotkut näkevät enemmän maitokaupassa kuin joku toinen maailman ympärimatkalla”. Mielestäni tämä on todella hyvin sanottu ja juuri tätä taitoa kaikkien pitäisi kehittää itsessään. Nimittäin aina, kun saat uuden tiedon uutisen, tutkimuksen, sähköpostin, kouluttajan, yms. välityksellä, mieti hetki, kuinka voisit hyödyntää tätä tietoa, mitä uutta tämä antaa omaan työhösi? Vaikka tieto tulisi aivan toiselta alalta ja aivan eri aiheesta kuin mitä oma työsi on, voit silti saada tiedon taipumaan oman työsi eduksi, kun käytät luovuuttasi. Näin luovaa ajattelua voi harjoitella päivittäin.

Yksin ja yhdessä toimiminen

Yhdessä onnistuminen on välttämätöntä edistykselle. Huipputiimin luominen vaatii johtajalta työntekijöiden rohkaisemista, päätöksiä ja yhteistyötä. Johtaja huolehtii tiimistä, että se pysyy liikkeessä, antaa sille sopivat vaatimukset ja resursoi tavoitteet.

Nopea omaksuminen, sitoutuminen ja motivaatio ovat huipputiimin ominaisuuksia. Motivaatio syntyy, kun tiimi saa mittaisiaan tehtäviä. Työntekijöiden on päästävä niissä täyteen loistoonsa. Hyvä työntekijä näyttää osaamisensa teoilla, on varma, tietää oman paikkansa ja luottaa intuitioon. Huipputiimin jäsen ei tule koskaan töihin miettimään, mitä eilen tehtiin, vaan prosessi menee koko ajan tehokkaasti eteenpäin.

Huipputiimissä sallitaan myös erilaisuus. Jokaisella meillä on oma kutsumuksemme ja tarkoituksemme.

Huipputiimissä toimitaan usein epämukavuusalueella. Niissä tilanteissa työntekijä joutuu haastamaan itsensä ja kantamaan vastuuta. Epämukavuusalueella toiminen kehittää tiimiä huippuunsa.

Ei ole muita vaihtoehtoja kuin laittaa itsensä likoon joka päivä ja sitoutua.

Review of Creative Economy

2010-10-23T22:05:00.003+03:00

We were listening PhD Jari Kaivo-oja 6.10.2010 in University of Turku. Jari Kaivo-oja is Research Director of Finland Futures Research Centre, He was talking about Creative Economy and Dynamics of Creative Industries to us, Creative Business Management students.

Lecture was quite inspiring, because he told us good tips about creativity and creative economy content. Kaivo-oja mentioned today’s hot things: personal branding, service design, innovation journalism, innovation concept and hybrid economy. Creative Industries and Creative Economy consist of Copyright industries, Patent Industries, Trademark Industries and Design Industries. Creative industries are based on learning and doing. Key Competences now days are Network Competence, Service Competence, Creativity and Innovation, Responsible Business, Management of Multiculturalism and Design Competence.

Here are some themes that Kaivo-oja told us in the lecture.

Creativity
Creativity is hard to explain. It’s still partly a mystery. Kaivo-oja described that creativity is the ability to make something new and fresh. Creativity is management, development, branding and shape of every product. Economy is production, exchange and consumption of goods and service. Creativity is helping an idea developing into innovation. Business is going to be more dependent on Creativity. Without new fresh ideas, companies cannot be competitive in the future. Ideas are your capital. Organizations need desperately creative people to work with them.

Personal Branding
Creative people and organizations are becoming more businesslike. They both are using personal branding to get positive reputation. In personal branding Kaivo-oja advises everyone to focus on their own strengths. A professor of management and organization, Alf Rehn is also talking about that. He says that in Finland we concentrate to improve our weaknesses. We try to get balance with our strengths and weaknesses. While we can focus on our strengths, get even better and specialize in one field. The brave specialization is the best approach. But specialization is not an only thing you need on your way to success. Success requests ambition, patience, personal branding, lifelong learning and innovation.

Slow Life
There is also a trend of consumer behavior “Life and Fun”. Entertainment, hobbies, leisure, leisure activities, wellness, travel, living, energy consumption and slow life are very important to people. People enjoy slower and more meaningful life than before. These kinds of trends are good to take into account in business. The point of Slow life is that you have more strength to work and then be more creative. But the problem is how to get people to stop? We are living in the world were efficiency is priority one. If you do something slow, you are lazy.

Do-It-Yourself
The big change in business is that consumers aren’t consumers like we know any more. Now day’s consumers are involved in the design and development of products, so they can affect products and services. That’s why we are using term, prosumer, which is combination of producer and consumer. People want to take part and communicate with the brand. One-way interaction is not enough anymore.

Service Design
Kaivo-oja told us web site called servicedesign.tv which is a platform for high quality articles from high quality articles from leading thinkers in service design. There are visions and ideas about the future of service design, education and innovations.

You can read also more about Service Design in Futurist & concept designer Jari Koskinen’s publication, Service Design, Perspectives on turning-points in design.

Last tips
Kaivo-oja tells also about The Stanford Institute of Design, d.school. D.school is a place where design thinking is the glue that binds people together. You can find d.school in web and you can follow d.school in Twitter.

Jari Kaivo-oja also recommended the book called Management and The Arts, which I bought in Amazon immediately.

Jari Kaivo-oja is also a blogger and you can read more his thoughts in Finnish here

Mitä tarkoittaa organisaation luovuus?

2010-10-21T14:35:00.005+03:00

Luovuus on vaikea käsite määritellä. Yritän tässä tekstissäni pohtia kirjallisuutta hyödyntäen, mitä luovuus on ja miten se ilmenee.

Luovuutta pidetään muoti-ilmiönä, eikä sitä arvosteta tarpeeksi. Esim. johtamistutkimuksista se on jätetty usein pois. Luovuutta on tutkimuksissa käsitelty aiemmin vain yksilöllisenä luonteenpiirteenä. Niissä ei ole juurikaan huomioitu organisaation luovuutta asiakokonaisuutena. Luovuuden sosiaalista puolta on selvästi aliarvioitu. Tutkimuksissa on ollut haastavaa määrittää yleistettävästi käsitettä luovuus. Luovuus liitetään aina luovaan prosessiin. Tutkijat ovat pitäneet luovuuden tunnusomaisena piirteenä omaperäisyyttä ja hyödyllisyyttä. Luovuuden tehtävä on tuottaa uudenlaista ja hyödyllistä tietoa. (Styhre & Sundgren 2005, 26, 32).

Luovuus ja innovaatio tahtovat johtamisen kirjallisuudessa ja tutkimuksissa usein limittyä. Näillä kahdella läheisellä käsitteellä on kuitenkin selkeä ero. Luovuus on uusien, paranneltujen ideoiden tuottamista ja innovaatio taas on näiden ideoiden toteuttamista käytännössä. Ilman luovuutta ei siis ole innovaatioita. (Styhre & Sundgren 2005, 27).

Opetusministeriö on määrittänyt luovuuden kyvyksi tehdä tai tuottaa jotain uutta ja yllättävää, joka tuo esille uusia ideoita, merkityksiä, tulkintoja, käytäntöjä ja tuotteita. Innovaatio taas määritellään uudeksi keksinnöksi, tuotteeksi, palveluksi tai kaupalliseksi toimintamalliksi. (Opetusministeriö 2010, 16).

Luovuus voidaan kuvata kykynä tai voimana luoda. Luovuudelle tunnusomaista on omaperäisyys ja ilmaisukyky. Luovuus on joko toimintaa tai ominaisuus. Luovuutta ei voi täysin hallita tai kontrolloida. Luovuus on kykyä tuottaa uusia ideoita, ajatuksia, tuotteita ja kuvia, jotka romuttavat sen, mikä oli ennen totta ja oikea käytäntö. Luovuus on mahdollisuuksien toteuttamista ja antaa syyn toteuttamisen kokeilulle. (Styhre & Sundgren 2005, 42—43).

Luovia tekoja pidetään äkillisinä ja välittöminä, jotka esiintyvät vain hetken. Luovat teot eivät kuitenkaan ole yksittäisiä, eristettyjä tapahtumia. Luovuus on prosessi, jossa tapahtumat ja toiminnot linkittyvät toisiinsa. Luovuus on heterogeenisen aineiston yhdistämistä toisiinsa. (Styhre & Sundgren 2005, 47).

Alla olevassa kuvassa on kuvattu innovaatioprosessin kulku.

KUVA 1. Innovaatioprosessi (mukaillen Toffler 1972). (Styhre & Sundgren 2005, 27).

Itse näen luovuuden ongelmanratkaisukykynä. Kaikissa työtehtävissä ilmenee ongelmatilanteita, joihin joudumme miettimään järkevää ratkaisua. Tästä käynnistyykin luova ajatustyö, koska enää rutiininomainen ajattelu ei riitä. Valmista ratkaisua pulmaan ei ole. Mitä enemmän yksilö tai ryhmä käyttää ongelmanratkaisukykyään, sen nopeammin hän/he osaavat päätellä ja luovia ongelman ratkaisun. Luovat ratkaisut voivat olla niin uusia, että varmuutta ratkaisun hyödyllisyydestä ei ole. Mahdollisia ratkaisuja joudutaan usein kokeilemaan ensin käytännössä ja vasta käytännönkokeilu osoittaa, olemmeko keksineet uuden innovaation työhömme.

Luovuuden tutkimuksessa on käytetty neljää lähestymistapaa: luova prosessi, luova henkilö, luova tuote ja luova paikka. Tutkimuksissa on etupäässä panostettu luovuuteen persoonan luonteenpiirteenä. Vasta hiljan luovuutta on ryhdytty käsittelemään organisaation asiakokonaisuutena. 2000-luvulla luovuutta onkin alettu pitää arvokkaana organisaation resurssina, mutta vieläkään ei ole riittävästi tutkimustietoa, kuinka organisaatio voi helpottaa luovien ideoiden jalostumista innovaatioiksi. Yksi laajalle levinnyt lähestymistapa tähän on yksilöllisestä kohti kokonaisuutta koskevaan näkökulmaan, joka sisältää sosiaalisen ja kulttuurisen sisällön, jossa luova henkilö työskentelee. Luovuus nähdään tuolloin organisaation sisältönä, ei vain luonteenpiirteenä. (Styhre & Sundgren 2005, 28, 30—31).

Myöskään Fordin (1995) ja Csikszentmihalyin (1999) mielestä luovuus ei ole yksilön synnynnäinen piirre, prosessi, tuote tai paikka, vaan sosiaalinen rakenne, joka on oikeutettu sen alakohtaisille toimijoille (Styhre & Sundgren 2005, 60).

Luovuus tarkoittaa siis sosiaalista kokonaisuutta, jossa yksilöiden yhteistyöstä syntyy arvokkaita, hyödyllisiä ja uusia tuotteita, ideoita, toimintatapoja tai prosesseja (Woodman et. al. 1993). Organisaation luovuudessa korostuvat sosiaalisuus ja ryhmän luovuus (Csikszentmihalyj & Sawyer 1995). Organisaation luovuus on paljon muuta kuin pelkkä joukko luovia henkilöitä. Se on ilmiö, joka on rakenteellisesti sulautettu organisaatioon (Jacob 1998). Luovuuden on tuotava arvoa organisaation missiolle ja markkinoille. Luovuus ei ole siis arvokasta, jos sitä ei ole huolellisesti jalkautettu organisaation kulttuuriin, arvoihin ja prosesseihin (Giola 1995). (Styhre & Sundgren 2005, 31—32).

Organisaation tulisi nähdä luovuus arvokkaana asiakokonaisuutena ja jalkauttaa tätä arvona koko organisaation läpi. Luovuudesta pitäisi tehdä toimintamalli, kuinka asioita lähdetään työstämään eteenpäin. Kuinka organisaatio voi sitten helpottaa tätä luovien ideoiden jalostumista innovaatioiksi? Osa työntekijöistä varmasti sisäistää ja ottaa omakseen luovan ajattelumallin. Luovat työntekijät helposti vetävät toisiaan puoleensa ja heistä muodostuu tiimi. Olenkin pohtinut, pitäisikö tulevaisuudessa organisaatioiden ryhtyä palkkaamaan projekteihinsa luovia tiimejä, joissa kemiat jo valmiiksi kohtaavat ja luovat ideat lentävät. Jos projekteihin muodostetaan aina uusia tiimejä, on tiimin jäsenten aina ensin löydettävä paikkansa ja toimintamallinsa. Jos eri tehtäväalueisiin olisi jo valmiita, toimivia, luovia tiimejä, voisi organisaatio palkata tällaisen ja luottaa nopeampaan ja idearikkaampaan työn tulokseen.

Johtamistaitoa ei ole pidetty merkittävä vaikuttajana luovuuteen ja innovatiivisuuteen, koska ideoita ja innovatiivisuutta on pidetty yksilön omana luonteenpiirteenä (Jung 2001) (Styhre & Sundgren 2005, 33). Mutta johtamisen tehtävänä onkin tukea ja vahvistaa luovaa työtä (Styhre & Sundgren 2005, 41). Johtajan on luotava luovuudelle sopiva ympäristö. Hänen on mahdollistettava, että luovuuteen liittyvät tekijät, juurakon osat (ihmiset, ideat, ajatukset) voivat kohdata ja yhdistyä. Luovuuden juurakko mallissa ideat liittyvät toisiinsa ja yhdistyvät. Ja niistä syntyy synteesi eli kokonaan uusi asia, jonka summa on enemmän kuin yksittäiset ideat yhteensä. (Styhre & Sundgren 2005, 59).

KUVA 2. Luovuuden juurakkomallissa ihmiset, ideat ja ajatukset yhdistyvät ja niistä syntyy synteesi.

Johtaja, joka haluaa vahvistaa luovuutta, pitää varmistaa. että luovuutta korostetaan läpi organisaation. Luovuuden on oltava johdettavissa läpi organisaation läpinäkyvästi ja avoimesti. Edistäessään jatkuvasti ajatusten vaihtoa ja dialogia, johtajalla on suuri myötävaikutus niihin henkilöihin, jotka haluavat tuoda julki luovia ratkaisujaan ja uusia ideoitaan. Virikkeitä antava ja palkitseva verkostoituminen ja tieteellisen tiedon jakaminen läpi organisaation helpottaa luovaa työskentelyä. Luovuus on sosiaalisten käytäntöjen ja keskusteluiden tulos höystettynä kekseliäisyydellä ja suhteilla. (Styhre & Sundgren 2005, 59).

Luovuuden juurakko mallissa luominen ja luovuus on tapahtuma, jossa uudet yhteydet muodostuvat yhteisellä tasolla. Uusista yhteyksistä muodostuu lopuksi uusi idea, joka voidaan muuttaa rekisteröidyksi tuotteeksi, palveluksi tai toimintatavaksi. Luovassa työssä monet tekijät, kuten prosessit, tapahtumat ja yksilöt, yhdistyvät, eroavat ja yhdistyvät uudelleen. Silloin luovat toiminnot mahdollistavat keskustelun ja ajatusten vaihdon organisaatiossa. Keskustelevassa ja verkostoituneessa ympäristössä voidaan ideat hyödyntää dynaamisemmin ja edistyneemmin. (Styhre & Sundgren 2005, 60).

Luovuus voidaan myös nähdä kuvan 2 osoittamalla tavalla. Siinä luovuus sisältää ytimen, jossa on tieteellinen totuus sääntöineen ja asetuksineen. Ytimestä ulospäin ovat kerrokset, jotka edustavat organisaation sosiaalista rakennetta ja asiantuntemusta, jossa ideat yhdistyvät. Ideoista syntynyt uusi idea on vielä tutkittava ja kehitettävä edelleen organisaation tarpeisiin sopivaksi. Testauksen tuloksena saattaa syntyä uusi innovaatio, joka täyttää uutuuden ja hyödyllisyyden kriteerit. (Styhre & Sundgren 2005, 60—61).

KUVA 3. Luovuus ja siitä syntyvä innovaatio organisaatiossa (mukaillen Styhre & Sundgren 2005, 61).

Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että luovuus on uusien, paranneltujen ideoiden tuottamista, kun taas innovaatio on näiden ideoiden toteuttamista käytännössä. Organisaation luovuus voidaan määritellä uusien ideoiden tuottamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Luovuutta ei vielä osata organisaatioissa hyödyntää koko kapasiteetillaan, ainakaan ei niin luovilla toimialoilla. Mutta luovuus ei ole vain luovien alojen yksinoikeus. Ongelmanratkaisua ja luovaa päättelykykyä tarvitaan jokaisella alalla. Jos luovan ajattelun ottaa koko organisaatiossa käyttöön, voidaan saavuttaa motivoiva ilmapiiri ja keksiä uusia innovaatioita. Innovaatio voi olla joko uusi tuote, palvelu tai toimintatapa.

LÄHTEET

Opetusministeriö 2010. Creative Economy and Culture in the Innovation Policy. Publications of the Ministry of Education, Finland 2010:13. Saatavilla http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/OPM13.pdf?lang=en

Styhre & Sundgren 2005. What is Organizational Creativity?, The Epistemology of Creativity and Exploring Creativity in Organizations: Methodological Concerns. Managing Creativity in Organizations.

Kuinka luot itsestäsi asiantuntija brändin?

2010-10-20T20:00:00.007+03:00

Tänä päivänä työpaikkoja vaihdetaan, työpaikan saaminen on entistä vaikeampaa sekä määräaikaiset työsuhteet ja pätkätyöt kukoistaa. Koska työnhakijan on erittäin vaikea erottua satojen työnhakijoiden joukosta, on hänen luotava itsestään brändi, sillä ilman brändiä henkilö on juuri niin hyvä kuin hänen viimeisin projektinsa. Brändäyksessä tarkoituksena on saada huomiota, vahvistaa uskottavuutta, herättää luottamusta sekä asettaa itsensä oman alan edelläkävijäksi ja asiantuntijaksi. Brändäyksellä luodaan omaa henkilökohtaista pääomaa, mainetta. Siinä tulevat esiin ideasi, oppimasi asiat ja tekemäsi caset kaikkien näkyville ja tästä muodostuu mielikuva asiantuntijahenkilöstä. Asiantuntija mielikuvaa ei kuitenkaan rakenneta hetkessä, vaan se vaatii kärsivällisyyttä, kunnianhimoa ja elinikäistä oppimista.

Oman brändin rakentamisessa kannattaa keskittyä omiin vahvuuksiin ja intohimoon. Mieti, mikä on suurin vahvuutesi? Millä erotut kilpailijoista? Professori Alf Rehn puhui Markkinoinnin muodonmuutos – seminaarissa 2.9.2010, kuinka suomalaiset helposti kehittävät vain omia heikkouksiaan, koska niihin me kiinnitämme eniten huomiota. Haluamme olla vahvuuksiltamme ”tasapäisiä”. Rehn kuitenkin kehottaa rohkeasti erikoistumaan ja käyttämään kaikki aika ja energia omien vahvuuksien nostamiseen vielä korkeammalle.

Sosiaalinen media mahdollistaa, että jokainen meistä voi rakentaa oman henkilöbrändin ja johtaa omaa urakehitystään. LinkedInen, twitterin, facebookin ja blogien avulla voi kuka tahansa jättää digitaalisen jalanjälkensä.

Tee itsestäsi asiantuntija brändi ja vaikuta urakehitykseesi

Mieti, mitkä ovat vahvuutesi?
Perusta asiantuntija blogi, jossa kerrot tekemistäsi caseista sekä alasi uusimmista tutkimuksista ja uutisista. Blogi toimii brändisi tukikohtana, jonne ohjaat liikenteen muista sovelluksista. Ohjeita bloggaamiseen löydät aiemmasta postauksestani.
Tee julkinen profiili LinkedIneen.
Tee profiili Twitteriin. Twitter on pääasiassa asiantuntijoiden verkostoitumisen väline, joten etsi oman alasi muita asiantuntijoita twitteristä ja ryhdy seuraamaan heitä. Näin pysyt parhaiten perillä alasi tutkimuksista, uutisista ja tapahtumista sekä löydät mahdollisia yhteistyökumppaneita. Keskustele muiden asiantuntijoiden kanssa ja verkostoidu.Twitterissä on helppo myös sopia esim. lounastreffejä ja "taskubileitä".

Näillä sosiaalisen median perusvälineillä, teet omasta asiantuntija brändistäsi näkyvää, lisäät tunnettavuutta ja luot elintärkeitä verkostoja.

Mitä muuta hyötyä omasta henkilöbrändistä sitten on?

Henkilökohtaisesta brändistä on hyötyä niin sinulle kuin nykyiselle/tulevalle työnantajallesi, sillä se osoittaa, että organisaatiolla on idearikkaita ja lahjakkaita työntekijöitä ja tämä taas lisää organisaation houkuttelevuutta, asiantuntemusta ja luotettavuutta. Lisäksi asiakkaiden on helpompi ottaa yhteyttä henkilöön kuin organisaatioon.

On arvioitu, että henkilö, joka valmistuu nyt korkeakoulusta, on ennen 38-vuoden ikää, ollut 10–14 työtehtävässä. Lisäksi uusia työpaikkoja, joita ei vielä 10 vuotta sitten osattu edes kuvitella, syntyy työmarkkinoille. Olenkin seurannut mielenkiinnolla, kuinka sosiaalisen median asiantuntijatehtävät ottavat tulta alleen kunnolla ja työvoimatoimiston sivuille ilmestyy enemmän työnpaikkailmoituksia, joissa haetaan sosiaalisen median asiantuntijaa, bloggaajaa, tms. Koska työelämä tarvitsee 10 vuoden päästä asiantuntijuutta, jota nyt ei vielä osata kovin hyvin ennakoida, ja työtehtäväsi tulevat vaihtelemaan muutaman vuoden välein, on tärkeää tuoda omaa asiantuntijuutta jatkuvasti esille ja tehdä siitä näkyvää. Osaajat joutuvat todistamaan arvonsa jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.

Organisaation, tuotteen, palvelun ja asiantuntijan brändit vaikuttavat kaikki kuluttajan ostopäätökseen. Tänä, avoimuuden ja läpinäkyvyyden, aikakautena yksikään organisaatio ei ole piilossa. Tieto huonosta palvelusta tai viallisesta tuotteesta kiirii kulovalkean lailla sosiaalisen median kautta kaikkien korviin. On entistä tärkeämpää rakentaa vahvaa imagoa ja kanavaa, jota kautta reklamaatioihin voidaan vastata aidosti ja asiakkaan kanssa dialogia käyden.

Luova talous ja sen uudet tuulet

2010-10-03T20:38:00.004+03:00

Liiketoiminta on muuttunut ja muuttuu koko ajan kasvavalla vauhdilla. Luovien, innovatiivisten toimintatapojen käyttöönotto tulee erottamaan menestyjät väliinputoajista. Muutokset, arvaamattomuus ja monimutkaisuus kuvaavat nykypäivän taloutta. Emme voi enää soveltaa eilispäivän lähestymistapoja liiketoimintaan.

Maailma muuttuu niin nopeasti, että benchmarkkaus on menettänyt merkitystään. Yritysjohtajien on löydettävä aivan uudenlaisia toimintamalleja toimia, jos aikovat ylläpitää kilpailukykyään. Toimivia strategioita ei voi enää kopioida, koska ne ovat muuttuneet vaikeasti jäljiteltäviksi. Jos vain benchmarkkaamme muilta, emme löydä uusia liiketoimintatapoja, emmekä kehity.

Taide ja liiketoiminta ovat lähentyneet toisiaan. Kuten taiteilijat, liikemiehetkin joutuvat keksimään jatkuvasti uusia ideoita. Luovan talouden johtajien ominaisuuksia ovatkin intohimoinen luovuus ja rohkeus. He ymmärtävät verkostoituneen vuorovaikutuksen yhteyden menestykseen.

Tänä päivänä kasvava trendi on verkostoituminen muiden asiantuntijoiden kanssa. Luovuus tarvitsee aina ihmisiä ympärilleen, eikä sitä näin ollen synny yksin. Luovuus koostuu yhdessä muiden kanssa tehtävästä kollektiivisesta yhteistyöstä. Ideoita yhdistämällä saavutamme vaikeasti kopioitavan, menestykkään toimintamallin. Verkostojen merkitys kasvaa koko ajan ja mietinkin, onko tulevaisuudessa korkeakoulututkinnolla vai verkostojen laajuudella suurempi painoarvo työntekijää palkattaessa. Eikä verkostoituminen ole vain työntekijöiden tehtävä, vaan tulevaisuuden johtajien on pystytettävä omat verkostonsa ja ansaittava verkoston arvostus teoilla, pelkät sanat eivät enää riitä. Olen puhunut jo pitkään, kuinka tiedon jakaminen on valtaa. Jotta voit saada arvostusta, on ensin annettava itsestään osaamista ja asiantuntemusta muille, muuten ei saavuteta muiden luottamusta. Tiedon jakamisella on suuri merkitys henkilön tai organisaation uskottavuudelle ja huomionarvolle.

Johtajat tarvitsevat intohimoista luovuutta ja rohkeutta. Rohkeutta nähdä, kuinka asiat todellisuudessa ovat, rohkeutta kuvitella ennen kokemattomia uusia mahdollisuuksia sekä rohkeutta innostaa muita tekemään mahdollisuuksista totta. Johtajat eivät enää vain motivoi, vaan innostavat työntekijöitään. Johtajan on mietittävä, mikä inspiroi ihmisiä tekemään parhaansa työtehtävän eteen? Kuinka luoda puitteet luovalle ilmapiirille, jossa kaikkien on helppo virittyä luovaan tilaan? Mikä herättää ihmiset osallistumaan? Tulevaisuuden johtaja on innostava ja palveleva johtajatyyppi.

Yritykset tarvitsevat luovia, uudella tavalla ajattelevia työntekijöitä kipeästi. Ne yritykset, joka eivät ole vielä ymmärtäneet palkata uuden sukupolven työntekijöitä ovat pian pulassa, koska eivät voi vastata tulevaisuuden haasteisiin. Organisaatioiden pitää panostaa enemmän ihmisiin. Jatkuva tehokkuuden ja prosessien parantaminen tietotekniikalla ei riitä. On panostettava myös ihmisiin.

Tietotekniikan kehitys on mahdollistanut uusien luovien liiketoimintamallien syntymisen. Pystymme myös kokeilemaan uusia ideoita entistä alhaisimmilla kustannuksilla. Vaikka tietotekniikkaan satsaamalla pystymme tehostamaan toimintaamme, niin uusien toimintamallien ideoinnissa, suunnittelussa ja käyttöönotossa tarvitaan ihmisiä. Ihmisiä, jotka tekevät työtä omasta kiinnostuksestaan ja intohimostaan työhön. Parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen ei päästä, jos työtehtävä osoitetaan jollekin, vaan jokaisen työntekijän oikeus on luoda oma tehtäväkenttänsä oman mielenkiinnon ja osaamisensa mukaan. Näin saamme suurimman kilpailuedun, yhdistämällä intohimoisen luovuuden työhön.

Luova työ vaatii tekijältään paljon. Se vaatii aikaa ja resursseja. Kaikki ovat varmasti kuulleet luomisen tuskasta. Luomisen tuska aiheuttaa paineita työntekijälle. Työympäristö voi puolestaan joko lisätä tai vähentää näitä paineita. Paineet ovat usein myös itse aiheutettuja. Mutta huono johtajuus ja työilmapiiri voivat jopa tappaa luovuuden. Luovan työntekijältä vaaditaan suurta paineiden ja epäonnistumisen sietokykyä.

Suosittelen globaalin liiketoiminnan strategistin, Gary Hamelin, blogia, joka kertoo uudesta johtajuudesta, johtajuudesta 2.0. Blogi löytyy osoitteesta http://blogs.wsj.com/management/

Luovuus, innovaatio ja luova talous

2010-09-14T08:20:00.000+03:00

Kehittyäksemme ja uusiutuaksemme tarvitsemme luovuutta ja innovaatioita. Mitä tämä luovuus sitten on ja mistä se tulee?

Luovuus on ympäristön tarkastelua kriittisesti, hyvien käytäntöjen etsimistä ja asioiden vertaamista. Luovuus on tiedon hyödyntämistä. Luovuus kumpuaa yhteisöllisyydestä. Ilman yhteisöllisyyttä, ei ole luovuutta. Yhteisöllisyys merkitsee sitä, että yhteisön jäsenet jakavat osaamisensa, jolloin tulos on suurempi kuin osiensa summa. Tällainen luovatilanne voi olla esim. aivoriihi.

Olen kokenut monia innovatiivisia aivoriihikeskusteluja. Viritän usein keskustelua ajankohtaisista aiheista myös Facebookissa ja muissa verkostoissa. On hienoa seurata, mikä aihe ihmisiä kiinnostaa, miten keskustelu etenee ja mitä keskusteluista syntyy. Oma idea kannattaa aina heittää jollekin toiselle luovalle henkilölle ja pallotella ideaa niin kauan, että se on kehittynyt uudelle tasolle. Kaikkien kanssa tämä ei kuitenkaan onnistu. Kemioiden täytyy kohdata ja ajatusten pitää olla uusia.

Luovuuteen voidaan vaikuttaa koulutuksella ja pedagogiikalla. Luovuus saadaan esiin, kun erilaiset näkökannat kohtaavat ja rikastuttavat toisiaan. On uskallettava rohkeasti ajatella toisin, säännöistä poiketen (Out of the Box). Helposti sorrumme ajattelemaan vain sitä, mikä meille on tärkeää. Tämä ajattelu kuitenkin rajoittaa kykyämme nähdä uusia, innovatiivisia asioita. Ilman luovuutta, ei ole innovaatioita.

Minä näen luovuuden tiedon innovatiivisena hyödyntämistä. Jokainen meistä saa jatkuvasti tiedonmurusia ympäristöstään. Ota nämä tiedonmuruset vastaan avoimin mielin, pohdi niitä hetki ja sitten kokeile soveltaa ne omaan ammattialaasi. Näin syntyy uusia ajatuksia tai tapoja toimia, kun kaksi toisistaan poikkeavaa tietoa yhdistyy. Lue omaan ammattialaasi liittyviä artikkeleita, tutkimuksia ja kirjoja sekä benchmarkkaa koukuttavia käytäntöjä muilta. Tiedon pänttääminen ei ole avainasemassa, vaan se, mitä tiedolla teet, kuinka sitä hyödynnät. Kysy siis joka päivä itseltäsi, miten voisit hyödyntää tätä tietoa työssäsi? Näin luovaa ajattelua voi harjoitella ja siinä voi kehittyä. Haasta itsesi luovaan ajattelutyöhön!

Koska luovuus tarvitsee yhteisön, jonka jäsenet vaihtavat ajatuksiaan, on verkostoituminen muiden asiantuntijoiden kanssa tärkeää. Verkostoja syntyy työpaikalla ja koulussa, mutta niitä voi rakentaa myös internetissä. Verkostoitumiseen voi käyttää Twitteriä. Etsi Twitteristä mielenkiintoisia henkilöitä, joita alat seurata, sekä jaa itsekin alaasi liittyvää sisältöä sinua seuraaville henkilöille. Tämä vastavuoroisuus on erittäin tärkeä piirre Twitterissä. On annettava, jotta voi saada. Enää valta ei ole sillä, jolla tieto on, vaan sillä, ken tiedon jakaa.

Twitterissä voi vaihtaa ajatuksia muiden asiantuntijoiden kanssa. Heiltä saa ajantasaisimman tutkimustiedon, jota ei välttämättä ole vielä itse huomannut. Twitter on siis loistava oppimisympäristö. Siellä pysyy helposti ajanhermolla. Vaikka Twitteriä käytetään myös markkinointiin, se on kuitenkin Suomen mittakaavassa etupäässä asiantuntijoiden verkostoitumisväline. Ainakin vielä. Twitter ei ole lyönyt läpi Suomessa, kuten se on tehnyt Amerikassa.

Minut löytää
Twitter http://twitter.com/kellokangas
LinkedIn http://www.linkedin.com/in/kirsikellokangas

Perustaisinko oman blogin?

2010-09-10T09:15:00.019+03:00

Uskon, että monet miettivät oman tai yrityksen blogin perustamista, mutta eivät vain ole varmoja, mitä annettavaa juuri minulla olisi muille, mistä kirjoittaisin blogiini. Haluankin antaa nyt vinkkejä, mistä kannattaa blogiin kirjoittaa ja miten saat blogistasi mielenkiintoisen.

Itse olen kirjoittanut blogia jo pidemmän aikaa. Aloitin bloggaamisen tuolloin minulle ajankohtaisista aiheista ja olen koko ajan kehittänyt blogiani eteenpäin. Eli valitse yksi vinkki alla olevasta listasta ja sitten voit ajanmittaa, kun sinulle sopii, ottaa jonkun toisen vinkin käyttöön. Näin blogisi elää ja kehittyy. Vinkeissä puhun omasta alasta, mutta se voisi olla yhtä hyvin oma mielenkiinnonkohde, oma intohimo.

Vinkkejä bloggaamiseen

1. Blogissasi on oltava näkökulma, joka tuo näkyviin sen, kuka olet. Millainen yritys tai henkilö on kyseessä? Mikä tekee yrityksestäsi / sinusta ainutlaatuisen? Blogin tarkoitus on luoda yrityksestä / sinusta mieleenpainuva brändi.

2. Kirjoita oman alasi ajankohtaisista aiheista ja uutisista.

3. Lue tutkimuksia omalta alaltasi ja kirjoita niistä lisäten teksteihin oma näkökantasi asiaan. Oman alan tietoiskut tekevät asiantuntijuudestasi näkyvää. Jokainen voikin kysyä tässä kohtaa itseltään, myytkö sinä viivottimia vai tietoa? Oletko alasi raudanluja ammattilainen.

4. Kun saat idean, kirjoita se heti ylös blogiisi ja tallenna teksti luonnoksena. Näin ideasi pysyy tallessa ja voit jatkaa kirjoittamista myöhemmin. Itselläni on todella paljon tekstiluonnoksia, joista osa jää ikuisiksi luonnoksiksi ja osasta taas kehittyy julkaisukelpoisia kirjoituksia.

5. Kiinnitä erityistä huomiota otsikkoihin. Otsikko on lupaus lukijalle. Monet lukevat vain otsikon, joten sen on oltava tarpeeksi kiinnostava, jotta lukemista jatketaan yhtään sen pidemmälle. Hyviä otsikoita voi olla esim. Kuinka perustetaan blogi, Mitä sinun tulisi tietää bloggaamisesta tai 10 tapaa blogata. Usein otsikko, jossa on numero toimii parhaiten.

6. Kirjoita tekemistäsi caseista omalla alallasi. Niin hyvistä kuin huonoista. Esimerkki caset ovat aina mielenkiintoisia.

7. Kirjoita asiakkaasi menestystarina. Näin asiakkaasi saa mainosta ja sinä teet asiantuntijuudestasi näkyvää.

8. Valitse tuttavapiiristäsi, verkostostasi, saman alan asiantuntija, joka voisi olla vieraileva bloggaaja blogissasi. Uusi asiantuntija antaa uusia näkökantoja oman alasi blogiin.

9. Selvitä, mitkä ovat oman alasi tulevaisuuden trendejä ja kirjoita niistä.

10. Lisää blogiisi havainnollistavia ja elävöittäviä kuvia, videoita ja diaesityksiä. Esimerkiksi SlideShare sovellukseen voit ladata diaesityksesi ja sitä kautta upottaa diaesityksen blogiisi. Blogikirjoituksesi voi myös koostua pelkistä kuvista tai olla kokonaan videon muodossa.

11. Tee videohaastattelu menestyvästä asiakkaastasi tai oman alasi asiantuntijasta. Voit kuvata haastattelun iPhonellasi tai muulla älypuhelimella, ladata videon YouTubeen ja sitä kautta upottaa videon blogiisi.

12. Benchmarkkaa sinua kiinnostavia blogeja. Mitä he ovat tehneet saadakseen sinut blogiinsa koukkuun?

13. Järjestä aivoriihi työkavereidesi kanssa ja suunnitelkaa uusia aiheita blogiin. Luovuus vaatii aina useamman näkökannan aiheeseen.

14. Jaa blogikirjoituksesi Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInessä.

15. Päivitä blogikirjoituksiasi. Kun pidät blogikirjoituksesi ajanhermolla, niin voit jakaa näitä myöhemminkin, koska ne eivät vanhene. Tätä tekemääni listaakin on hyvä päivittää ajoittain.

16. Pyri saamaan blogiisi keskustelua kommenttikenttään.

17. Tee blogistasi etusivusi, josta on linkit muille sivustoillesi. Blogiasi päivitetään varmaan useammin kuin www-sivujasi. Ohjaa liikenne blogisi kautta www-sivuille.

18. Laita blogitekstiisi lukijalle kehotuksia toimintaohjeiksi. Ohjaa heitä sivustoille, jonne haluat heidän menevän.

19. Seuraa blogisi kävijämääriä. Teet varmasti kaiken oikein, mikäli kävijämäärät nousevat hitaasti, mutta varmasti. Seuraa, mitkä tekstit saivat ihmiset tulemaan blogiisi? Kirjoita enemmän niistä aiheista ja sillä tyylillä, mitkä saavat kävijät kiinnostumaan blogistasi. Itse käytän tähän Google Analytics kävijäseurantapalvelua. Olen huomannut, että kun kirjoitan suoraan sydämestä, aitona ihmisenä, niin hyvässä kuin pahassa, saan kävijöitä blogiini. Teksteissä on oltava henkilökohtainen kosketus. Se ei saa olla liian organisatorinen, vaikka kyseessä olisi yrityksen blogi.

Blogini uusien ja kaikkien kävijöiden määrät (syyskuu 2010 - tammikuu 2011)

20. Kirjoita blogiisi säännöllisesti. Hakukoneet rakastavat uutta sisältöä ja linkkejä. Hakukoneet löytävät blogisi yllättävän helposti, kun vain julkaiset säännöllisesti tekstejä ja muistat merkitä myös avainsanoja jokaiseen kirjoitukseesi. Kun seuraan Google Analyticsilla, mistä kävijät tulevat blogiin, näen konkreettisesti, kuinka hakukoneet saattelevat kiitettävän määrän kävijöitä sivustolle.

21. Olisiko juuri minun blogini niin suosittu, että voisin myydä mainospaikkoja yrityksille?

22. Tee kehittämissuunnitelma, mitä vinkkejä aiot hyödyntää nyt ja lähitulevaisuudessa, blogissasi.

23. Markkinoi blogiasi.

Lisää blogisi osoite sähköpostisi allekirjoitukseen.
Käy kommentoimassa muiden blogeja ja käy keskustelua oman alasi foorumeissa. Muista jättää kommentin perään linkkivinkki blogiisi.
Käytä Twitterissä hashtageja. Hashtagin voit löytää ja tarkistaa sen käytön Twitagista http://www.twitag.com.

Minä luovan alan asiantuntijana viiden vuoden kuluttua

2010-09-07T12:23:00.004+03:00

Valokuvaaja Tanja Haverinen 2010

Tällä hetkellä työskentelen Sataedu Satakunnan koulutuskuntayhtymässä verkkopalveluiden kehittämishankkeessa projektipäällikkönä. Työsuhteeni kestää 31.12.2010 saakka. Tämän jälkeen kaikki on vielä avoinna. Voisi sanoa, että vain taivas on rajana. Olen pitänyt silmiäni ja korviani auki jo pidemmän aikaa, sillä en aio jäädä ainoastaan opiskelijaksi, vaan tarkoituksenani on käydä koko CBM -maisteriopintojen ajan töissä.

Pidän itseäni moniosaajana ja vaikka ensisijaisin vaihtoehto onkin viestinnän asiantuntijan tai markkinointi- ja viestintäpäällikön työtehtävät, olen erittäin kiinnostunut laajalla skaalalla erilaisista liiketalouden esimiestason tehtävistä.

Uskon saavani vuoden vaihteeseen mennessä minua kiinnostavaa työtä, vaikka tällä hetkellä työllistyminen ei olekaan mikään itsestäänselvyys. Työpaikkojen vähyys näkyy työvoimatoimiston sivuilla. Kun työvoimatoimiston hakukoneella valitsee ammattialaksi markkinointi ja mainonta, alueeksi Satakunta ja kaikki työpaikat, niin vastaukseksi tulee 0. Tämä on surullista katsottavaa. Tänä päivänä työnhakijalla on entistä enemmän haasteita erottua muista hakijoista ja tulla palkatuksi.

En ole tällä hetkellä valmis muuttamaan paikkakunnalta, sillä ison osan elämästäni vietän tallilla oman hevoseni kanssa. Toiselle paikkakunnalle muutto tarkoittaisi hevosen elinympäristön muuttumista. Hevoseni on nuori ja hiljan muuttanut Poriin, joten en halua hänen elämäänsä enempää muutoksia.

Minun pitää siis erottua muista hakijoista työkokemukseni ja koulutukseni perusteella, jotta minun ei tarvitse muuttaa Porista. Tämän vuoksi olenkin kirjoittanut omaa blogia jo pidemmän aikaa. Blogin avulla teen omasta osaamisestani ja asiantuntijuudestani näkyvää.

Toivon mukaan tietotekninen kehitys lisää etätyömahdollisuuksien määrää entisestään. Tietotekniikan suurkuluttajana minun on hyvin vaikea ymmärtää tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottuja työpaikkoja. Tähän asiaan on varmasti tulossa muutos lähi tulevaisuudessa.

Mikä tämä vuoden vaihteessa alkava, uusi työtehtäväni sitten ikinä onkaan, toivon, että voisin yhdistää sen pro gradu työhöni. Aloittaessani uuden työn, joudun väistämättä lukemaan tutkimuksia kyseisestä alasta / tuotteesta / palvelusta ja kun kirjoitan tutkimuksista esille nousseita asioita hieman ylös, teen samalla pro gradu työtäni. Ihannetilanne olisi, että pystyisin yhdistämään työni ja pro gradun.

Olen työskennellyt viimeisen kolmen vuoden ajan oppilaitoksessa. Tarjoamme nuorille ja aikuisille koulutuksia. Vaikka oppilaitos on laiva, joka kääntyy todella hitaasti, pidän työskentelystä nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Pääasiassa kohtaan heitä internetin välityksellä huolehtiessani Sataedun internetsivuista sekä Sataedun facebook- ja muista sosiaalisen median sivustoista.

Tämän lisäksi minua kiehtoo matkailuala ja palveluiden tarjoaminen. Koska olen tekniikkaorientoitunut, rakastan seurata, mitä uusia sosiaalisen median sovelluksia tulee käyttöön ja yleistyy, sekä miten näitä sovelluksia voisi hyödyntää matkailun ja palveluiden markkinoinnissa innovatiivisella tavalla. Uusien markkinointitapojen ideoimisesta ja markkinoinnin edelläkävijänä olemisesta saan suurta tyydytystä. Usein jämähdetään siihen, mitä on ennenkin tehty tai kopioidaan mitä naapuri tekee. Näillä ei kuitenkaan kehitytä, eikä uusiuduta, jota organisaatio tarvitsee pysyäkseen kilpailukykyisenä nyt ja tulevaisuudessa.

Minua kiehtoo seurata, miten kuluttajat reagoivat markkinointiin ja saadaanko markkinoinnilla haluttua lopputulosta. Markkinoinnilla ja viestinnällä haluan luoda asiakkaan ja organisaation välille avoimen vuorovaikutussuhteen. Näin luomme pitkäaikaisia asiakassuhteita, joista syntyy asiakastyytyväisyyttä.

Viiden vuoden kuluttua olen saanut CBM – maisteriopinnot päätökseen ja aloittanut jatko-opinnot yliopistokeskuksessa. Työskentelen markkinointi- ja viestintäjohtajana kansainvälisessä organisaatiossa. Toinen vaihtoehto on, että työskentelen yliopistokeskuksessa tutkijana ja lehtorina.

Saa nähdä miltä maailma sitten näyttää vuonna 2015. Meneekö suunnitelmani putkeen vai ei. Yllä mainituissa suunnitelmissani on monta skenaariota, johon tulevaisuus voi minut kuljettaa. Uskon, että tapahtui mitä tahansa, niin menee suunnitelmien mukaan. :)

Creative Business Management -maisteriohjelma

2010-08-27T11:29:00.003+03:00

Sain kesäkuun lopussa Turun yliopistosta ilouutisen. Minut oli hyväksytty haaveilemaani Luovien alojen liiketoimintaosaamisen -maisteriohjelmaan (Creative Business Management), pääaineena markkinointi.

Creative Business Management -maisteriohjelma (CBM) käynnistyi ensimmäistä kertaa syksyllä 2009, joten olemme nyt toinen ryhmä (20 henkeä), joka aloittavat CBM opiskelun. CBM:ssa voi ristiinopiskella kauppatieteellisessä ja taideteollisessa tiedekunnassa. Opiskelija voi valita hakuvaiheessa, valmistuuko kauppatieteiden vai taiteen maisteriksi. Päätoimisena opinnot kestävät kaksi vuotta.

Maisteriohjelmasta valmistuneet työllistyvät luoville aloille, teollisuuteen tai palvelualoille esim. tuotekehitykseen, muotoiluun, markkinointiin, henkilöstöjohtoon, yrittäjiksi tai tutkijaksi. Opinnoissa käydään monialaisen asiantuntijuuden johtamista, tuote- ja palvelukonseptien kehittämistä, visuaalisen median ymmärtämistä sekä luovien alojen erityispiirteiden tunnistamista, kerrotaan Porin yliopistokeskuksen www-sivuilla.

Opinnot alkoivat 23.8. Porin yliopistokeskuksessa. Luokallamme on suurin osa tradenomeja, jotka ovat ehtineet kartuttaa jo huiman työkokemuksen. Olemme myös tiiviissä yhteistyössä Taikin puolen CBM-opiskelijoiden kanssa. Pystymme siis varmasti jakamaan osaamistamme ja näin edesauttaa kehittymistämme luovien alojen huippuasiantuntijoiksi.

Tarkoituksenani on käydä koko opiskelun ajan töissä ja pelkäsinkin, miten tämä käytännössä onnistuu. Onneksi luennot sijoittuvat usein iltapäivä - ilta-aikaan, joten opiskelu töiden ohella onnistuu hyvin. Seuraavan puolen vuoden aikana aion suorittaa seuraavat kurssit:

Kick-off perehdyttämisopinnot, 1 op
Johdatus luovaan talouteen, 3 op
Brändinhallinta palvelukonseptien kehittämisessä ja paikan markkinoinnissa, 4/6 op
Verkotu luovaan kenttään, 1-3 op
Markkinointiviestintä, 6 op
Saksan alkeet 1, 3 op

Yhteensä 18/22 op.

Odotan innolla opiskelua yliopistossa. Tähän asti kaikki on ollut mahtavaa!! Meillä on hulppeat tilat, innostunut porukka ja mielenkiintoisia kursseja.

Vuorovaikutteinen markkinointi & viestintä

2010-06-09T13:30:00.003+03:00

Markkinoinnin muodonmuutos -seminaari järjestettiin Porissa 19.5. Aiheena oli Nykypäivän kuluttajamarkkinointi ja keinovalikoimat. Parhaiten mieleeni jäi Mika Raulaksen puheenvuoro Markkinoinnista asiakkaan valtakaudella ja ajattelinkin kirjoittaa siellä tulleista asioista, joita aion hyödyntää konkreettisesti työssäni.

Organisaation markkinointi ja viestintä on helposti yksisuuntaista. Tiedotamme tuotteistamme ja palveluistamme www-sivuilla ja esitteissä. Mutta miten aktivoida asiakkaat? Miten saada markkinointiviestintä vuorovaikutteisemmaksi?

Organisaation ei pidä etsiä asiakasta, vaan antaa asiakkaalle mahdollisuus kertoa omasta, sen hetkisestä tarpeestaan. Tarve voi syntyä mihin vuorokauden aikaan tahansa ja olla milloin mitäkin. Tilanteen mukaan. Organisaation www-sivuilla tulisikin olla esim. keskustelufoorumi tai täytettävä lomake, jolla asiakas voi helposti kertoa tarpeestaan tai esittää kysymyksiä tuotteista ja palveluista 24/7. Tämä ns. kuumaan asiakkaaseen tarttuminen on paljon edullisempaa kuin etsiä potentiaalista asiakasta. Organisaation on oltava vain valmis vastaamaan asiakkaan yhteydenottoon välittömästi.

Keskustelufoorumin tavoitteena on osallistaa asiakkaat kertomaan, mitä he haluavat. Ei oleteta tietävämme, mitä asiakkaat haluavat, vaan annetaan heidän kertoa tarpeestaan. Ei tarjota vain valmiita tuotteita, vaan autetaan asiakasta löytämään omansa ja räätälöidään palvelu heille sopivaksi. Foorumissa käydään siis julkista dialogia asiakkaiden kanssa. Ihmisillä on luonteinen tarve osallistua ja keskustella.

Kategoriat ohjaavat ja motivoivat asiakasta aloittamaan keskustelun. Oppilaitoksessa kategorioita voi olla nuorille suunnattu Mikä ala minulle sopii? -palsta, jossa nuorta kehotetaan kertomaan harrastuksistaan ja mielenkiinnonkohteistaan. Yrityksille on oma palsta, jossa kehotetaan kertomaan omasta koulutustarpeesta. Näin voimme räätälöidä juuri heille sopivan koulutuspaketin. Aikuisopiskelijoita kehotetaan kysymään ammattitaidon täydentämisestä tai alan vaihdosta. Palaute osiossa sana on vapaa.

Keskustelupalstalle voi tulla myös negatiivista palautetta. Tämä kuitenkin on kestettävä ja varauduttava jo etukäteen. Negatiivisen palautteen ansiosta meillä on mahdollisuus tarttua epäkohtaan ja parantaa toimintaamme. Ja tämänkin voimme tehdä julkisesti ja kiittää palautteenantajaa. Näin saamme oman toiminnan kehittämisestä näkyvää ja näytämme kaikille, että kuuntelemme asiakkaitamme.

Tästä kaikesta syntyy tarinoita palveluidemme käytöstä. Saamme positiivista näkyvyyttä menestystarinoilla. Myös lehdet pitävät ihmisläheisistä tarinoista, jolloin mahdollisuus saada näkyvyyttä lehdissä lisääntyy.

Asiakkaan tarve + organisaation reagointi = tarina

Organisaation henkilökunta on saatava mukaan uuteen toimintatapaan. Henkilökuntaa kannattaa motivoida, huomioida ja palkita hyvästä asiakaspalvelusta. Kun löydetään asiakkaalle toimiva ratkaisu voidaan palkita kuukauden asiakaspalvelija tai jakaa "tähtitarroja" organisaation intrassa henkilön profiiliin.

Hakukoneet pitävät keskustelupalstoista, sillä niissä on muuttuvaa sisältöä, avainsanoja (esim. koulutus, autoala tai kokki) ja linkkejä. Tämä on niin sanottua ansaittua mainontaa. Muut organisaatiot voivat ostaa isoilla summilla mainospaikkoja, mutta keskustelupalstalla voi ansaita tiensä hakutulosten kärkipäähän. Ansaittu mainonta on paljon tehokkaampaa kuin ostettu. Kuinka moni muka lukee Googlen ensimmäisiä hakutuloksia, jotka esitetään taustavärillä?

Palvelu Menestystekijänä

View more presentations from Kirsi Kellokangas.

Issuu.com, julkaisut nettiin ilmaiseksi

2010-05-31T11:44:00.001+03:00

Otin käyttöön organisaatiossamme Issuun verkkojulkaisupalvelun. Issuussa on miellyttävä ja helppokäyttöinen käyttöliittymä. Tällä sovelluksella esitteet ja lehdet voidaan julkaista internetissä, jakaa verkkoyhteisöissä, tehdä postituslistoja ja lähettää sähköpostilla eteenpäin. Issuu syö monia eri tiedostomuotoja, kuten pdf, powerpoint, word, rtf, jne. Organisaatio voi helposti myös upottaa verkkolehdet www-sivuilleen tai blogiin. Käyttäjä voi selata verkkolehteä, tulostaa, upottaa, kommentoida ja arvioida julkaisua tähdillä. Issuu on ilmainen, mutta siitä on myös maksullinen pro versio, joka maksaa 19 dollaria kuukaudessa.

Sen moniin ominaisuuksiin voit tutustua paremmin videossa >>

Mennäänkö mukaan sosiaaliseen mediaan?

2010-05-27T10:23:00.003+03:00

Useassa organisaatiossa mietitään, että pitäisikö meidänkin olla siellä sosiaalisessa mediassa ja mitähän meidän pitäisi tehdä, jotta sinne pääsisimme. Organisaation, jolla ei ole asiantuntemusta aiheesta, voi palkata yrityksen suunnittelemaan ja toteuttamaan sosiaalisen median palveluajatusta. Useinhan sosiaalisessa mediassa oleminen mielletään nimenomaan markkinoinniksi, mutta itse asiassa se on palvelua, joka onnistuessaan toimii hyvänä markkinointivälineenä.

Sosiaalisen median strategian suunnitteleminen ei kuitenkaan riitä, vaan se edellyttää organisaatiolta toimintakulttuurista muutosta. Tätä ei useinkaan tiedosteta, kun lähdetään innokkaasti mukaan internetin vuorovaikutteisiin sovelluksiin. Jotta sosiaalisen median strategia toimisi, niin pelkkä käyttöönotto ei riitä. Sosiaalisessa mediassa on elettävä ja asuttava.

Olen ollut ottamassa käyttöön sosiaalista mediaa organisaatiossamme. Tämä ei ole ollut mikään helppo siirtymä, sillä sosiaalinen media on koettu vieraaksi ja pelottavan julkiseksi paikaksi.

Kaikki lähti siitä, kun perustin lokakuussa 2009 organisaatiollemme Facebook sivun. Se on toiminut hyvänä harjoittelupaikkana sosiaalisen median taipaleellamme. Asetimme heti alkuun tavoitteeksi suuren tykkääjä määrän sekä halusimme, että nykyiset asiakkaamme eli opiskelijamme merkitsevät itsensä sivun kuviin eli haluavat julkisesti kuulua meihin.

Viimeisen 8 kuukauden aikana olemme saaneet tykkääjiä jo 538 kpl, mitä pidämme todella hyvänä saavutuksena. Tykkääjämääriä ei kannata pitää itsestään selvyytenä, vaan sivun on oikeasti tuotava jotain lisäarvoa tykkääjälle. Ilokseni olen saanut myös huomata, että opiskelijamme ovat tällä viikolla alkaneet merkitsemään itseään kuviin ja käymään avointa keskustelua brändin kanssa. Tämä keskustelu on tietenkin samanlaista kuin he puhuvat koulun käytävillä tai pihalla välitunnilla, heidän omaa kieltään. Siinä helposti tulee myös negatiiviset asiat sanottua suoraan ja julkisesti. Näihin mahdollisiin negatiivisiin asioihin on osattava varautua, kestettävä ja niihin on reagoitava heti avoimesti.

Kuten kaikessa asiakaspalvelussa, välitön reagointi on tärkeää. Ja koska sosiaalisessa mediassa se tehdään julkisesti, se on entistä tärkeämpää. Mikäli ei heti reagoi (esim. vastaa kommenttiin), niin sitten on ihan sama, vaikka jättää kokonaan vastaamatta. Sosiaalisen median käyttö tarkoittaa 24/7. Se ei taivu työajanseurannassa olevaan klo 8-16 työpäivän sisään. Tästä johtuen organisaation on valjastettava ne henkilöt, jotka oikeasti asuu internetissä. Tämä tarkoittaa, että paras vaihtoehto ei ole henkilö, joka tietää organisaation tuotteista eniten, vaan se joka elää sosiaalisessa mediassa. He huomaavat fanien kommentit ja reagoivat niihin välittömästi.

Tällä kaikella haluan hieman valottaa, mitä sosiaalinen media vaatii organisaatiolta. Organisaation on oltava sisäisesti valmis tähän avoimeen vuorovaikutukseen ja sen on reagoitava ajoissa. Sosiaalisessa mediassa asuvat asiakkaamme ovat tottuneet jo tiettyyn palvelutasoon, eivätkä tyydy vähempään. Vähäisempi palvelu aiheuttaa vain närää ja negatiivia tuntemuksia.

Mutta nyt on hyvä fiilistellä ja pitää itseään voittajana! Olemme saavuttaneet ensimmäiset tavoitteemme. Seuraavaksi on aika asetettava uusia haasteita ja tavoitteita, joita lähteä rakentamaan. Toivon mukaan en pelotellut teitä nyt liikaa. Se ei ollut tarkoitukseni. Mutta on tiedostettava, että sosiaaliseen mediaan astuttaessa, tapahtuu suuri toimintakulttuurin muutos.

IPhonen EveryTrail sovellus tarjoaa uusia mahdollisuuksia yritysten markkinoinnille

2010-05-17T12:36:00.017+03:00

Kuulin ensimmäisen kerran EveryTrailista tietenkin Twitterissä. Siellähän kaikki ajantasainen ja tärkeä asiantuntija tieto on! Kiinnostuin niin paljon, että oli pakko kokeilla. Ja jopa ostaa omaksi. EveryTrailia saa ilmaisena lite versiona iPhoneen ja täysversiona se maksaa 2,99 euroa. EveryTrail käyttää iPhonesi GPS-paikkatietoasi ja voit tallentaa esim. kesälomareittisi EveryTrail web-palveluun. Reittiin voi lisätä kuvia ja videoita matkan varrelta. Reitin voi helposti jakaa Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa.

Näen tässä suuren mahdollisuuden organisaatioiden markkinointiin. Kuntien ja matkailualan yritysten on helppo tuoda jotain konkreettista omasta toiminnastaan tämän sovelluksen avulla ja jakaa sitä asiakkaille. Asiakkaita kannattaa innostaa tekemään omasta retkestään dokumentaatio, joka samalla toimii yrityksen markkinointimateriaalina. Julkaistu reitti toimii hyvänä suosittelijana ilman väkisin tuputtamista.

Helatorstaina 13.5.2010 järjestettiin Porissa perinteinen naisten juoksutapahtuma, Kevät Kirmaus. Keräsimme Porin Ratsastajat yhdistyksestä 9 henkisen joukkueen 20-50 -vuotiasta hevoshulluista. Ennen Kirmauksen alkua kokoonnuimme tallille askartelemaan logot paitoihimme ja keksimme slogan huudon. Kaikki olivat pukeutuneet asianmukaisesti ratsastushousuihin, polvisukkiin ja heppapaitoihin. Varusteiksi lenkille otettiin raipat ja kannukset. Ryhmämme herättikin hilpeytti muissa lenkkeilijöissä laulaessamme lenkkipolulla heppa-aiheisia lauluja. Ih-hah-haa ih-hah-haa hepo hirnahtaa kaikui Isomäen metsissä. Pääsimme tällä iloisella tempauksellamme myös seuraavan aamun Satakunnan Kansaan. ;D

Dokumentoin lenkkipolkumme EveryTrail web-palveluun ja otin matkan varrelta kuvia ja videokuvaa iPhonellani. Reitistä jäi hieno muisto ja tunnelma välittyi paremmin, kun reittiämme voi kokea videon, kuvan ja kartan välityksellä.

Matkaamme pääsee tutustumaan osoitteessa
http://www.everytrail.com/view_trip.php?trip_id=615572&code=a6cdb72ea4b1cdebac695765ba3730a9

Liity Sinäkin Porin Ratsastajiin!! Ensi vuonna lähdetään vielä isommalla meiningillä liikkelle! =P

Kuinka saada lisää tykkääjiä Facebook sivulle?

2010-04-28T14:03:00.007+03:00

Muutamia käytännönläheisiä ohjeita…

1. Hanki Facebook sivulle lyhyt osoite. Lyhyttä ja mieleenpainuvaa osoitetta on helpompi markkinoida. Tunnuksen voit hankkia sivulla http://www.facebook.com/username

2. Laita www-sivuillesi Like box ja tykkää nappi. Tässäkin blogissa on oikeassa laidassa blogin Tykkää nappi sekä ihan alhaalla Sataedun Like box.
Ohjeet näiden lisäämiseen löydät sivulta http://developers.facebook.com/docs/reference/plugins/like-box ja http://developers.facebook.com/docs/reference/plugins/like

3. Kaikessa markkinoinnissa ja viestinnässä on hyvä mainita Facebook. Esim. löydät meidät myös Facebookista ja suora lyhyt osoite organisaation Facebook sivulle.

4. Sähköpostin allekirjoitukseen kannattaa lisätä linkki organisaation Facebook sivulle.

5. Lisää Facebook sivulle asiakkaitasi kiinnostavaa sisältöä. Sinun tulee ensin selvittää, mikä heitä oikeasti kiinnostaa. Missä he viettävät aikaansa, mistä asioista hakevat tietoa tällä hetkellä, jne.

6. Yritä saada asiakkaasi merkitsemään itsensä organisaation Facebook sivulla oleviin kuviin. Tähän tarkoitukseen, voisi soveltua kilpailu, jossa asiakkaat ottavat kuvia itsestään tuotteen/palvelun kanssa ja merkitsevät kuviin itsensä.

7. Videot herättävät mielenkiintoa ja videoihin asiakas voi merkitä itsensä. Videoita voi levittää helposti verkkoyhteisöissä ja lähettää sähköpostissa linkkinä sekä upottaa omille sivuille.

8. Tee banneri markkinointikampanja Facebookiin. Kampanjan voi helposti toteuttaa ja siihen löytyy ohjeet sivulla http://www.facebook.com/advertising/ Seuraa kampanjaasi. Kuinka monta tykkääjää sait lisää? Kannattiko?

9. Julkaise omassa Facebook profiilissa joskus organisaatioon liittyviä statuspäivityksiä niin, että se menee samalla myös organisaation Facebook sivulle. Organisaatioon viitataan statuksessa kirjoittamalla @tunnus.
Esim. "Sataedun opiskelijat kilpailevat paraikaa Oulussa Taitaja 2010 kisoissa. Mielenkiintoista seurata tapahtumia @SATAEDU sivulta. Tsemppiä Ouluun!!"

Sähköiset työtilat intrassa

2010-04-01T19:51:00.004+03:00

Kuuntelin muutama päivä sitten Helsingin yliopiston julkaiseman mielenkiintoisen kahden tunnin verkkoluennon sosiaalisesta mediasta oppimisen ja osaamisen hallinnan uutena välineenä. Mielenkiintoisinta oli Mikaela Terhin luento Wärtsilän intranetistä, koska olen suunnittelemassa intraa työpaikalleni.

Wärtsilässä on otettu sähköiset työtilat, workspacet, käyttöön, jotta osaaminen saadaan kartoitettua ja piilevä tieto tulee näkyväksi. Intrassa pystyy perustamaan työtilan projektille tai tiimille. Työtilassa oleville henkilöille annetaan rooleja: owner, moderator, contributor tai reader. Owner on projektinomistaja/vetäjä, jolla on admin oikeudet. Jos omistaja on vain nimi paperilla ja käytännössä projektia vetää joku toinen henkilö, hänet nimetään moderatoriksi, jolla on myös admin oikeudet. Työtilan peruskäyttäjät ovat contributoreita ja he pystyvät tässä roolissa lisäämään ja muokkaamaan työtilan tietoa. Näiden lisäksi työtilassa on readereita, joilla on vain lukuoikeus.

Kun intraan kirjautuu, omien työtilojen muutoshistoria näkyy heti aloitussivulla. Näin ollen on helppoa tarkistaa, mitä tietoja on muutettu ja missä työtilassa. Sähköpostiliikennettä on haluttu vähentää ja työtilan tiedon pystyykin jakamaan viestinä intrassa. Intrassa on myös kalenteri, joka on integroitu muihin järjestelmiin. Kalenteriin pystyy lisäämään työasioiden ohessa henkilökohtaisia merkintöjä. Intra on lisäksi personoitavissa. Jokainen pystyy muokkaamaan intran etusivua omien tarpeidensa mukaan. Intrassa jokaisella on oma profiilisivu, jossa sosiaalisesta mediasta tuttu status kenttä. Status kentän avulla pystyy nopeasti etsimään vaikka tietyn alan asiantuntijaa projektiin henkilökunnan keskuudesta.

Tällaisista sähköisistä työtiloista on paljon hyötyä. Jokainen voi seurata projektin etenemistä ja näin toiminnoista tulee läpinäkyvämpiä. Itse uskon, että näin monessa organisaatiossa saataisiin prosessin laatua nostettua, kun tavoitteita ja tuloksia ei voisi ”piilotella”. Sähköisissä työtiloissa piilevä tieto tulee siis näkyväksi. Siellä voi keskustella ja vaihtaa kokemuksia. Kun kaksi ihmistä keskustelee ideoistaan ja muut näkevät keskusteluhistorian, syntyy varmasti uusia ideoita ja näin voi osallistua kehitystyöhön. Ilman keskustelua ei synny mitään. Sähköisissä työtiloissa tiimi- ja projektityö tehostuvat.

Haittana voidaan sanoa, että jos ei ole tottunut omalla nimellä tuottamaan sisältöä, voi kynnys olla korkea, ryhtyä keskustelemaan näkyvästi intran työtilassa. Wärtsilässä työtilat on rajattu tietylle ryhmälle, jotta ihmiset uskaltavat kommentoida helpommin. Osalle ryhmistä sähköiset keskustelut eivät tuottaneet ongelmia ja heitä Wärtsilä tukikin sekä antoi lisäideoita, miten kehittää lisää omaa tiimityötään. Niitä ryhmiä, jotka vaan jakoivat dokumentteja, eivätkä käyneet keskustelua, Wärtsilä otti ikään kuin kädestä kiinni ja näytti, kuinka sähköisessä työtilassa tulee kommunikoida ja mitä hyötyä tästä voi saada. Ihmiset piti opettaa huomaamaan, että työtilat eivät olleet vain arkistointipaikkoja. Siksi Wärtsilä tekikin guideline -ohjeet, joissa kerrottiin mihin tarkoituksiin ja miten sähköisiä työtiloja käytetään.

LÄHDE
Asta Bäck, Mikaela Terhi, Kaija Pöysti, Leenamaija Otala 2010.
Sosiaalinen media – oppimisen ja osaamisen hallinnan uusi väline.
Saatavilla http://video.helsinki.fi/Arkisto/tallenne2009.php?ID=19886

Twitter ja asiantuntijaverkosto

2010-03-23T15:11:00.002+02:00

Sosiaalisessa mediassa voi rakentaa verkostoa muiden samoista aiheista kiinnostuneiden asiantuntijoiden kanssa. Käytän aktiivisesti Facebookia, Twitteriä, blogia ja LinkedIniä. Seuraan kiinnostavia verkkolehtiä, blogeja ja twiittejä. Kommentoin näitä uutisia ja tutkimuksia sekä jaan tiedon verkostolleni. Enää valta ei ole sillä, jolla tieto on, vaan sillä, ken tiedon jakaa.

Twitterissä on helppo keskustella ja vaihtaa mielipiteitä asiantuntijoiden kanssa. Se on loistava oppimisympäristö ja siellä pysyy ajan hermolla. Verkoston avulla kuulee ensimmäisenä tärkeät uutiset, tutkimukset ja ajankohtaiset asiat. Mutta pitää muistaa jakaa myös itse mielenkiintoista tietoa. Tämä vastavuoroisuus on erittäin tärkeä piirre Twitterissä. On annettava, jotta voi saada.

http://twitter.com/kellokangas

Tradenomien ylemmän amk-tutkinnon jälkeistä elämää…

2010-03-16T21:40:00.004+02:00

Valmistun tradenomien ylempään amk –tutkintoon ensi perjantaina, 19.3. Sain viimein valmiiksi opinnäytetyöni, Tiedonhallinta Satakunnan koulutuskuntayhtymän verkkopalvelun kehittämisen tukena, ja vielä loistavin arvosanoin (4). Olen todella tyytyväinen työhön ja siitä tekemääni kehittämistutkimukseen.

Minusta ja opiskelustani tehtiin myös juttu Satakunnan ammattikorkeakoulun lehteen, Agoraan 1/2010, joka ilmestyi juuri. Oli aika mahtavaa, kun kuvaukset järjestettiin tallilla ja rakkaasta Paronistani tuli kerrasta kansikuvapoika.

Ylemmän AMK-tutkinnon aikana, olen lukenut todella paljon kirjallisuutta koskien laajasti liiketoimintaosaamista. Nyt kun tutkinto on valmis, olen päättänyt hyödyntää vuorostaan twitteriä, blogeja ja verkkolehtiä. Seuraan asiantuntijakeskusteluja niiden kautta, kirjoitan näistä artikkeleista nousseista aiheista ja kommentoin näitä.

Gemilon yritysblogin sivuilta bongaamassani blogikirjoituksessa kerrottiin sosiaalisesta mediasta oppimisen tukena. Oli hauska huomata, että samoja juttuja, joita itse olen hehkuttanut ja pohtinut, on noussut esille.

Sosiaalisen median työkaluilla pitäisi tehdä opiskelijoiden toiminta ja asiantuntijuus näkyväksi. Copy-pasteaminen on kuitenkin syytä erottaa tietojen yhdistämisestä eri lähteistä. Tietojen yhdistely osoittaa opiskelijan tutkivaa asennetta ja kykyä suodattaa hänelle tärkeätä tietoa.

Opiskelijan on tehtävä itsestään brändi verkkoon. Oman asiantuntijuuden voi tehdä näkyväksi vaikka blogilla. Opiskelijan blogiin voi samasta aihepiiristä kiinnostuneet reagoida kommentoiden ja näin pienestä blogikirjoituksesta voi syntyä keskustelua, josta taas voimme oppia jotain uutta.

Miikka Salavuon tapaan pidän Twitteriä loistavana oppimisympäristönä. Asiantuntijoiden keskustelua on mielenkiintoista seurata.

Www-sivujen haku- ja navigaatioelementit

2010-02-21T19:12:00.001+02:00

Verkkosivuilla käytetään erilaisia hakutapoja. Näitä ovat hakutoiminto, hakemisto ja sivukartta. Hakutoimintoja voi olla vapaatekstihaku, asiahaku, tarkennettu haku ja haun rajaus. Nämä hakutavat on valittava verkkopalvelun käytön ja laajuuden mukaan. (Valtiovarainministeriö 2007, 45.) Sataedun verkkosivujen kehittyneillä hakutoiminnoilla voidaan hakea koulutuksia monipuolisesti. Jos hakuun tulee vain yksi hakutulos, käyttäjä siirretään suoraan hakutuloksen sivulle. Henkilökuntahaku on www-sivuilla omanaan.

Tiedonhakijat käyttävät helposti hakutoimintoa, mutta pelkkä haku toiminto ei riitä. Kun hakukone tai haku toiminto ehdottaa sivua hakutuloksen johdosta käyttäjälle, on sivulle saapumisen mielekkyys varmistettava. Nielsen vertaa sivulle saapumista laskuvarjohyppyyn. Jos käyttäjä haluaa mennä Pariisiin, niin hän haluaa laskeutua mieluummin sinne kuin Amsterdamiin. Ja jotta käyttäjä pääsee suosikki ravintolansa luokse, hänen on käveltävä sinne tai otettava taksi. Samalla tavoin, käyttäjien usein täytyy navigoida naapurusto, jotta he löytävät perille. Tässä on huomioitava, että paikallinen navigaatio toimii vain, jos sivustolla on selkeä rakenne, joka määrittää naapuruston. Käyttöliittymän visuaalisuuden on paljastettava käyttäjälle, missä hän on sivulla. Ja aina parempi, jos käyttäjä pystyy tunnistamaan, mitä valintoja hän voi tehdä edetäkseen tavoitteeseensa. (Nielsen 2009.)

Hakukoneen tulossivulla käytettävyys lisääntyy, kun jokainen hakuosuma paljastaa sen sijainnin sivuston rakenteessa. Ulkoiset hakukoneet, kuten google, eivät voi aina tehdä tätä, koska ne eivät tiedä sivuston rakennetta tai mikä navigaatio ulottuvuus on relevantein tälle sivulle. Mutta sinä tiedät sivuston rakenteesi ja siksi voit lisätä tietoa omaan hakukoneeseesi. Haku ja navigaatio eivät tue toisiaan monillakaan sivuilla. Tämä ongelma moninkertaistuu vielä toisen ongelman rinnalla: navigaation suunnittelijat eivät sisällytä navigaatiopolkua sivustolle. Siksi käyttäjät eivät tiedä, missä ovat sivulla. Tämä on ongelma, kun käyttäjät klikkaavat hakutulosta ja tämän jälkeen eivät voi määrittää missä kohtaa he ovat sivuilla. (Nielsen 2009.)

Käyttäjän sijainti on oltava selkeästi esitettynä verkkosivuilla. Sijainti voidaan ilmaista navigaatiossa, otsikossa, linkkipolussa ja verkko-osoitteessa. (Valtiovarain-ministeriö 2007, 45.)

Navigaatiopolku helpottaa käyttäjää hahmottamaan sivun sijainnin sivuston hierarkiassa. Tämä, vain yhden rivin teksti, on äärimmäisen hyödyllinen käyttäjille. Www-suunnittelussa on tietenkin tärkeää saada isot asiat kuntoon, jotta sivuilla on edes käyttäjiä. Mutta kun saat myös pienet asiat kuntoon, käytettävyys ja käyttäjien viihtyvyys sivuilla lisääntyy. Ihmisten käyttäytyminen ei paljoa muutu vuosien saatossa, joten käytettävyys säännötkään eivät muutu. (Nielsen 2007.)

Navigaatiopolku helpottaa käyttäjiä liikkumaan sivustolla. Se on kuitenkin aina ollut toissijainen apu sivustolla liikkumisessa, kuten sivukartatkin. Selaajat käyttävät navigointiin ensisijaisesti päävalikkoa ja haku toimintoa. Ne ovat näin ollen tärkeitä käytettävyyden kannalta. Mutta aika ajoin, he kääntyvät sivukartan tai navigaatiopolun puoleen. Erityisesti silloin, kun päävalikko ei vastaa kunnolla heidän tarpeisiinsa. (Nielsen 2007.)

Nielsen (2007) on puhunut navigaatiopolun puolesta jo vuodesta 1995 näiden alla olevien seikkojen takia:
• Navigaatiopolku näyttää käyttäjälle heidän sen hetkisen sijaintinsa suh-teessa sivuston hierarkiaan, mikä auttaa heitä ymmärtämään sivun suhteen sivuston muuhun sisältöön.
• Navigaatiopolusta pääsee yhdellä klikkauksella ylemmäs sivuston hierar-kiassa ja näin ollen se pelastaa käyttäjät, jotka ovat juuri saapuneet vasta sivustolle, eivätkä vielä tunne sivuston hierarkiaa.
• Navigaatiopolku ei koskaan aiheuta ongelmia käytettävyystestauksessa. Käyttäjät saattavat olla huomioimatta tätä pikku seikkaa, mutta he eivät koskaan ymmärrä väärin sen merkitystä ja osaavat käyttää sitä navigoides-saan.
• Navigaatiopolku vie vain todella pienen tilan sivulta.

Navigaatiopolussa tulee olla sivuston hierarkia, ei käyttäjän sivuhistoriaa. Tämä on erityisen hyödyllistä silloin, kun käyttäjä saapuu hakutuloksen johdosta jollekin alasivulle, eikä tiedä sivuston hierarkiaa. Mutta jos käyttäjä tekee valintoja ja katsoo tietokannan tietoja tietyin rajoituksin, voi navigaatiopolussa olla valinnat, jotka käyttäjä on tehnyt. (Nielsen 2007.)

Navigaatiopolut ovat lisääntyneet ja lisääntyvät koko ajan sivustoilla. Navigaatiopolussa käytetään yleensä suurempi kuin merkkiä (>). Tuttuja merkkejä ja elementtejä kannattaa hyödyntää sivuilla mahdollisimman paljon, jotta käyttäjät tunnistaisivat ne. Päävalikko, navigaatiopolku ja muut pysyvät elementit, kannattaa sijoittaa sivulla aina samaan paikkaan, jotta käyttäjä löytää ne helposti. Lisäksi ne on oltava helposti tunnistettavissa, jotta esimerkiksi päänavigointia ei sekoiteta mainosbanneriin. (Nielsen 2007.)

Sataedun www-sivulle saavuttaessa, päävalikon alta löytyvä navigaatiopolku kertoo käyttäjän sijainnin suhteessa sivuston hierarkiaan. Sen kautta käyttäjän on helppo päästä sivuston ylemmille tasoille. Sivun otsikko kertoo millä sivulla ollaan ja koulutustarjontalaatikko antaa lisää vaihtoehtoja selattavaksi.

Nielsenin (2008) mukaan yksi vanhimmista käytettävyys säännöistä on tarjota tiedoista visuaalinen näkymä, jotta käyttäjät ymmärtävät minne kaikkialle he voivat sivustolla mennä. Sivukartat voivat tarjota visuaalisen lisäarvon käyttäjän navigoinnille niin internet- kuin intranetsivuilla. Sivukartan avulla käyttäjä saa siis yleiskuvan sivustosta yhdellä vilkaisulla. Siinä sivuston informaatioarkkitehtuuri on esitetty visuaalisessa muodossa yhdellä ainoalla sivulla. Jos sivukartta on hyvin suunniteltu, siinä voi näkyä useat eri hierarkkiset tasot, mutta silti olematta niin laaja, että käyttäjät hukkuvat informaatiotulvaan.

Nielsen (2008) neuvoo käyttämään www-sivuilla sanaa "Sivukartta" (Site Map) johdonmukaisesti koko sivuston ajan. Sivukartassa kannattaa käyttää staattista, vakioitua suunnittelumallia. Käyttäjän ei tarvitse tehdä muuta kuin scrollata sivua, että hän näkee sivukartan kokonaisuudessaan. Jos käyttäjä joutuu tekemään työtä nähdäkseen sivukartan osia, sivukartan hyöty menee siinä saman tien. Käyttäjät vihaavat vakioimatonta käyttöliittymää, joka pakottaa heidät oppimaan uuden tavan edetä yhden sivuston sisällä. Siksi sivukarttojen pitää olla selkeitä ja näkyä yhdellä silmäyksellä. Nielsen suosittelee sivukarttoihin monikappaleista käyttöliittymää, koska tutkimuk-sissa ne ovat osoittautuneet paremmiksi. Käyttäjien on helpompi havaita pääkategoriat ja alakategoriat ja näin ollen päästä selville sivuston hierarkiasta. Sivukartan avulla käyttäjät ymmärtävät sivustoasi ja näkevät mitä se tarjoaa. Ne auttavat käyttäjää kriittisellä hetkellä, silloin kun he ovat eksyneet. Sataedun sivulla on sivukartta, joka löytyy osoitteesta http://sataedu.fi/sivukartta.

Verkkopalveluun kannattaa tehdä oikotie URL –osoitteet tärkeimmille ja suosituimmille sivuille. (JUHTA 2005, 16). Sataedun tärkeimmillä sivuilla on pysyvät URL –osoitteet. Näin ollen esimerkiksi aikuiskoulutuskeskus voi markkinoida omia koulutuksiaan suoralla URL –osoitteella (sataedu.fi/aikuiskoulutuskeskus), eikä se muutu vuosien saatossa, vaan se on pysyvä ja helposti muistettava suora osoite aikuiskoulutuskeskuksen sivulle.

LÄHTEET
JUHTA – Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta 2005. JHS 129 Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet. Versio 4.1.2008. Julkaistu 15.6.2005. Saatavilla http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs129
Nielsen Jakob 2007. Jakob Nielsen’s Alertbox, April 10, 2007. Breadcrumb Navigation Increasingly Useful. Saatavilla http://www.useit.com/alertbox/breadcrumbs.html
Nielsen Jakob 2008. Jakob Nielsen's Alertbox, August 12, 2008. Sit Map Usability. Saatavilla http://www.useit.com/alertbox/sitemaps.html
Nielsen Jakob 2009. Jakob Nielsen’s Alertbox, May 11, 2009. Top 10 Information Architecture Mistakes. Saatavilla http://www.useit.com/alertbox/ia-mistakes.html
Valtiovarainministeriö 2007. Verkkopalveluiden laatukriteeristö. — Väline julkisten verkkopalvelujen kehittämiseen ja arviointiin. Julkaisuja 7a/2007. Helsinki: Edita Prima Oy. Saatavilla http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/20080124Verkko/Verkkopalvelujen_laatukriteeristoe.pdf

Informaatioarkkitehtuuri

2010-02-21T17:38:00.003+02:00

Informaatioarkkitehtuuri on tietosisältöjen luokittelua, rakenteistamista ja metatietojen merkitsemistä, jotta tiedon käsittely olisi mahdollisimman automaattista. Sen tavoitteena on auttaa tiedon löytämistä ja tiedonhallintaa. Tietosisällön suunnittelu tarkoittaa tiedon tunnistamista, inventointia ja luokittelua. Inventoinnin tuloksena syntyy taulukko, jossa on kohteen tiedot ja tietojen kytkökset toimintaprosesseihin. Tämän pohjalta tietoelementit luokitellaan sisältötyypeiksi. Tiedot, joilla on yhtenevä käyttötarkoitus, rakenne ja käsittelysäännöt kuuluvat samaan sisältötyyppiin. Sisältötyypit ovat erittäin tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan tehdä tiedonhallintaa automatisoivia sekä hakua helpottavia toimintoja ja ominaisuuksia. (Kaario 2008, 141—143.)

Taksonomia tarkoittaa käsitteiden luokittelua. Ne jaetaan ylätason käsitteisiin ja niille määritellään alatason käsitteitä hierarkkisesti. Hierarkiassa alemman tason käsitteet perivät ylemmän tason käsitteiden ominaisuudet. (Kaario 2008, 156, 160.)

Asiat voivat elää useassa eri paikassa yhtä aikaa. Koska sivuilla olevat tiedot voidaan luokitella, ne voidaan hakea reaaliaikaisesti ja nostaa tietyssä kategoriassa esille. Tämä tekee internetsivujen sisällöstä moniulotteisen. Näin saamme suuren tietomäärän helposti hallittaviksi listoiksi, joilla voidaan vastata käyttäjän tarpeisiin. Kategorialistoja ei kuitenkaan saa olla liikaa. Se heikentää käytettävyyden tehoa. On parempi valita muutamat pääkategoriat, jotka ovat loogisia. Luokitteluasetukset ja rakenne ulottuvuudet eivät saa pakottaa käyttäjää ajattelemaan liikaa liikkuessaan eteenpäin sivuilla. Asetusten runsaus voi saada käyttäjät epäilemään vainuaan. (Nielsen 2007.)

Sataedun sivujen sisällöstä rakennetaan sisältötyyppejä, joihin merkitään tietokenttiä, joista tarvittaessa tehdään luokitteluja eli taksonomioita. Sisältötyyppi kuvastaa yhden sivun tietoelementtejä. Joka kenttä on joko pakollinen tai valinnainen. Pakollisen kentän sisällöntuottajan tulee aina täyttää. Valinnainen kenttä tarkoittaa, että tämä kenttä on tarpeellinen vain joissakin tapauksissa. Täytettävä kenttä voi olla myös monivalinta. Tavallisia kenttiä sisältötyypille ovat otsikko, sisältö, kuva ja yksikkö.

Koulutus on Sataedun tärkein sisältötyyppi. Sen määritteleminen aloitettiin konkreet-tisesti elokuussa. Myöhemmin kuitenkin huomattiin, että koulutussisältötyypistä oli tulossa liian pitkä ja työläs täyttää. Käytettävyyden lisäämiseksi se jaettiin kolmeen koulutussisältötyyppiin: perustutkinto, ammatti- ja erikoisammattitutkinto sekä muu koulutus. Näillä kaikilla on samoja kenttiä, mutta myös omia henkilökohtaisia kenttiään. Samat kentät käyttävät samaa luokittelua.

Koulutuksia on paljon ja käyttäjän voi olla hankala löytää omansa, tämän vuoksi käyttäjälle näytetään koulutuksia listoina. Kun käyttäjä valitsee alan, niin alan esittelyn jälkeen on alaa koskevat koulutukset esitetty listana. Tästä esimerkkinä kulttuurialan sivu löytyy osoitteesta http://sataedu.fi/koulutukset/kulttuuri. Samaiselta sivulta näkee vasemmassa laidassa olevan koulutustarjonta lohkon, johon sivua koskevat koulutukset hakeutuvat otsikoiden nuoret, aikuiset ja täydennyskoulutus alle. Kulttuurialalla ei ole tällä hetkellä täydentävää koulutusta. Koulutukset haetaan kulttuurialan sivulle luokittelun perusteella, jos koulutus on luokiteltu kulttuurialaan, se haetaan sivulle.

Tiedon luokittelu vie aikaa, mutta tieto on luokiteltava tai sivustoa ei voida hyödyntää täydellä teholla. Tietojen luokittelu on tärkeää, koska hakutoiminnot löytävät tiedon paremmin, kun se on hyvin luokiteltu. Pahimmassa tapauksessa tieto ei löydy lainkaan, koska tieto on syötetty järjestelmään kiireessä, eikä metatieto luokitteluja ole merkitty. Tiedon monipuolinen luokittelu mahdollistaa tiedon nostamisen esille kulloistenkin tarpeiden mukaan. Tätä on sivuilla jo hyödynnetty alkavissa koulutuksissa, koulutustarjonnassa ja yksiköiden sivuilla.

LÄHTEET
Kaario Kimmo 2008. Tiedonhallinta: avain tietotyön tuottavuuteen. Jyväskylä: Docendo.
Nielsen Jakob 2007. Jakob Nielsen’s Alertbox, April 10, 2007. Breadcrumb Navigation Increasingly Useful. Saatavilla http://www.useit.com/alertbox/breadcrumbs.html

Verkkosivujen sisällönhallinta

2010-02-21T17:34:00.002+02:00

Sähköisillä julkaisujärjestelmillä sisällönhallinta on helppoa. Nyt organisaatiot voivat keskittyä sisältöön. Uudella, mielenkiintoisella sisällöllä vastataan käyttäjien tarpeisiin ja sidotaan käyttäjiä tulemaan sivustolle uudelleen. (Del Pinto 2009, 41.)

Sähköinen julkaisujärjestelmän avulla sisältö on erotettu sivujen visuaalisesta ilmeestä ja näin ollen sivujen sisällönhallinta on helppoa WYSIWYG (What You See Is What You Get) editorilla ilman ohjelmointitaitoja. (Farkas 2008, 36.)

Uuden sisällön lisääminen edistää käyttäjien uusintavierailuja sivustolle ja on suuressa roolissa hakukoneiden optimoinnissa. Perinteisesti uuden sisällön lisääminen edellytti vaikeasti tehtäviä muutoksia html-koodiin. Tämän päivän trendi on kuitenkin tehdä sivut sähköisellä julkaisujärjestelmällä, jolla voi luoda, hallita, muokata ja julkaista sisältöä helposti. (Cisco Inc. 2008, 120.)

Sähköisten julkaisujärjestelmien suurin vahvuus on, että kun www-sivut ovat valmiit, ei-tekniset henkilöt voivat hyödyntää järjestelmän työkaluja ja lisätä tekstiä sekä kuvia ilman html -koodin tuntemusta. Käyttäjät, joilla on sisällönhallintaoikeudet, voivat lisätä ja muokata sisältöä missä tahansa internetin ulottuvilla ilman, että heidän täytyy asentaa mitään koneelleen. Julkaisujärjestelmä antaa ihmisille mahdollisuuden keskittyä sivuston tärkeimpään elementtiin, tietoon. (Cisco Inc. 2008, 120—121.)

Melkein kaikki julkaisujärjestelmät sisältävät helpon WYSIWYG työkalun. Se on verkkosivun tekstin editointityökalu, joka toimii selaimessa. WYSIWYG on tehty muistuttamaan hyvin paljon Wordin tekstinmuotoilu työkalua, mikä on hyvä asia käytettävyyden kannalta. Selaimessa toimiva tekstin editointityökalu on silti hieman erilainen ympäristöltään, kuin mihin käyttäjät ovat tottuneet, mikä tuo omat haasteensa joka tapauksessa. (Byrne 2005, 26—27.)

Tänä päivänä sisältöä voi julkaista mitä ja milloin vain. Tämä motivoi artikkelinkirjoittajia luovalla vapaudellaan. Vapaudella on myös kääntöpuolensa ja tämä voi kääntyä itseään vastaan. Jos luovalla vapaudella ei haluta motivoida käyttäjiä tuottamaan sisältöä, niin toinen vaihtoehto on tehdä julkaiseminen mahdollisimman helpoksi. Ihmisillä on töitä tehtävänä ja julkaisujärjestelmä ei saa olla sen tiellä tai vaikeuttaa sitä. (Byrne 2005, 27.)

Verkkosivujen sisältö tulee olla reaaliaikaista, päivittäjien on saatava koulutusta järjestelmän käyttöön ja päivittämisestä on tehtävä heille mahdollisimman helppoa. Sisällöntuottamisen kehittäminen tapahtuu horisontaalisti, sillä se koskee kaikkia organisaation yksiköitä (Kaario 2008, 131.)

Sataedun www-sivuilla on WYSIWYG tekstieditori. Käyttäjät ovat tottuneet käyttämään Wordiä sekä oppimisympäristö Moodlea. Moodlessa on selainpohjainen tekstinmuotoilu eli aivan uutta se ei ole heille. Tämän päivän tiedottaminen on reaaliaikaista. Verkkosivuista halutaan mahdollisimman matalan kynnyksen tiedotuskanava. Ihanne tilanne on, että se kellä tieto on, hän laittaisi sen suoraan www-sivuille ilman välikäsiä.

Nielsenin (2007) mukaan, on oltava varuillaan, että ei roskaa sivustoa vanhentuneilla markkinointikampanjoilla. Tämä ei tue reaaliaikaista tiedottamis- ja markkinointi-strategiaa. Kun Sataedun sivustolle lisätään uutinen tai sisäinen tiedote, ne menevät automaattisesti arkistoon. Uutisia ja tiedotteita voi lisätä ajastetusti, joka helpottaa ja varmistaa tiedon lisäämistä järjestelmään. Tiedon voi lisätä järjestelmään heti, kun siitä on tieto ja ajastaa sen julkiseksi tiettyyn aikaan. Enää ainoastaan oma aktiivisuus rajoittaa yksiköiden tiedottamista ja markkinointia.

Koulutussivulle haluttiin lisätä pdf liitteenä koulutusesitteet. Liitteenä olevia pdf esitteitä ei voi päivittää helposti, joten niiden tiedot saattavat vanhentua yllättäen, kenenkään sitä huomaamatta. Tämä asettaa päivittäjälle ylimääräistä työtaakkaa. Lisäksi haku toiminto usein jättää liitetiedostot kokonaan huomiotta. Yleisesti ottaen liitetiedostot vaikeuttavat päivittämistä ja eivätkä välttämättä näy hakutuloksissa.

Sisällön tuottamisessa on huomioitava, että tekstiä ei kannata lisätä mielin määrin sivuille ja otsikoita, väliotsikoita ja listauksia kannattaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Nielsenin mukaan (2008) käyttäjät lukevat vieraillessaan www-sivuilla korkeintaan 28 % sanoista, 20 % voi olla lähempänä totuutta. Yleensä käyttäjät vain pyyhkäisevät silmillään www-sivuja, ilman sen tarkempaa lukemista. Tutkimukset osoittavat, että käyttäjät ovat kauemmin sivuilla, jossa on enemmän tekstiä. Nielsen on aiemmin olettanut, että käyttäjät lukevat 200 sanaa minuutissa, mutta tämän johtopäätöksen takia, hän uskoo, että 250 sanaa minuutissa on lähempänä totuutta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että käyttäjät lukevat puolet sanoista sivuilla.

Silmänseuraamistutkimukset osoittavat, että käyttäjät lukevat usein www-sivuja nopeasti, F kirjaimen muotoisesti. Käyttäjien silmät tekevät yhden pystyviivan ja kaksi vaakaviivaa selaillessaan www-sivuja. Tämä saattaa johtua täysin testatuista sivustoista, ts. niiden rakenteesta, sillä myös muita tuloksia on esitetty. (Nielsen 2006.)

Nielsenin (2006) mukaan käyttäjän F kirjaimen muotoinen selaaminen www-sivulla johtaa seuraaviin johtopäätöksiin, jotka sopivat yleistettäväksi myös muuhunkin kuin vain F selaamiseen:
• Käyttäjät eivät lue sisältöä perusteellisesti sanasta sanaan. Perinpohjainen lukeminen on harvinaista, varsinkin kun tulevat asiakkaat ovat vasta kartoittamassa tarjontaa. Jotkut lukevat enemmän, mutta suurin osa ei lue.
• Kahdessa ensimmäisessä kappaleessa on oltava kaikista tärkein tieto, koska niissä on suurin todennäköisyys, että käyttäjä lukee juuri nämä kappaleet, vaikka he lukevatkin ensimmäisen kappaleen yhdessä sekunnissa.
• Aloita alaotsikot, kappaleet ja listaukset sanoilla, jotka herättää lukija mielenkiinnon. Käyttäjät lukevat jo kolmannen sanan heikommin kuin kaksi ensimmäistä, selatessaan sivua alaspäin katseellaan.

LÄHTEET
Byrne Tony 2005. Oh What A Feature: Functional Usability. EContent, May 2005. Saatavilla SAMK, Lillukka.
Cisco Inc. 2008. Content Management Systems in Website Design. Journal of Visual Communication in Medicine, September 2008; Vol. 31, No. 3, pp. 120-121. Saatavilla SAMK, Lillukka.
Del Pinto Frank 2009. Trends and Observations. EContent, January/February 2009. Saatavilla SAMK, Lillukka.
Farkas Meredith 2008. CMS for Next-Gen Websites. American Libraries, November 2008. Saatavilla SAMK, Lillukka.
Kaario Kimmo 2008. Tiedonhallinta: avain tietotyön tuottavuuteen. Jyväskylä: Docendo.
Nielsen Jakob 2006. Jakob Nielsen’s Alertbox, April 17, 2006. F-Shaped Pattern For Reading Web Content. Saatavilla http://www.useit.com/alertbox/reading_pattern.html
Nielsen Jakob 2007. Jakob Nielsen’s Alertbox, April 10, 2007. Breadcrumb Navigation Increasingly Useful. Saatavilla http://www.useit.com/alertbox/breadcrumbs.html
Nielsen Jakob 2008. Jakob Nielsen’s Alertbox, May 6, 2008. How Little Do Users Read? Saatavilla http://www.useit.com/alertbox/percent-text-read.html

Uusi sukupolvi: diginatiivit

2010-02-10T15:21:00.008+02:00

Kansallisen ennakointiverkoston (2009) tutkimus, Diginatiivit, työ ja kansalaisuus, kertoo tulevaisuuden työntekijöistä, diginatiiveista. Diginatiivit voidaan karkeasti luokitella vuosina 1978—1998 syntyneisiin nuoriin ja aikuisiin, jotka ovat eläneet koko elämänsä tietotekniikan ympärillä. Tämä karkea jaottelu ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä diginatiivisuus on mielestäni myös mielentila. Myös ennen vuotta 1978 syntynyt voi olla kiinnostunut tietotekniikasta sekä uusista sovelluksista ja olla hyvinkin ”diginatiivistynyt”. Syy siihen, miksi tästä tietotekniikan sukupolvesta puhutaan niin paljon, on se, että tämän uuden sukupolven kautta työelämään on tulossa aivan uusi toiminta kulttuuri.

Lukiessani tutkimusta samaistuin täysin diginatiiveihin. Käytän kommunikointiin Facebookia, olen verkkoyhteisöjen aktiivinen jäsen ja päivitän tilaani Facebookiin, Twitteriin ja LinkedIniin säännöllisesti. Aiemmin käytin meseä eli messengeriä pikaviestimenä, mutta verkkoyhteisöjen myötä, olen lopettanut mesen käytön. Käytän nykyään Facebookin chatia reaaliaikaisissa keskusteluissa.

Lisäksi ostin juuri uuden iPhonen S kännykän, jolla olen internetissä ja hoidan tilapäivitykset sen kautta vapaa-ajallani, esim. ollessani kotona tai tallilla. IPhonella otan paljon kuvia ja videoita, jotka lisään Facebookiin melkein reaaliajassa. Töissä olen aina kirjautuneena Facebookiin. Minulle, diginatiiville, Facebook on viestinnän väline, enkä ymmärrä, miksi se koetaan uhkana työpaikoilla. Useilla työpaikoilla Facebookin käyttö on jopa kiellettyä. Facebookia ei nähdä osana työelämää, vaan ajatellaan sen vievän ajan työstä pois.

Diginatiivit ja johtamisen haasteet
Diginatiivit tuovat haasteen työelämään uuden toimintatapansa vuoksi. Tämä asia pitäisi huomioida organisaatioiden strategisessa suunnittelussa. Nettisukupolvi ei jaa samoja arvoja kuin edeltäjänsä. Perinteiset, käskyvaltaan perustuvat, johtamismenetelmät eivät enää toimi diginatiivi sukupolven kanssa. Jordan Kaplan kertoo USA Today verkkolehdessä:

”They've grown up questioning their parents, and now they're questioning their employers. They don't know how to shut up, which is great, but that's aggravating to the 50-year-old manager who says, Do it and do it now.”

Diginatiivi tahtoo tehdä töitä omilla ehdoillaan, eikä hän halua olla sidottu työnantajan toimistoon. He haluavat vapautta, joustavuutta ja nopeutta. Diginatiivit tarvitsevat keskustelevaa ja kannustavaa johtamista. Johtajan on pystyttävä antamaan heille rakentavaa kritiikkiä, jonka kautta he kehittyvät työssään. Heitä on siis johdettava eri tavalla ja tämä antaa uusia haasteita organisaatioiden johtoportaalle.

Itse koen hieman ahdistavana olla diginatiivina tämän päivän työelämässä. Vanhempi sukupolvi ei tahdo ymmärtää toimintatapaani, enkä minä heidän. Työelämä on kovin jähmettynyt omiin uriinsa. Diginatiivien uudet toimintatavat siirtyvät hitaasti työelämään ja sitä ennen meidän on tultava toimeen ja yritettävä ymmärtää erilaisia toimintatapojamme.

Verkkoyhteisö - saman henkisten kohtaamispaikka
Sosiaalinen verkostoituminen internetissä on tätä päivää. Käytän aktiivisesti verkkoyhteisöjä Facebook ja Twitter samanhenkisten ihmisten kanssa ajatusten vaihtoon sekä etsin itseäni kiinnostavaa tietoa. Jokainen voi rakentaa oman identiteetin, verkko persoonan, verkkoyhteisön profiiliin.

Facebook profiilini pyörii etupäässä harrastuselämäni ympärillä eli hevosten maailmassa. Vaikka en ole tallilla, vaadin silti tämän aktiviteetin tuoman sosiaalisen pääoman itselleni myös kotona. Se onnistuu osallistumalla talliporukkamme kanssa ajatusten, kuvien ja videoiden vaihtoon Facebookissa. Talliporukkamme on aktiivisia facebookin käyttäjiä ja näin pidämme yllä verkostoamme pelkän tallikäytävällä moikkailun sijaan. Tulemme läheisimmiksi ja tutustumme paremmin toisiimme. Järjestämme facebookin kautta yhdessä hevosaiheisia reissuja sekä tapahtumia. Keskustelemme hevosiin liittyvistä kokemuksistamme. Jotta brändi voi olla merkittävä, sen on tarjottava asiakkailleen tekemistä ja kontaktia myös vapaa-ajalla.

Twitter profiilini on suuntautunut oppimiseen, työelämään ja uraani. Samanhenkisten ihmisten twiittaukset kiinnostavat minua ja seuraankin niitä aktiivisesti. Asiantuntijoiden ja organisaatioiden twitter ja facebook profiileista löytyy usein todella mielenkiintoisia tutkimuksia ja ajatuksia. Oppiminen ja työelämän seuraaminen ei enää ole koulun penkillä istumista, vaan toisten twiittauksista voimme oppia reaaliajassa, johon tämän päivän koulumaailma ei tahdo pystyä. Oppiminen on viihteellistynyt ja faktana pidetään verkkoyhteisökavereiden kommentteja ja linkkejä, sillä heillä ei ole aiheeseen ”omaa lehmää ojassa”. Jos jossain päin maailmaa tapahtuu jotain, niin tieto leviää aivan varmasti nopeimmin verkkoyhteisöjen välityksellä, ennen kuin yksikään virallinen taho ehtii reagoida siihen mitenkään.

Olisi hienoa kuulla, mitä juuri sinä ajattelet diginatiivi yhteiskunnasta?
Entä mitä vaadit työyhteisöltäsi ja johtajaltasi? Millainen on tämän päivän johtaja?
Jätä kommentti kirjoituksen loppuun. :)

LÄHDE
Kansallinen ennakointiverkosto. Diginatiivit, työ, kansalaisuus.
Toim. Tomi Leivo, Marjut Mutanen ja Riitta Nieminen-Sundell 2009.
Saatavilla http://www.foresight.fi/wp-content/uploads/2009/12/Diginatiivit.pdf
Kaplan Jordan 2005. Generation Y: They've arrived at work with a new attitude. USA Today. Saatavilla http://www.usatoday.com/money/workplace/2005-11-06-gen-y_x.htm

Hankintana markkinointi- ja viestintäpalvelu

2010-01-26T12:53:00.000+02:00

Kun ollaan hankkimassa markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijapalvelua julkisena hankintana on syytä perehtyä julkisten hankintojen lainsäädäntöön.

Suomen Kuntaliitto on uudistanut vuonna 2007 kunnan yleiset hankintaohjeet. Näitä ohjeita sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien kaikkiin hankintoihin. Markkinointi- ja viestintäpalveluhankinnoissa noudatetaan kansallista 15 000 euron kynnysarvoa. Hankintaa suunnittelevan on selvitettävä hankinnan sisältö ja sen vaikutus eri toimintoihin. Hän voi määritellä itse hankinnan sisällön, määrän ja laadun. (Olari-Sintonen & alt. 2009, 31—32, 34.)

”Hankintayksikön keskeinen velvollisuus on ilmoittaa julkisesti tehtävistä hankinnoista. Hankintailmoituksen tarkoituksena on avoimesti tiedottaa käynnissä olevasta tarjouskilpailusta. Ilmoittamisvelvollisuus koskee kaikkia kynnysarvot ylittäviä hankintoja. EU-kynnysarvon ylittävistä hankinnoista ja kansallisista hankinnoista on julkaistava ilmoitus sähköisessä HILMA-järjestelmässä (www.hankintailmoitukset.fi).” (Olari-Sintonen & alt. 2009, 37.)

”Kaikki saapuneet tarjoukset kirjataan tai niihin merkitään saapumisaika ja vastaanottajan nimi. Sähköisten tarjousten vastaanottamisessa on erityisesti huomioitava salassa pidettävyys. Tarjoukset säilytetään avaamattomina niiden avaamistilaisuuteen saakka. Myös avaamistilaisuuden jälkeen on huolehdittava, että tarjoukset kaikkine liitteineen säilytetään huolellisesti. Avaustilaisuus järjestetään ns. virkamiestyönä. Tilaisuudesta laaditaan avauspöytäkirja, jonka liitteeksi lisätään kaikki saadut tarjoukset liitteineen.” (Olari-Sintonen & alt. 2009, 53.)

”Tarjousten vertailussa tarjotut ratkaisut laitetaan paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on päätyä parhaaseen mahdolliseen valintaan tarkan pohdinnan ja tarjouksiin perehtymisen jälkeen. Saatuja tarjouksia vertaillaan ja ne pisteytetään etukäteen päätettyjen eli tarjouspyynnössä mainittujen kriteerien mukaan.” (Olari-Sintonen & alt. 2009, 48.)

Hankinnan suunnittelija päättää tarjousten pisteytyksestä. Kullekin tarjouspyynnössä mainitulle arviointiperusteelle annetaan pisteitä, esimerkiksi 1—10, ja määritellään painokerroin sen tärkeyden mukaan. Pisteytyksestä tehdään taulukko, joka on pyydettäessä lähetettävä nähtäväksi tarjoajille. Taulukkoon on hyvä laittaa selitys pisteiden laskutavalle ja perusteluita pisteille. (Olari-Sintonen & alt. 2009, 49.) Tällä tavoin varmistetaan tarjoajien tasapuolinen kohtelu. Hankintapäätöksestä on tiedotettava kaikkia tarjouksen tekijöitä (Olari-Sintonen & alt. 2009, 55.)

Tarjousten lähettäjillä on oikeus hakea muutosta hankintapäätökseen 14 päivän kuluessa valintapäätöksen vastaanottamisesta, mikäli he katsovat, että hankinnassa on toimittu hankintalain vastaisesti. Markkinaoikeudella on oikeus kumota päätös tai velvoittaa hankinnantekijää maksamaan hyvitystä hävinneelle yritykselle. (Olari-Sintonen & alt. 2009, 56.)

LÄHDE
Olari-Sintonen Merja, Seppälä Jari, palo Sirpa, Järvelä Teija, Rainio Päivi 2009. Kunta viestintäostoksilla. Opas viestintä- ja markkinointipalvelujen hankintaan. Suomen Kuntaliitto. Helsinki: Hakapaino Oy. Saatavilla http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p090624132655V.pdf

Www-sivujen käytettävyyden ja toimivuuden testaus

2010-01-23T22:43:00.003+02:00

Nyt kun sähköiset julkaisujärjestelmät ovat lisääntyneet nopeasti, organisaatiot ovat alkaneet kiinnittämään huomiota käytettävyyteen. Huomio käytettävyyteen on tullut suoraan käyttäjiltä. Sisällöntuottajat haluavat järjestelmän, jota on helppo käyttää. (Byrne 2005, 22.)

Käytettävyyden puute tarkoittaa www-sivujen käyttäjän turhautumista, kun joku asia ei ole niin helppoa kuin sen pitäisi. Käytettävyys tarkoittaa sitä, kun kirjautuu järjestelmään niin tietää heti mistä kuuluu aloittaa ja minne mennä ilman kolmen päivän koulutusta asiaan. Vaikka käyttäjät ovat usein tottuneet surffaamaan verkkosivuilla, niin julkaisujärjestelmästä voi silti löytyä paljon uusia nappuloita, joita ihmiset eivät ymmärrä. Usein julkaisujärjestelmissä keskitytään liiaksi toimintoihin, eikä itse käytettävyyteen. Käytettävyys on tilannekohtaista ja siksi käytettävyystutkimuksiin on sidottava käyttäjät tiiviisti. Käytettävyyttä suunniteltaessa ja testattaessa on syytä katsoa, miten käyttäjät työskentelevät järjestelmässä. Jos luulet tietäväsi miten toiset ihmiset ajattelevat, olet todennäköisesti väärässä. (Byrne 2005, 23—25.)

Käyttäjäystävällisen käyttöliittymän suunnittelussa ei kannata kuunnella mitä käyttäjät sanovat, vaan mitä he tekevät. Kun haluat selvittää, millainen käyttöliittymä toimii parhaiten, laita käyttäjät tekemään tehtäviä ja seuraa heidän työskentelyään. Käytettävyystestin perussäännöt ovat, että selvitä, mitä käyttäjät oikeasti tekevät, älä usko mitä he sanovat, äläkä todellakaan usko, mitä käyttäjät luulevat tekevänsä tulevaisuudessa. Käyttäjät usein sanovat haluavansa kaikkia ”siistille” kuulostavia juttuja, mutta käytettävyyden kanssa näillä ei välttämättä ole mitään tekemistä. Todellisessa käyttötilanteessa, nämä ”siistit” jutut, kuten 3D ja animaatio, eivät enää olekaan niin miellyttäviä. Voit vasta sitten myös kuunnella käyttäjiä, kun he ovat kunnolla käyttäneet jonkin aikaa käyttöliittymää, mutta silloinkin on huomioitava ihmisluonto. Ihmiset tahtovat sanoa helposti sen minkä sinä haluat kuulla tai mikä on milloinkin sosiaalisesti hyväksyttävää. Lisäksi he eivät muista kaikkea tekemäänsä. Pienet yksityiskohdat, jotka ovat ratkaisevia käyttöliittymän suunnittelun kannalta, voivat unohtua kokonaan, koska niitä ihmiset helposti eivät edes huomaa. Ihmiset tuppaavat perustelemaan kovasti tekemisiään. Usein kuulee sanontaa, että ”olisin huomannut painikkeen, jos se olisi ollut isompi”. (Nielsen 2001).

LÄHTEET
Byrne Tony 2005. Oh What A Feature: Functional Usability. EContent, May 2005. Saatavilla SAMK, Lillukka.
Nielsen Jakob 2001. Jakob Nielsen’s Alertbox, August 5, 2001. First Rule of Usabil-ity? Don’t Listen to Users. Saatavilla http://www.useit.com/alertbox/20010805.html

Blogi ja RSS –syötteet

2010-01-23T14:30:00.008+02:00

Blogi ja RSS (Real Simple Syndication) –syötteet olivat aiemmin sosiaalisen median työkaluja, joita ihmeteltiin, että mitä ne ovat, mutta nykyään niillä sidotaan käyttäjät organisaatioon. Ne ovat tulleet osaksi yritysten verkkostrategiaa. (Merker 2008, 12.)

Blogeja on tänä päivänä kaikkialla. Kysymys kuuluukin, että miten tästä ilmiöstä organisaatio voi tehdä itselleen kilpailuedun. Monet blogit antavat käyttäjilleen mahdollisuuden kommentointiin ja näin blogista tulee vuorovaikutteinen työkalu. Blogin etusivuun voi lisätä myös RSS –syötteet, jotka blogin lukija voi tilata itselleen. Tämä tarkoittaa sitä, että kun uusi blogi kirjoitus ilmestyy, lukijat saavat tämän itselleen missä ikinä ovatkin. Blogista on tullut suosittu foorumi ja sitä kannattaa hyödyntää tiedonvälityksessä. Blogin sisältö koukuttaa helposti lukijat tulemaan sivustolle aina vaan takaisin. Tämän päivän opiskelijat arvostavat ikätovereidensa mielipidettä ja vaihtavat mielipiteitään internetissä, joten järjestämällä opiskelijoiden blogeja sivustollesi, voit tehokkaasti yhdistää nykyiset ja tulevat opiskelijat. Tulevat opiskelijat pääsevät tapaamaan ikätovereitaan ja kuulemaan heidän opiskelukokemuksistaan, suoraan heiltä, heidän sanoin. Tällainen aito ääni on voimakas väline muokkaamaan oppilaitoksen imagoa opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa silmissä. (Merker 2008, 12.)

RSS –syötteet ovat tätä päivää. RSS –syötteet keräävät päivitykset blogeista ja muista uutisarvoista tietoa jakavista sivustoista. Se on ikään kuin jakelukanava tiedolle, joka on uutta, uutiskynnyksen ylittävää tai muuten tärkeää. RSS –syötteiden tilaaminen helpottaa lukijaa, koska hänen ei enää tarvitse vierailla sivulla katsomassa, onko blogiin tullut uusia tekstejä. RSS –syötteet voi tilata suureen osaan selaimista ja sähköpostipalvelimista. Ei siis ole mitään syytä olla lisäämättä RSS –syötteitä organisaation verkkostrategiaan. Sen avulla viesti voi mennä perille nopeammin kuin millään muulla tavalla. (Merker 2008, 12.)

SATAEDUn sivuilla on hyödynnetty sosiaalisen median työkaluja ja sivustoon on haluttu luoda käyttäjiä kiinnostavaa interaktiivista sisältöä. Sivustolla on
• share/jaa toiminto, jolla voi jakaa sivun verkkoyhteisöissä
• blogimainen verkkolehti
• RSS -syötteet
• interaktiivinen kartta, Google Maps
• kommentointi mahdollisuus kirjautuneille lukijoille

Myös tässä blogissa on RSS -syötteet. Voit tilata uudet tekstit oikeasta laidasta kohdasta tilaa. Blogikirjoituksia pääsee kirjautuneet lukijat kommentoimaan.

LÄHDE
Merker Lance 2008. Changing the game with Web 2.0 technologies. Community College Week, 2/25/2008. Saatavilla SAMK, Lillukka.

Google Analytics seuranta- ja mittausjärjestelmä

2010-01-23T14:25:00.002+02:00

Bugarski (2009, 9) aloittaa artikkelinsa Franchising World lehdessä ytimekkäästi:

Jos sinulla ei ole seuranta- ja mittausjärjestelmää www-sivuillasi, älä lue yhtään pidemmälle, vaan mene heti hankkimaan sivuillesi Google Analytics.

Google Analytics on ilmainen ja sen avulla voi saada lisää käyttäjiä sivuille joka kuukausi, kun vain ensin opettelee hieman lukemaan ja tulkitsemaan seurannan lukuja. On ymmärrettävä, mitä lukuja katsoa ja miten tulkita niitä. Katsottaessa seurannan tuloksia on kiinnitettävä huomiota käyttäjiin, jotka ovat olleet sivuillasi. Sivuilla kävijöiden määrä ei ole ratkaisevaa, vaan se, kuinka monta uutta kävijää sivuilla on käynyt. Katso, mistä uudet kävijät ovat tulleet ja mikä on johdattanut heidän sivuille. Nämä asiat kertovat, mikä on sivujen vaihtokurssi (uusien käyttäjien prosenttiosuus). Esimerkiksi jos organisaatioon ottaa yhteyttä web-lomakkeen kautta 20 henkilöä ja sivuilla on käynyt 1000 uutta kävijää, niin silloin sivujen vaihtokurssi on 2 %. Tämä luku on aloitusluku. Jos luku on alle 1 prosentin, niin silloin kannattaa miettiä, onko sivusi aivan ajan tasalla. Jos luku on yli 2 prosentin, niin olet keskitason yläpuolella. Tavoite on saada prosentti niin ylös kuin se on mahdollista. Voit joutua satsaamaan sivujen markkinointiin, jotta saat kävijöitä sivuillesi. Kun olet saanut prosentin nousemaan eli kävijät sivuille, voit pienentää markkinointibudjettiasi. (Bugarski 2009, 9.)

Seuraavaksi Analyticsista kannattaa selvittää, sivut, joilta käyttäjät lähtevät pois. Tämä kertoo sinulle, mitkä sivut ovat tylsiä tai säikäyttävät käyttäjät. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota, että ei menetetä käyttäjiä.(Bugarski 2009, 9.)

Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota etusivuun, palautelomakkeeseen ja usein kysyttyihin kysymyksiin (UKK). Korkea etusivulta siirtymisen luku kertoo, että etusivu ei ole tehokas tai ei anna käyttäjille selkeää navigointireittiä. Käyttäjät voivat hämmentyä ja hylätä sivut ennen kuin navigoivat sivustolla eteenpäin. Tätä kutsutaan hylkäämisasteeksi. (Bugarski 2009, 9.)

Se, mistä käyttäjät ovat tulleet sivuille, kannattaa selvittää Analyticsista. Sivulle tullaan joko suoraan osoitteeseen, linkistä ja hakukoneen kautta. Suoraan sivuille tullessa käyttäjä kirjoittaa selaimen sivun osoitteen. Hän on saanut www-sivun osoitteen mainoksesta tai kuullut toiselta henkilöltä. Linkistä tullut käyttäjä on tullut www-sivuille linkistä, joka on ollut toisilla www-sivuilta tai sähköpostissa. Hakukoneen saattelemana tulleista käyttäjistä kannattaa selvittää, mikä hakukone on heidät sivuille tuonut ja millä hakusanalla sivut ovat löytyneet. Kun olet selvittänyt, mistä käyttäjät tulevat sivuille, analysoi mikä tuo käyttäjät sivuille ja mikä ei. Jos käytät rahaa mainostamiseen ja juuri nämä mainokset tuovat käyttäjät sivuille, niin silloin kannattaa mainostamista jatkaa. (Bugarski 2009, 10.)

Sivuja analysoitaessa on syytä kiinnittää huomio hylkäämisasteeseen. Hylkäämisaste tarkoittaa, kuinka monta käyttäjää saapuu ainoastaan sivuille ja heti sen jälkeen lähtee sivuilta menemättä yhtään sen pitemmälle. Esimerkiksi jos sivuilla käy 1000 uutta käyttäjää ja hylkäämisaste on 55 %, voidaan mitata, että 55 % tai 550 kävijää hylkäsi heti sivusi. Hylkäämisaste kertoo sinulle monia asioita. Esimerkiksi kun katsot suoraan sivustolle tulleiden kävijöiden määrää ja hylkäämisasteesi on heidän kanssaan 50 %. Tämä kertoo, että puolet sivustolle tulleista kävijöistä ajattelee, että sivusto ei ole mukaansatempaava. Jos hylkäämisaste on suuri verkko- ja sähköpostimainonnasta huolimatta, sivut eivät ole tarpeeksi tehokkaat vangitsemaan käyttäjiä sivustolle. (Bugarski 2009, 10.)

Katso hylkäämisastetta hakukoneiden suosittelemana tulleiden käyttäjien osalta ja vielä tarkemmin sitä, mitkä hakusanat ovat heidän tuoneet sivustolle. Jos käyttäjät hakevat jollain tietyllä hakusanalla paljon ja hylkäämisaste on 80 %, niin se kertoo, että sivusto ei liity millään tavalla tähän hakusanaan ja se kannattaa muuttaa hakusanamarkkinointiin heti. Nämä tiedot kertovat myös, mitkä sanat käännyttävät vierailijat pois sivulta ja mitkä sanat vangitsevat kävijät sivustolle. (Bugarski 2009, 10.)

On tärkeää mitata sivuston onnistumista. On mielenkiintoista tietää, ketkä sivustolla vierailee, kuinka pitkään kävijät ovat siellä ja minne he ovat matkalla? Usein www-sivujen seuranta- ja mittausjärjestelmät koetaan kauhean teknisiksi, mutta oikeasti ne ovat suunniteltuja raportteja, joiden yksityiskohtia pitää vain tulkita, jotta tiedetään mitä ne tarkoittavat. Jokainen voi kysyä itseltään, kuuluisiko minun tietää mitä sivustolla tapahtuu ennen kuin käytän taas rahaa mainontaan? Vastaus riippuu siitä, kuinka paljon haluat rahoillesi katetta. (Bugarski 2009, 10.)

LÄHDE
Bugarski Boris 2009. Boosting Your Leads with Web Analytics. Franchising World, August 2009. Saatavilla SAMK, Lillukka.

Markkinointi sosiaalista mediaa hyödyntäen

2009-10-21T12:00:00.013+03:00

Kaikki nykyään facebookkaa
Pari viikkoa sitten ilmestyneen Opettaja lehden mukaan, joka toinen opettaja on jo facebookissa. 87% alle 30-vuotiaista ja 21% yli 60-vuotiaista opettajista on facebookissa. Pääkirjoituksessa Hannu Laaksonen sanoo Facebookin suosion salaisuudeksi kätevän ja nopean yhteydenpidon. (Opettaja 2009). Facebook aktivoi ihmisiä ja sen kautta on paljon helpompi ottaa yhteyttä muihin käyttäjiin.

Sataedun verkkopalveluja ja markkinointia suunnitellessani pohdin, mistä jäisimme paitsi, jos emme olisi facebookissa? Siitä emme varmaan halua edes ottaa selvää.

Facebook on hyvä markkinointi- ja tiedottamiskanava
Pari viikkoa sitten kuulin ruokapöytäkeskustelussa hyvän pointin. Facebookin kautta yhteydenottamisessa on kynnys paljon matalampi. Jos esimerkiksi tapaat puolitutun entisen työkaverin tai kaukaisen sukulaisen, on hankala lähteä selvittämään hänen sähköpostiosoitettaan tai jos sen saisi selvillekin, niin tuntemattomalle on hieman outoa laittaa yks kaks sähköpostia. Tämä varmasti pätee myös soittamiseen. Vaikka numeron tietäisikin, soittamisen kynnys on suuri, kun kyseessä on puolituttu-ventovieras. Mutta facebookin kautta se käy näppärästi. "Melkein kaikki" ovat facebookissa, sinun ei tarvitse kuin etsiä henkilöä nimeltä, lähettää kaveripyyntö tai viesti. Yhteydenoton kynnys on huomattavasti matalampi, kuin muita yhteydenottovälineiden käyttäminen.

Sataedu facebookissa
Sataedulla on oma facebook sivu. Sivulla voi fanittaa Sataedua, tiedottaa tulevista tapahtumista, julkaista kuvia ja videoita tuotteista ja palveluista sekä keskustella fanien kanssa.

Oletussovellusten lisäksi sivulle voi lisätä ilmaisia muita sovelluksia. Sataedun sivulla on seuraavat välilehdet: seinä, info, tapahtumat, kuvat, linkit, videot ja keskustelut. Tapahtumiin voi lisätä esim. alkavia koulutuksia tai muita tapahtumia. Sivulle voi lisätä koulutuksista kuvia ja videoita. Linkit välilehdelle voi lisätä esim. opiskelijoiden omia www-sivuja. Keskustelu osiossa voi jutella fanien kanssa. Tarkoituksena on saada aktiivinen sivu, jossa voimme olla vuorovaikutuksessa faniemme kanssa. Sivua on päivitettävä säännöllisesti ja päivityksistä voi lähettää faneille viestin. Tätä kuitenkin kannattaa käyttää harkiten, ettei fanit hermostu jatkuviin päivityksiin. Tällä tavalla saamme fanit tulemaan sivulle uudelleen.

Voit ryhtyä nyt Sataedu brändin kannattajaksi ja rakentajaksi facebookissa sekä kutsua kaverisikin mukaan. Kun organisaatiollamme on paljon faneja, niin myös fanien kaverit tulevat tuntemaan Sataedun. Ja jos vielä fanit jakavat Sataedu aiheisia sivuja profiilissaan, niin heidän kaverinsakin näkevät tämän. Verrattuna sähköpostilla jaettu linkkivinkki menee vain yhdelle. Facebookissa linkin jakaminen tavoittaa useat ihmiset.

Lisäsin blogiini Sataedun fanilaatikon, josta pääsee helposti Sataedun sivulle.

Ja tämä kaikki maksoi ainoastaan hieman aikaa ja vaivaa.

Facebookkiin saa myös edullisia mainoksia, jotka hinnoitellaan joko klikkausten tai näyttökertojen mukaan. Lisäksi FB:ssa voi tehdä sosiaalisia pelejä, jotka samalla mainostaa organisaatiota ja sitovat asiakkaita brändiin.

Sataedu irc-galleriassa
Tein Sataedu yhteisön nuorien suosimaan irc-galleriaan. Irc-galleria on hieman erilainen yhteisö kuin facebook. Irc-gallerian käyttäjät ovat huomattavasti nuorempia, noin 20-vuotiaita ja alle, kun taas Facebookissa käyttäjät ovat nuoria aikuisia ja siitä ylöspäin. Irc-gallerian yhteisön sivu elää enemmän omaa elämäänsä ja sinne tulevat kuvat ja kommentit eivät ole organisaation virallisia mainoskuvia, vaan oikeasti käyttäjien lisäämiä. On mielenkiintoista seurata juuri perustettua yhteisöä.

Irc-galleria on uudistunut ja uusia ominaisuuksia on vielä tulossa lisää. Kovasti odotan esim. kysely ominaisuuden saapumista. Sillä saa yhteisön sivulle, mikä sinusta tulee isona tai mikä ala kiinnostaa tyyppisiä kyselyitä luotua ja selvitettyä mitä käyttäjät todella ajattelevat.

Irc-gallerian keskustelu ja kommentointi on vapaata. Siellä jos missä näkee, mitä asiakkaat ajattelevat brändistäsi. Lisäksi siellä voi selvitä, mitä he ajattelevat kilpailijoistasi. Voit seurata esim. näkyykö mainoskampanjasi käyttäjien keskusteluissa. Tärkeää organisaatiolle onkin, missä foorumissa ne vaikuttavimmat keskustelut brändistäsi ja toimialastasi sitten käydään. Tärkeä ominaisuus verkkomainontaa suunniteltaessa on näiden keskustelujen analysoiminen.

Sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa
Markkinointiin sosiaalisen median työkaluilla liittyy aina suurempi riski kuin perinteisten kanavien käyttäminen. Eikä sitä voi samalla tavalla kontrolloida. Mitä enemmän yrität kontrolloida, sitä vähemmän sinulla on ohjakset käsissäsi. Yhteisöt, blogit ja muu verkossa tapahtuva vuorovaikutus asiakkaisiin on pitkäjänteistä työtä. Asiakkaita on kuunneltava ja heitä on arvostettava. Erilaisissa yhteisöissä ollaan kaikki samanvertaisia. Vaikka riski on suurempi ja tie ehkä pidempi niin mielenkiintoiseksi siitä tekee se, että markkinointiin saadaan aitoa ja oikeaa sisältöä, kun se on asiakkaiden tuottamaa. Tämä pakottaa organisaatiot myös lunastamaan lupauksensa, sillä asiakkaiden tuottama materiaali on juuri sitä, mitä organisaatiossa on tarjolla, kaunistelematta. Suurena päämääränä sosiaalisen median hyödyntämisessä on olla verkossa asiakkaita varten. Se on yksi tehokkaimmista tavoista vaikuttaa ihmisiin ja heidän mielikuviinsa brändistä. (Sarola 2009).

Gävert (21.10.2009) kirjoittaa M&M blogissaan, kuinka organisaatiot ovat aika hyvin mukana sosiaalisessa mediassa, mutta eivät jaksa panostaa sen pidemmälle, vaikka asiakkaiden kanssa pitäisi saada vastavuoroinen dialogi aikaiseksi, eikä pelkästään vain näkyä esim. facebookissa. Interaktiivisuus (keskustelut asiakkaan kanssa) ei tulevaisuudessa enää riitä, vaan ollaan menossa kohti proaktiivisuutta, jossa ihmiset ja brändi ovat aktiivisessa yhteistyössä saavuttamassa yhteisiä päämääriä.

Sataedu wikipediassa
Sataedu löytyy myös wikipediasta.

LÄHTEET
Gävert Nuppu 21.10.2009. Kommentti: I love Proactive Brands. Markkinointi & Mainonta. Saatavilla http://www.marmai.fi/blogit/ilove/
Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry 2009. Opettaja, opetusalan järjestö- ja ammattilehti 41. 9.10.2009.
Sarola Tintti, Family One 2009. Sosiaalinen media ja markkinointi. - A match made in hell. 25.8.2009. Saatavilla http://www.helsinki.chamber.fi/files/3907/090825kauppakamari_sosmedia_sarola.pdf

Sähköinen julkaisujärjestelmä ja avoin lähdekoodi

2009-10-02T12:17:00.010+03:00

Verkkopalvelut toteutetaan tänä päivänä sähköisillä julkaisujärjestelmillä.

Tämä tekninen toteutus voidaan ostaa hankintana tai tehdä organisaation sisäisenä työnä. Tämä usein riippuu organisaation sisäisestä osaamisesta ja resursseista. Useimmiten järjestelmän toteutus on osaksi omalla väellä tehty ja osaksi ostettu ulkopuolelta. (JUHTA 2005, 7). Sataedussa päädyttiin myös tähän. Osa tehdään sisäisenä työnä ja osa ostetaan asiantuntijapalveluna.

Verkkopalvelujen sähköiseksi julkaisujärjestelmäksi valitaan, Drupal, laajennettavuutensa ja avoimen lähdekoodin takia. Drupalia käyttää mm. Yle, Nokia ja Obaman hallinto. Lisäksi juuri julkaistu demoversio opiskelijaksi.net sivustosta, joka julkaisee uudenmaan opiskelupaikat ja tarjoaa apua valintaan, on toteutettu Drupalin päälle.

Avoin lähdekoodi antaa tilaajalle oikeuden käyttää, kopioida, levittää ja muokata ohjelman koodia vapaasti. Tämän vuoksi ohjelmisto voidaan, vaikka jakaa yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämä onkin loistava asia, sillä koskaan ei tiedä, ketkä koulutuskuntayhtymään seuraavaksi liittyvät. Saamme avoimella koodilla helposti jaettua järjestelmäämme muille ilman lisäkustannuksia, sillä avoimesta ohjelmasta ei tule lisenssi-, eikä kuukausimaksuja. Järjestelmän rakentamisesta maksetaan ainoastaan työtuntien verran kertakorvauksena. Tämä pienentää kokonaiskustannuksia. Eikä tarvitse sitoutua yhteen toimittajaan, mikä vähentää riskejä. Sataedu voi aivan vapaasti kehittää järjestelmää omalla osaamisellaan tai valita yhteistyökumppanin tähän ilman sitoumuksia, koska se pääsee käsiksi lähdekoodiin. Järjestelmän koko elinkaaren ajan on siis mahdollisuus vapaaseen kilpailutukseen. Lähdekoodin avoimuuden takia, järjestelmiä voidaan myös helpommin sovittaa yhteen, toisin kuin suljettuja järjestelmiä. Suljettuja ohjelmistoja saa ainoastaan yhdeltä toimittajalta, kun avoimen lähdekoodin ohjelmia saa useilta. Suljettuja ohjelmia ostetaan lisensseinä, kun taas avoimen lähdekoodin ohjelmia ostetaan palveluina. Avoimia järjestelmiä hyödyntämällä varmistetaan mahdollisemman suuri joustavuus nyt ja tulevaisuudessa. Järjestelmän avoimuuden takia koodi voidaan myös tarkistuttaa ja viedä arvioitavaksi kenelle tahansa, mikä nostaa järjestelmän laadukkuutta. (JUHTA 2009, 2, 5, 8—9, 13).

Koska Nakkilan yksiköllä oli jo hyviä kokemuksia avoimesta lähdekoodista ja erityisesti Drupal järjestelmästä, niin siitä tehtiin koulutuskuntayhtymän virallinen järjestelmä koulutuskuntayhtymän johtajan esityksellä. Tähän ideaan vaikutti myös vahvasti JUHTAn suositus JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa. Siinä mainitaan, kuinka kuntien yhdistymisessä avointen järjestelmien käytöllä saadaan kustannustehokkuutta, kun järjestelmiä voidaan vapaasti kopioida fuusioitumisessa ilman lisenssimaksuja. JHS 169 suosituksessa kerrotaan, kuinka organisaatio voi ottaa käyttöön jonkun avoimen järjestelmän ja sitten kilpailuttaa vain käyttöönottoon liittyvät asennus- ja tukipalvelut. (JUHTA 2009, 19—20). Suosituksesta löytyi myös esimerkki, jossa alankomaissa toimiva järjestö, Nederland Open in Verbinding, tulkitsi EU-lainsäädäntöä niin, että itse tehtyjen avoimen lähdekoodien järjestelmien käyttöönottoa ei katsota hankintana. Organisaatio voi siis ottaa järjestelmän käyttöön ja kilpailuttaa vain sitä koskevat palvelut. (JUHTA 2009, 20).

Drupal asiantuntijapalvelut kilpailutettiin kesäkuussa 2009 julkisten hankintojen lain mukaisesti. Tarjouspyynnön kriteerinä käytettiin kokonaistaloudellista edullisuutta, mitä JHS 169 suosittelee (JUHTA 2009, 19.) JHS 169 Avoimen lähdekoodin hankintaa koskevassa suosituksessa oli myös hyviä kysymyksiä tarjouspyyntöön lisättäväksi. Kysymyksillä voidaan selvittää esimerkiksi, kuinka paljon toimittaja osallistuu kyseisen avoimen järjestelmän kehittämiseen. Mahdolliselta toimittajalta kannattaakin selvittää aiemmat vastaavat toteutukset sekä kokemukset järjestelmien räätälöinnistä ja integroinnista. Toimittajan sitoutuminen projektiin ja toimittajan käyttämien asiantuntijaresurssien pätevyyden selvittäminen ovat myös selvitettäviä seikkoja. Ammattitaidon voi osoittaa koulutustaustalla ja aiemmilla osallistumisilla erilaisiin kehittämishankkeisiin. (JUHTA 2009, 21—22). Hankintalaissa (348/2007, 59 §) on myös joukko asiakirjoja, joilla voidaan selvittää toimittajan teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä. Alla olevia kysymyksiä hyödynnettiin Sataedun tarjouspyynnössä, joka jätettiin Hilmaan.
• Onko yrityksenne osallistunut Drupalin kehittämiseen luovuttaen siihen lähdekoodia? Millä tavoin ja kuinka paljon?
• Onko yrityksenne esittänyt Drupalin kehittäjille kehitys- ja korjausehdotuksia? Mitä ja milloin? Miten ehdotuksille kävi?
• Osallistuuko yrityksenne ohjelmiston kehittämiseen liittyvään organisoituun toimintaan? Mihin ja missä muodossa?
• Mitkä ovat yrityksenne toimitusreferenssit Drupaliin liittyvissä palveluissa?

Arviointiperusteina käytettiin hankintahintaa (50 %), projektista vastaavan henkilön pätevyyttä (30 %) ja referenssejä aiemmista Drupal toteutuksista (30 %). Kirjalliset tarjoukset pisteytettiin tämän mukaan. Pisteytyksestä laadittiin excel tiedosto, johon kirjattiin myös perustelut pisteytykselle. Tämä valintadokumentti lähetettiin kaikille tarjouksen lähettäneelle. Tekniseksi yhteistyökumppaniksi valittiin Brain Alliance Oy.

Järjestelmän rakentamiseen menee noin neljä kuukautta. Lähtökohtana on, että järjestelmä rakennetaan hyödyntäen mahdollisimman paljon valmiita Drupalin toiminnallisia komponentteja. Tulevaisuuden lisä- ja muutostarpeet on huomioitava järjestelmää rakennettaessa. Tehtyjen valintojen on kannettava pitkälle tulevaisuuteen. Tämän takia kevään 2010 kehittämiskohteita on jo nyt alustavasti suunniteltava.

Sataedu pääsee Drupalilla tehdyn sähköisen julkaisujärjestelmänsä lähdekoodiin käsiksi, sillä Drupal on avoimen lähdekoodin järjestelmä. Tämä antaa Sataedulle mahdollisuuden jakaa ohjelmakoodia yhteistyökumppaneille. Kurki (2008, 35) kertoo Lasse Larvannon (2007) sanoin, kuinka arvokkaan ohjelmakoodin jakaminen voi olla hyvä hyötymiskeino. Ohjelmakoodin jakamisella, kun voi saada huomiota ja tukea jatkon tuotekehitykseen. JUHTA (2009, 9, 11) sanoo myös samaa, että avoimen lähdekoodin jakamisella voidaan saada paljon enemmän hyötyä, kuin pelkällä passiivisella hyödyntämisellä. Organisaatioiden välisellä yhteistyöllä voidaan jakaa kustannuksia. Suljettujen ohjelmistojen kanssa asiakkaan teettämät parannukset järjestelmään jäävät toimittajalle ja niiden jatkokehittely edellyttää kaupankäyntiä toimittajan kanssa. Varsinkin Sataedun verkkopalvelujen kaltaisissa järjestelmissä, joissa jatkokehittely on keskeisellä sijalla, en näe muuta vaihtoehtoa kuin avoimen lähdekoodin järjestelmä.

LÄHTEET
Finlex, ajantasainen lainsäädäntö 2009. Laki julkisista hankinnoista 348/2007. Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070348
JUHTA – Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta 2005. JHS 129 Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet. Versio 4.1.2008. Julkaistu 15.6.2005. Saatavilla http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs129
JUHTA – Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta 2009. JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa. Julkaistu 23.2.2009. Saatavilla http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs169
Kurki Matti 2008. Tulevaisuuden verkkopalvelut. Haaga-Helian julkaisusarja Puheenvuoroja 11/2008. Haaga-Helian ammattikorkeakoulu. Saatavilla http://www.haaga-helia.fi/fi/tutkimus-ja-kehityspalvelut/julkaisut/liitteet/TulevaisuudenVerkkopalvelut.pdf

Tiedonhallinta kehittämishankkeissa

2009-09-08T16:55:00.006+03:00

Kehittämishankkeilla pyritään pitämään organisaation kilpailu- ja suorituskykyä yllä. Hankkeiden on vastattava toimialan ajanmukaisiin vaatimuksiin ja mielellään jopa ylitettävä ne. Tiedonhallinnan kehittämisen tavoitteena on tuoda ajansäästöä tiedon nopeammalla löytymisellä ja tietoresurssien tehokkaammalla käytöllä. (Kaario 2008, 128, 136). Oikea tieto tulee olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Kun ollaan valitsemassa tiedonhallinnan teknologiaa, on huomioitava pitkällä aikavälillä eri järjestelmien yhteensopivuus ja skaalautuvuus sekä tietojen käytettävyys ja säilyvyys. Tekniikka kehittyy koko ajan ja suunnittelussa onkin mietittävä tulevia kehityssuuntia. Tällä hetkellä kasvava trendi on sosiaalinen verkostoituminen, joka tuo aivan uusia mahdollisuuksia tiedonhallintaan. (Kaario 2008, 145-147). Sosiaalisen median hyödyntäminen on vallan kiinnostava aihe, jota myös tutkin paljon töissä ja vapaa-ajalla.

Mutta tiedonhallinnan kehittämishankkeet ovat paljon muutakin kuin vain teknologiaa. Tiedonhallinta on mukana organisaation lähes jokaisen työntekijän jokapäiväisessä työssä ja melkein kaikissa toiminnoissa. Siksi kehittämistä ohjaa organisaation toiminnan tavoitteet. (Kaario 2008, 129).

Verkkopalveluiden kautta Sataedun yksiköiden välille muodostuu toiminnallinen arvoketju, jossa liikkuu tietovirtoja. Yhtenäistämällä toimintaa saamme aikaiseksi yhteisiä palvelu- ja arvoketjuja, joista me kaikki voimme hyötyä. Verkkopalveluiden kantavana konseptina onkin ajatus yhteisestä työkalusta, joka yhdistää hajautettua organisaatiota ja jota kehitetään jatkuvasti helpottamaan kaikkien rutiinityötä. Vähimmäisvaatimus tälle konseptille on, että saamme Sataedulaisten käyttäjätunnukset ja salasanat integroitua verkkopalveluun. Kaikessa suunnittelussa pyritään yhden luukun periaatteeseen. Yhden luukun palvelumallissa käyttäjä saa kaiken samasta paikasta. Tämä edellyttää, että kaikki toiminnot siirtyy verkkoon ja kaikki järjestelmät ovat yhteensopivia. Tulevaisuudessa vain korostuu käyttäjien odotukset laadukasta sähköistä palvelua kohtaan. Meidän on vastattava tähän tarpeeseen nyt, jotta säilytämme kilpailu- ja suorituskyvyn myös tulevaisuudessa.

Kehittämishankkeet vaativat johdon sitoutumista. Johdon tehtävä on osoittaa positiivista muutoshenkeä hankkeita kohtaan (Kaario 2008, 129-131.) Muutoksissa kannattaa silti aina muistaa, että muutos lähtee käyttäjästä. Me kaikki voimme omalla toiminnallamme myötävaikuttaa positiiviseen muutokseen.

Kun edessä on suuri muutos, ”on norsu syötävä pala kerrallaan”. Muutos on hyvä tehdä vaiheittain, joilla selkeät tavoitteet ja aikataulut. Jokaisesta vaiheesta on tultava tuloksia ja vietävä hanketta eteenpäin. Tätä varten on hyvä tehdä tiekartta (roadmap), jossa on lueteltu vaiheet, aikataulut ja tulokset. Tiekartta toimii hankkeen kehittämisstrategiana. Hankkeen tuloksien onnistuminen ja epäonnistuminen ovat tärkeää pystyä myös mittaamaan. (Kaario 2008, 129-131).

Sataedun verkkopalvelujen kehittämisstrategia lyhyesti

VAIHE 1
Aikataulu: syksy 2009
Tavoite: Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus luoda Sataedulle yhteiset internetsivut uudella, yhtenäisellä ilmeellä. Silloin rakennetaan informaatioarkkitehtuuri ja toteutamme verkkopalveluiden peruspalvelut, kuten koulutustarjonta, alkavat koulutukset, uutiset, kuvagalleria, organisaation ja yksiköiden esittely, sähköinen puhelinluettelo sekä intran tiedotuskanava.
Ominaisuuksia, jotka tulevat sivuille ensimmäisessä vaiheessa ovat uutisten, alkavien koulutusten ja koulutustarjonnan personointi.
Toimintoja, jotka tulevat sivuille ensimmäisessä vaiheessa ovat haku toiminto ja lähetä vinkki kaverille toiminto.
Päivitysvastuut näille sivuille on myös määritettävä on dokumentoitava.
Tulokset: Tavoite on saavutettu, kun 1.1.2010 peruspalvelut ovat osoitteessa www.sataedu.fi.
Laatua mitataan myös käytettävyys testeillä. Käytettävyys voidaan jakaa tiedon saatavuuteen ja helppouteen. Oikeat käyttäjät kokeilevat selata sivuja ja heidän toimiaan seurataan Google Analytics ohjelmalla. Käytettävyystestien jälkeen tehdään tarvittavat korjaukset ja testataan uudelleen. Testaus etenee siis iteratiivisin syklein (suunnittelu -> toteutus -> testaus -> korjaukset).

VAIHE 2
Aikataulu: kevät 2010
Tavoite: Tavoitteena on luoda intra, dokumentinhallintajärjestelmä, rakenteiset dokumentit, jne.
Tulokset: Viestintä ja tiedon löytyminen saadaan kokonaan uudelle tasolle.

VAIHE 3
Aikataulu: vuodet 2010-2013
Tavoite: Jatkokehityssuunnitelma. Verkkopalvelujen kehittäminen kohti toiminnanohjausjärjestelmää, yhden luukun periaate toteutuu.
Tulokset: Lisäarvon tuottaminen henkilökunnalle helpottamalla heidän rutiinityötä. Asiakkaille lisäarvon tuottaminen uuden teknologian antamilla mahdollisuuksilla (sosiaalinen media).

Sisällöntuottamisen kehittäminen tapahtuu horisontaalisti, sillä se koskee kaikkia organisaation yksiköitä (Kaario 2008, 131.) Näin on myös Sataedussa. Sisällönhallinnalle on määritettävä vastuuhenkilöitä kaikista yksiköistä. Jokainen vastuuhenkilö päivittää omaa osiotaan verkkosivuilla. Esim. opiskelijavaihtoon liittyviä asioita päivittävät yksiköiden KV -koordinaattorit. Päivittäminen on tehty helpoksi ja tiedoille on valmiit kentät WYSIWYG (What You See Is What You Get) periaatteen mukaisesti.

Informaatioarkkitehtuuri on tietosisältöjen luokittelua, rakenteistamista tai metatietojen merkitsemistä, jotta tiedon käsittely olisi mahdollisimman automaattista. Sen tavoitteena on auttaa tiedon löytämistä ja tiedonhallintaa. Tietosisällön suunnittelu tarkoittaa tiedon tunnistamista, inventointia ja luokittelua. Inventoinnin tuloksena syntyy taulukko, jossa on kohteen tiedot ja tietojen kytkökset toimintaprosesseihin. Tämän pohjalta tietoelementit luokitellaan sisältötyypeiksi. Tiedot, joilla on yhtenevä käyttötarkoitus, rakenne ja käsittelysäännöt kuuluvat samaan sisältötyyppiin. Sisältötyypit ovat erittäin tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan tehdä tiedonhallintaa automatisoivia sekä hakua helpottavia toimintoja ja ominaisuuksia. Sisältötyypille määritetään joukko ominaisuuksia (metatiedot, elinkaari, työnkulku, käsittelysäännöt ja sisältörakenne) tai siihen sidotaan dokumenttipohjia. (Kaario 2008, 141-143).

Taksonomia tarkoittaa käsitteiden luokittelua. Käsitteet jaetaan ylätason käsitteisiin ja niille määritellään alatason käsitteitä hierarkkisesti. Hierarkiassa alemman tason käsitteet perivät ylemmän tason käsitteiden ominaisuudet. Kun taksonomia viedään tarkemmalle tasolle, niin käsitteiden väliset suhteet ja muut parametrit ovat selvillä. Tätä nimetään ontologiaksi. Taksonomialla ja ontologialla hallitaan tiedon elinkaarta ja ymmärretään tiedon semantiikka eli merkitys. Tiedon merkitys on edellytys semanttiselle webille. (Kaario 2008, 156, 158, 160).

Myös Sataedun sivujen sisällöstä rakennetaan sisältötyyppejä, joihin merkitään tietokenttiä, joista tarvittaessa tehdään luokitteluja eli taksonomioita. Kun tiedosta tehdään taksonomia, tietoon voidaan tehdä hakuja ja näin se löytyy helpommin. Olen aloittanut sisältötyyppien nimeämisen ja luokittelujen keräämisen Sataedun wiki alustalle.

Lopuksi voidaan todeta Kaarion sanoin (2008, 133)
”Projektin paineissa hikoileville projektin jälkeinen elämä on kuoleman jälkeistä elämää”.
Sitä odotellessa...

LÄHDE
Kaario Kimmo 2008. Tiedonhallinta: avain tietotyön tuottavuuteen. Jyväskylä: Docendo.

Organisaatioiden tiedonhallinta

2009-09-04T18:09:00.060+03:00

Työt ovat vieneet kokonaan aikani ja blogiin kirjoittamisesta alkaa olla kulunut jo yli neljä kuukautta. Yritän parantaa tapani tässä asiassa.

Luin mielenkiintoisen tutkimuksen tiedonhallinnasta (Handzic Meliha 2005. Knowledge Management: Through the Technology Glass. River Edge, NJ, USA: World Scientific Company, Incorporated). Siinä esiintulleita asioita olen joutunut pohtimaan suunnitellessani uutta verkkopalvelua.

Tiedonhallinnassa teknologialla on suuri rooli. Tiedonmäärä on niin valtava, että se on valjastettava kehittyneellä teknologialla, jotta voimme hyödyntää sitä. Tiedonhallinta edistää organisaation suorituskykyä monin eri tavoin. Se vaikuttaa ihmisiin, prosesseihin, tuotteisiin ja rakenteisiin minimoiden riskejä, lisäten tehokkuutta ja luoden innovatiivisia prosesseja ja tuotteita. Näin tiedonhallinta tarjoaa kestävää kilpailukykyä, joka varmistaa organisaation menestymisen. (Handzic 2005, 17).

Kiinnostus tiedonhallintaan on tullut monien kehitystrendien kautta, kuten kansainvälistyminen, digitaalisuus, virtuaalisuus ja kilpailunkiristyminen. Näin tietojohtamisen merkitys on kasvanut ja tullut organisaatioissa ajankohtaiseksi. Tutkimuksessa viitataan myös muihin lähteisiin. Burnes (2000) kertoo, että tietotalous vaatii organisaatioita integroimaan prosessit ja järjestelmät, jotta resurssit voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja sitä kautta saada tulosta. Jos organisaatiot eivät integroi järjestelmiään ja valjasta tietoresurssejaan, he ovat haavoittuvaisia tulevaisuuden kilpailussa. Earlin (2001) mukaan, tiedonhallinnalla saavutetaan parempia prosesseja ja tuotteita, autetaan johtoa päätöksenteossa ja organisaatiosta tulee mukautuva ja uudistumiskykyinen. Tiedonhallinnan tehtävä on siis selvittää, miten tietoa valjastetaan ja hyödynnetään paremmin. (Handzic 2005, 4).

Tiedonhallinnassa teknologiat ja ihmisten kyky oppia ja luoda tietoa ovat suuressa roolissa. Teknologioilla helpotetaan tiedon jakamista, esittämistä ja vaihtamista. Kun organisaatio valitsee teknologiaa, on huomioitava tulevaisuuden tarpeet ja tekninen kehitys. Mikä ratkaisu sopii parhaiten organisaation tavoitteisiin. (Handzic 2005, 35). Ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, vaan jokaisen on löydettävä omansa (Handzic 2005, 17.)

Mielestäni ihmiset voivat parantaa kykyään oppia, luoda tietoa ja ennakoida tilanteita teknologian keinoin. Itse käytän internetpohjaista mindmap työkalua, jolla ideoin ja järjestän ajatuksiani. Olen huomannut, että olen pystynyt ennakoimaan tulevia tehtäviäni ja näin valmistaumaan tuleviin haasteisiin paremmin. Myös Handzicin (2005, 85) tutkimus kertoo samaa. Tietokartoilla ja kuvauksilla voidaan visualisoida tietoa sekä lisätä ihmisten suorituskykyä löytää ja oppia asiantuntijatietoa. Tämä auttaa tehtävien ennakoinnissa ja vähentää suoritukseen käytettyä aikaa. Eri teknologioilla on kaikilla myös rajoituksensa ja siksi huolellinen arviointi ja tutkiminen on aina paikallaan. On löydettävä tilanteeseen sopiva teknologia. On kuitenkin muistettava, että oppimistilanteet vaihtelevat aina, joten tekniikka on valittava sen mukaan.

Verkkopalvelujen julkaisujärjestelmällä valjastamme organisaation tietoresurssit. Järjestelmän tehtävä on keräämämme tiedon säilyttäminen ja levittäminen hajautetun organisaation yksiköihimme. Verkkopalvelun tämän vuoden tavoitteena on yhdistää yksiköitä ja tarjota oikea-aikaista tietoa rakentamalla yhteinen tietovarasto, jossa on kehittyneet hakutoiminnot tiedon löytymisen helpottamiseksi. Ensi vuoden tavoitteet koskevat tiedon hyödyntämistä, osaamisenhallintaa ja prosessien yhtenäistämistä.

Hajautetussa organisaatiossa verkoston luominen on tärkeää. Handzicin (2005, 218) tutkimuksen mukaan verkkoyhteisö tarvitsee kehittyäkseen ja menestyäkseen rohkaisua ja ohjaamista. Lisäksi se tarvitsee pienen suunnannäyttäjä ryhmän, joka näyttää oikean tien ja vaikuttaa ilmapiiriin. Internetpohjaiset keskustelufoorumit ovat tehokkaita työkaluja hajautetulle organisaatiolle yhteistyön ja viestien tallentamisen kannalta, mutta kasvotusten käydyt keskustelut täydentävät tätä kehittäen luottamusta ja vuorovaikutussuhteita sekä rohkaisten laajempaan osallistumiseen verkostossa.

Tutkimusta lukiessani sain idean organisaatiomme projektinhallintaan. Handzic kertoo virtuaalisesta paikasta, jossa käyttäjät keräsivät ideaa valmistellessa mielenkiintoista materiaalia idean tueksi eri lähteistä, jakoivat ideoitaan keskenään, keksivät potentiaalisia ratkaisuja ongelmiin ja lahjoittivat ratkaisut ideapankkiin tai levitettiin ne ihmisille. Tämä oli ikään kuin elektroninen aivoriihi. Näin käyttäjät paransivat luovaa suoritustaan toisten ihmisten tuella ja saivat enemmän ideoita. Tällaisilla tiedonhallinnan työkaluilla voidaan helpottaa oppimista ja suoritusta luovissa ongelmanratkaisuissa ja ajattelussa. (Handzic 2005, 122). Suunnitellessani organisaatiomme projektinhallintaa pohdin, että voisiko tätä tutkimuksen ideaa hyödyntää myös projektin tai hankkeen aloitusvaiheessa. Voisiko projektinhallinnan ensimmäinen vaihe olla elektroninen aivoriihi, jossa hankkeen/projektin osapuolet kokoontuisivat ideoimaan vapaasti ja ideat tallentuisivat projektinhallintatyökalulla ja olisivat näin hyödynnettävissä myös myöhemmin. Näin saisimme hyödynnettyä organisaatiomme hajallaan olevan osaamisen ja tekisimme asiantuntijuudesta näkyvämpää, kun ideat jäisivät elämään ideapankkiin.

Handzicin tutkimuksessa selvisi, että tulevaisuudessa tieto voidaan yhä enemmän visualisoida näkyväksi, monet eri järjestelmät tulee integroida keskenään ja on mentävä kohti tehokasta tiedon löytämisjärjestelmää (Handzic 2005, 102.) Nämä asiat kiinnostavat minua suunnattomasti. Uskon, että esim. sosiaalisen median työkaluilla saamme kerättyä tietoa, visualisoitua ja hyödynnettyä sitä, jos vain useat ihmiset lähtevät tähän haasteeseen mukaan. Ei sota nimittäin yhtä ihmistä kaipaa. Piilevän tiedon näkyväksi tekeminen sekä sen hakeminen ja hyödyntäminen ovat olleet minulla mielessä jo pitemmän aikaa ja näihin ajatuksiin tahtoisin löytää mahdollisimman tehokkaan systeemin tulevaisuudessa. Tällä hetkellä vaan tuntuu, että teknologioita on paljon, yhtä oikeaa ratkaisua ei ole, eikä tietoa osata vielä hallita niin hyvin, kuin se olisi mahdollista uuden teknologien keinoin. Nyt tarvitaan innovatiivisia ihmisiä kehittämään tiedonhallintaa ja erityisesti osaamisenhallintaa.

Organisaatioissa ollaan kyllä tietoisia tiedonhallinnan tärkeydestä, mutta varsinainen toimeenpano ontuu. Tämän vuoksi useilla yrityksillä on vielä pitkä matka tiedon hyödyntämiseen. Organisaatioiden on hyvä ymmärtää, että kun organisaation tiedon- ja osaamisenhallintaa suunnitellaan ja toimeenpannaan huolellisesti, se vapauttaa tietoresursseja, jotka tuovat taas puolestaan menestystä yritykselle. Elämme koko ajan muuttuvassa maailmassa, on haastavaa löytää sopiva tiedonhallintajärjestelmä, joka vastaa organisaation tavoitteisiin ja strategioihin. Haaste on kuitenkin otettava vastaan, jotta varmistetaan selviytyminen ja menestyminen tulevaisuudessa. (Handzic 2005, 232-233). Tiedonhallinta vastaa yhtä merkityksellisintä johtamistoimintoa tietotaloudessa (Handzic 2005, 250.)

Osa tiedemiehistä sitoo tiedonhallinnan tulevaisuuden uusiin kehityksiin ja parannuksiin tieto- ja vuorovaikutusteknologioissa. Osa taas ajattelee, että kun tiedonhallinta on käytännössä lyönyt läpi, niin emme enää silloin puhu tiedonhallinnasta, koska se on kaikkialla oleva ja jokaisen jokapäiväistä elämää. Tiedonhallinta on tällöin kaikki mitä teemme. Sitä ei enää ihmetellä. Tapahtui sitten mitä tahansa. Tiedonhallintatyökalut ja teknologia helpottavat saavuttamaan asiantuntijuutta, toimittavat oikea-aikaista tietoa ja auttavat organisaatioita hyödyntämään tietoresursseja. (Handzic 2005, 265-266).

LÄHDE
Handzic Meliha 2005. Knowledge Management: Through the Technology Glass. River Edge, NJ, USA: World Scientific Company, Incorporated

Osallistuva www-suunnittelu (Participatory Design, PD)

2009-04-20T15:03:00.005+03:00

Luin mielenkiintoisen artikkelin osallistuvasta www-suunnittelusta. Tässä artikkelissa Nikolova—Houston (2005, 21) kertoo osallistuvasta menetelmästä, jossa verkkopalvelun käyttäjät otetaan mukaan suunnitteluun.

Tällä menetelmällä voidaan parantaa www-sivujen käytettävyyttä ja toiminnallisuutta. Kun käyttäjät pääsevät osallistumaan suunnitteluun, niin he motivoituvat myös käyttämään sitä. Suunnittelijan ja käyttäjän välille syntyy luottamuksellinen suhde. Ja kun käyttäjät ovat lähellä suunnitteluprosessia, heistä voi helposti kerätä taustatietoa kehittämisen tueksi.

Havainnointi
PD voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tutkija-suunnittelijan on selvitettävä käyttäjä-osallistujien tavoitteet, arvot, halut ja työskentelytottumukset. Näiden seikkojen selvittämiseen on hyvä käyttää monia havainnointi- ja tiedonkeruumenetelmiä, jotta saadaan syntymään tarpeeksi luottava aineisto. Kyselyllä tai haastattelulla voi selvittää, mitä tietoa käyttäjä tarvitsee ja käyttää verkkopalvelun sivuilla? Ja mitä lisäarvoa uudistetut sivut toisivat verrattuna entiseen? Kerätyn aineiston luotettavuuden voi varmistaa member checkingillä, jossa tietolähteenä olleet henkilöt todistavat tutkijan kirjoittaman tekstin oikeaksi.

Arviointi
Toisessa vaiheessa osallistuja-käyttäjille annetaan esim. kolme eri verkkosivua arvioitavaksi. He arvioivat sivujen vahvuuksia ja heikkouksia SWOT -analyysin tapaan. He kommentoivat verkkosivujen navigointia ja sisältöä (kuvat, teksti, kirjoitustyyli, fontti) sekä antavat kehittämisideoita. Lopuksi osallistujat kertovat avoimesti kokemuksistaan.

Prototyyppi
Lopuksi pidetään osallistujien aivoriihi, jossa esitetään ideoita ja luonnostellaan verkkopalvelukonsepteja. Suunnittelussa on huomioitava tulevaisuuden käyttötarpeet ja alan tekninen kehittyminen. Aivoriihen tuloksena syntyy uusia verkkopalvelun suunnittelumalleja, jotka on visualisoitu paperille. Osallistujat hyväksyvät parhaimman suunnittelumallinsa, joka täyttää yleiset sisältö- ja navigointikriteerit.

Osallistuvassa suunnittelussa syntyy aineistoa, jota voidaan hyödyntää jopa suoraan. Tällaisen työpajan suunnittelu ja järjestäminen vie aikaa, mutta siitä saatu hyöty voi olla sen arvoista. Kun osallistujat saadaan ensin motivoitumaan ja sitoutumaan projektiin.

LÄHDE
Nikolova—Houston Tatiana 2005. Using Participatory design to Improve Web Sites. Computers in Libraries, October 2005. http://www.infotoday.com/cilmag/oct05/nikolova-houston.shtml

Projektin ajan ja kustannusten hallinta

2009-04-14T13:56:00.003+03:00

Projektin ajan ja kustannusten hallinta on haastavaa. Projektin suunnittelijan onkin hyvä pohtia, kuinka näihin asioihin voisi vaikuttaa.

Projektin päämäärät
Projektille asetetaan päämäärä eli tavoitetila, jonne halutaan päästä. Sen lisäksi projektille asetetaan kolme tavoitetta: laajuustavoite (mitä tehdään), aikatavoite (milloin tehdään) ja kustannustavoite (kuka tekee) (Artto & alt. 2006, 31.)

Nämä kolme tavoitetta on sidoksissa toisiinsa. Projektin laajuutta rajoittavat aika ja kustannukset. Ja taas aikatavoitteen pienentäminen lisää kustannuksia tai pienentää laajuutta. Laajuus, aika ja kustannukset voivat olla ristiriidassa keskenään ja näin ollen tavoitteita kuuluu priorisoida suhteessa toisiinsa. (Artto & alt. 2006, 33—34).

Projektin etenemistä tulee mitata ja tavoitteita tarkentaa projektin aikana, jotta voidaan tarvittaessa tehdä korjauksia ja muutoksia. Muutoksesta saatujen hyötyjen on oltava suuremmat kuin projektiin menevät kustannukset. Ja on muistettava, että kaikki muutokset vaikuttavat heti projektin aikatauluun ja budjettiin. (Artto & alt. 2006, 31—32).

Aikataulun hallinta
Aikataulun hallinnan tarkoituksena on saavuttaa projektille määrätyt tavoitteet suunnitellussa ajassa. Näihin toimenpiteisiin kuuluu mm. työtehtävien jakaminen, tehtävien keston määritteleminen ja aikataulun muutosten hallinta. (Artto & alt. 2006, 121).

Kalenteriaika on rajallinen, joten siihen ei voi vaikuttaa. Yksittäisiin tehtäviin sen sijaan voi vaikuttaa, toisinaan resursseja lisäämällä tai kokeneempia osaajia käyttämällä. Nämä kuitenkin lisää heti projektin kustannuksia. (Artto & alt. 2006, 33).

Projektin suunnittelun yksi tärkeimmistä asioista on aikataulu ja tehtävien ajoittaminen. Tämä sisältää mm. kokonaisaikataulun luomista, yksityiskohtaisten tehtävien määrittelyä, tehtävien keston ja järjestyksen määrittelyä. Aikataulussa pysymistä on seurattava ja päivitettävä projektin edetessä koko ajan. Perustan suunnittelulle antavat siis projektin kokonaistavoite, tehtävien määrittely ja ositus. (Artto & alt. 2006, 122).

Projektin huolellinen suunnittelu ja aikataulussa pysymisen seuranta ovat tiukassa aikataulussa kriittisen tärkeää. Projektin edetessä aikatauluun on vaikea vaikuttaa myönteisesti. Täten jo suunnitteluvaiheessa on projektiin osallistujat henkilöt sitoutettava noudattamaan lukkoon lyötyä aikataulua. Muuten aikataulu venyy ja projekti jää hyödyiltään vajaaksi. Jos aikataulu venyy, on tehtävä korjauksia heti ja tarkistettava sen vaikutuksia aikataulusuunnitelmaan. Kriittisen tehtävän viivästyminen voi aiheuttaa koko projektin myöhästymisen. (Artto & alt. 2006, 122—123, 127).

Projektipäällikkönä vastuullani on saattaa verkkopalvelu julkaisukuntoon tämän vuoden aikana. Aikataulu on todella tiukka ja minun on tarkkaan mietittävä mihin vaiheeseen käytetään enemmän ja mihin vähemmän aikaa. Suunnitteluun kuluu paljon aikaa, mutta se on välttämätöntä, jotta saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti projektista. Suunnittelun jälkeen tehtäväkseni jää erityisesti aikataulun seuranta ja eri asiantuntijoiden sitouttamisen ylläpitäminen projektiin. Ajanhallinnan lisäksi projekti edellyttää muutoksen hallintaa, jos aikataulut pääsevät lipsumaan.

Projekti on vasta aluillaan ja olen tehnyt vain karkeata arviota tulevasta aikataulusta. Se varmasti täydentyy, kun teen projektisuunnitelman. Projektisuunnitelma on hyvä väline koko projektin hallintaan. Alustavassa aikataulussa näkyvät projektin eri vaiheet. Nämä vaiheet ovat jonkinlaisia etappeja, joiden jälkeen on hyvä listata välituloksia, katsoa päästiinkö tavoitteeseen ja ollaanko aikataulussa.

Seuraavaksi määrittelen tehtäviä sekä niille tavoiteaikataulua ja pelivaraa. Tehtävien keston arvioinnissa on varmasti minulla ja muilla paljon opittavaa, siksi sen seuranta on tärkeää oppimisen kannalta.

Projektin aikatauluun vaikuttavat resurssit, joita on henkilökunnan taitotaso ja tehokkuus sekä laitteiden toimivuus. Nämä voivat vaihdella paljon. Lisäksi resurssien määrään vaikuttavat sairastumiset, lomat, puhelut, kokoukset ja matkat. Projektin aikana voi myös ilmetä virheitä ja tulla väärinymmärryksiä, jotka aiheuttavat takapakkia. (Artto & alt. 2006, 130).

Kustannusten hallinta
Projektin kustannusten hallinta tarkoittaa resurssien (työvoima, välineet ja materiaali) suunnittelua, kustannusten arviointia, budjetin tekemistä, tuottojen ja kustannusten kirjaamista, seurantaa ja raportointia. Kustannusten hallinnalla varmistetaan, että projekti toteutetaan yrityksen toiminnan kannalta kannattavasti ja kustannustehokkaasti. Kustannusten hallinta on erityisen tärkeää projektin määrittely ja suunnitteluvaiheessa. Siinä tehdyt päätökset koskien esim. laajuutta, resursointia ja aikataulua vaikuttavat suoraan budjettiin. Siksi näitä päätöksiä tehtäessä on mietittävä niiden vaikutus koko projektin elinkaaren kustannuksiin. Vaikutusmahdollisuudet kustannuksiin pienenevät merkittävästi heti projektin toteutuksen alussa, koska suunnitteluvaiheessa tehtyyn budjettiin on jo määritelty tietyt reunaehdot, joiden mukaan mennään. Lisäksi mitä myöhemmin muutos tehdään, sitä kalliimmaksi se tulee, sillä muutos voi vaikuttaa projektin moniin eri tehtäviin. (Artto & alt. 2006, 150—152).

Kustannukset arvioidaan työn osituksen mukaan tai työpaketteina. Projektin edetessä kustannuksia seurataan koko ajan ja päivitetään jatkuvasti, kun niistä on uutta tietoa. Arvioihin liitetään myös tieto arvion tarkkuudesta, esim. missä vaiheessa projektia arvio on tehty, minkä tyyppinen arvio on ja arvion vaihteluväli. Arvioita tehtäessä on hyvä keskustella avoimesti ja rehellisesti, millaisissa tapauksissa arvio voi ylittyä tai alittua. Se kuinka hyvin projektin laajuus ja riskit on osattu määritellä, on suoraan verrannollinen kustannusarvion tarkkuuteen. (Artto & alt. 2006, 158—159, 162).

Arvioista luodaan budjetti eli kustannustavoite. Kustannusarviota kannattaa verrata koko projektin ajan budjettiin, jotta voidaan ennakoida mahdolliset muutokset kustannuksissa. Budjetissa kannattaa huomioida, koska kustannukset tulevat maksuun ja eritellä kustannukset kuukausille jaksotettuna. Euro tänä päivänä on arvokkaampi kuin vuoden päästä. Budjetti kannattaa tehdä pienemmäksi kuin kokonaiskustannusarvio. Näin projektipäällikkö ja projektiryhmä sitoutuvat projektin läpivientiin ja tehokkaaseen työskentelyyn. Budjettiin voi kuitenkin lisätä kustannusvarauksen yllättäviä menoja varten. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikki muutokset eivät ole välttämättä negatiivisia ja näin positiiviset ja negatiiviset muutokset kompensoivat toisiaan. (Artto & alt. 2006, 154, 163—166).

Kun lähden miettimään projektille budjettia, siihen vaikuttaa erityisesti aika. Tiukka aikataulu pakottaa käyttämään enemmän asiantuntijoita ja lisäämään resursseja. Mielestäni projektin tuloksena syntyvät laadukkaat verkkosivut maksavat itsensä takaisin organisaatiolle erilaisina hyötyinä. Vain muutamia niistä mainitakseni, verkkopalvelu edistää visiota, antaa kilpailuedun ja näkyvyyttä, parantaa toimipisteiden yhteistyömahdollisuuksia sekä toimii tiedotus- ja viestintäkanavana. Parempi tehdä kerralla hyvin, kuin korjata jälkeenpäin puutteita ja vikoja. Tehtyjen ratkaisujen ja valintojen on kannettava pitkälle tulevaisuuteen.

On siis paljon asioita, joihin tulee kiinnittää huomiota aikataulua ja budjettia laatiessani.

LÄHTEET
Artto Karlos, Martinsuo Miia ja Kujala Jaakko 2006. Projektiliiketoiminta. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.

Työkaluna blogi

2009-03-27T00:40:00.000+02:00

Kaikki bloggaa
Monet yritykset ovat ottaneet sivuillaan blogin käyttöön. Joitakin esimerkkejä mainitakseni, mainostoimisto Mainio kirjoittaa blogia. Graafisen alan aikakauslehti Agi julkaisee blogia, johon kirjoittavat alan yritysten toimitusjohtajat. Tämä blogi on siinäkin mielessä mielenkiintoinen, että siihen on lisätty, normaalin kommentti kentän lisäksi, lisää toiminnallisuutta. Lukijat nimittäin voivat arvioida kirjoituksia 1-5 tähdellä. Jokaisen blogikirjoituksen vieressä näkyy lukijoiden antama tähtimäärä. Lukijat pääsevät siis osallistumaan toimintaan. Sinäänsä tähdillä arvostelu ei ole mikään uusi ilmiö. Käytetäänhän sitä monilla ruokaohje sivustoilla, kuten reseptivihkossa. Lukijat kokevat tämän varmasti kivana lisämausteena.

Asiantuntijuus näkyväksi
Mikä tekee blogista sitten niin mahtavan? Siis muukin kuin se, että ihmiset haluavat toiminnallisia ja vuorovaikutteisia sivuja.

Blogi tekee omasta piilevästä tiedosta, osaamisesta, ammattitaidosta ja asiantuntijuudesta näkyvää.

Blogi on tähän tarkoitukseen erinomainen väline. On vakuuttavampaa laittaa työnantajille työhakemuksen mukana linkki blogiin, jossa käsittelee oman alan ajankohtaisia asioita, kuin kertoa "olen tosi hyvä työntekijä".

Blogiin voi lisäksi helposti laittaa kuvia. Kaikki eivät ole lahjakkaita kirjoittajia, joten he voisivat viestiä omasta ammattitaidosta kuvilla (oman alan työvaiheista, laitteista, tilanteista, jne). Kuvahan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ihmiset ovat visuaalisia olentoja, he saavat enemmän irti katsellen. He haluavat kokea silmin asioita.

Graafisen viestinnän opettajana olen toitottanut tätä omille oppilailleni. Kuinka he esimerkiksi blogia pitämällä pääsisivät ehkä työpaikkahaastatteluun ja sitä kautta saisivat sen unelmiensa työpaikan. Tämän luulisi riittävän motivaatioksi.

Opiskelijan luodessa ammattitaidon blogiaan, hän tuo omaa persoonallisuuttaan esille. Suomalaiselle yksilökeskeiselle kulttuurille on hyvin ominaista, että ihminen on minä, yksilö ja persoona. Verkossa halutaankin jakaa ja tuoda omaa persoonallisuutta esille kuvien ja tekstien muodossa. Halutaan olla yksilöitä.

Ammatillinen kehittyminen
Oman asinantuntijuuden esille tuomisessa, käy toteen myös konstruktivistinen oppimiskäsitys. Kun opiskelija ei enää tee esseitä opettajan takia, vaan haluaa blogistaan ammattitaidon näytteen, hänellä on tavoite ammatillisessa kehittymisessään. Ammatissa tarvittavien valmiuksien hankkiminen ja kehittäminen sekä tämän näkyminen konkreettisesti blogissa, luo hyvän pohjan jatkuvalle kehittymiselle. Opiskelijan luodessa uutta tietoa blogiin, hän rakentaa sitä aikaisemman pohjalle, mikä taas auttaa löytämään merkityksiä ja ymmärtämään kokonaisuutta.

Blogi oppimisprosessina
Bloggaaminen on siis oppimisprosessi. Kun opiskeilja kirjoittaa omia ajatuksiaan konkreettisesti näkyville, tapahtuu oppimista eli uuden asian sisäistämistä ja oivaltamista. Oppimisessa oma ajatusmaailma muuttuu ja avartuu. Kun opiskelija luo omaa ammattitaitoaan näkyväksi tekstein ja kuvin, oppiminen tuntuu mielekkäämmältä. Näin oppiminen ja ajattelu aktivoituvat.

Markkinointia ja viestintää

2009-03-25T13:49:00.000+02:00

Olen aloittamassa uutta työtehtävää verkkopalvelujen kehittämishankkeen projektipäällikkönä sekä markkinointi- ja viestintätyöryhmän jäsenenä, joten uuden blogin perustaminen tuntuu nyt oikealta ratkaisulta. Tästä eteenpäin kirjoitan markkinoinnista ja viestinnästä. Ja erityisesti verkossa tapahtuvasta markkinoinnista.

Blogi, Kipan elämää 2.0 on jatkoa Kipan elämälle. Otsikossa oleva 2.0 viittaa web 2.0:aan eli World Wide Webin toiseen vaiheeseen, jossa ollaan siirrytty toiminnallisempiin ja sosiaalisempiin www-sivuihin. Tästä käytetään myös nimitystä sosiaalinen media. Näitä sosiaalisen median työkaluja ovat mm. blogit, wikit, verkkoyhteisöt, RSS-syötteet ja podcastit.

How to Remember Names

2009-02-12T13:02:00.000+02:00

I listen to podcast, How to Remember Names, and this is summary of the contents. This podcast is on website http://www.manager-tools.com/2008/05/how-to-remember-names

There was presented few simple techniques how to remember names. People don’t remember names and its bad thing to meetings. There are thousands of manager’s who don’t even know their co-workers names. Other people are part of our professional life so it’s important that you remember people’s names. The name is everything and most important thing to people.

If you remember people’s names, it confirms that you pay attention to and care about other people. When you use the name, you feel good and impress the person! Remembering names helps you to make relationships and be successful in your work. Interaction is everything in business life.

There are five good recommendations how to remember names:

1. Pay attention to name. It is hard to remember names, so you have to focus. Don’t think anything else. When you are introduced to someone, concentrate on the name.

2. Use their name three times on conversation.

3. Write name down secretly. Don’t write the name in front of people, it’s impolite and people don’t like that.

4. If you don’t remember names, do something about that. Don’t think that people don’t notice that.

5. Apologize genuinely and admit that you don’t remember name. Ask their name again.

Sosiaalinen media opetuksessani

2009-01-30T13:31:00.000+02:00

Sosiaalinen media ja web 2.0 tarkoittavat kaikkea sitä toiminallisuutta ja vuorovaikutteisuutta, jota tänä päivänä internetissä esiintyy verkkoyhteisöjen, blogien, wikien, kuvapankkien, videopalveluiden ja mind mappien muodossa.

Oma sosiaalista mediaa hyödyntävä toteutukseni löytyy osoitteesta:
http://portfolionlaatiminen.ning.com/

Tämä verkkoyhteisö käyttää Ning –verkkoympäristöä. Suunnitelmani on käyttää tätä yhteisöä yhdellä luokalla koko kolmen vuoden opiskelun ajan sosiaalisena verkostoitumisena, oppimisympäristönä ja oman osaamisen markkinoinnissa. Valitsemani opiskelijaryhmä on graafisen viestinnän peruskoulupohjainen luokka, joka on aloittanut opiskelunsa elokuussa 2008.

Jäsenet
Verkkoyhteisön jäseniksi olen ottanut siis yhden luokan oppilaat (16 kpl) sekä olen ylipuhunut joukon opettajia (5 kpl) mukaan toimintaan. Olen käyttänyt verkkoyhteisöä lähiopetuksen tukena eli ohjeistus on tullut oppilaille tunneilla. Eikä voi muuta kuin ihmetellä, kuinka nopeasti 16-vuotiaat oppilaani ottivat haltuun uuden ympäristön. Valehtelematta nopeimmilla meni 10 minuuttia ja oma profiilisivu oli tuunattu täysin uuteen uskoon ja pohja tehty omilla kuvilla. Aivan uskomattomia tietotekniikan käyttäjiä nuo nykyiset 16-vuotiaat!

Toiminta
Tarkoitukseni on, että verkkoyhteisö toimisi oman asiantuntijuuden kehittymisen seuraamisessa ja sen markkinoimisessa. Omaa osaamista voi mainostaa omilla töillä ja oman alan blogi kirjoituksilla.

Jäsenyys Ning -verkkoyhteisöön perustettiin ohjauksellani lähiopetustunnilla, mutta jatkossa verkkoyhteisön hyödyntäminen on kaikkien opettajien ja opiskelijoiden tehtävä. Opintojaksojen jälkeen opettaja voi hyödyntää verkkoyhteisöä niin, että pyytää opiskelijoita kirjoittamaan blogiin tai keskustelufoorumille opintojakson keskeisimmistä tai mieleen jääneistä asioista. Näin opettaja voi seurata opiskelijoiden osaamista ja kehittymistä.

Tällä hetkellä olemme käyttäneet blogia ja keskustelufoorumia tehtävien palautuksessa ja se on tuntunut todella toimivalta ratkaisulta. Lisäksi lisäsimme juuri jäsenten profiilisivuille kotisivuksi opiskelijan oman www-portfolion osoitteen.

Haasteet
Haastetta kolmen vuoden suunnitelmaani aiheuttaa se, että opettaja saa pidettyä uuden oppimisympäristön aktiivisena koko kolmen vuoden ajan. Oppilaiden on otettava se omakseen kunnolla, jotta se toimisi koko kapasiteetillaan. Siksi muiden opettajien mukaan vetäminen on tärkeää, niin saadaan verkkoyhteisöstä yhteinen kokoontumispaikka kaikille.

Ning –verkkoympäristöllä on myös taipumusta muuttua sekavaksi, mikäli materiaalia tulee paljon. Siksi pyrin pitämään sivuston mahdollisimman pelkistettynä ja selkeänä. Näin sivustoa on helpompi hallita. Sivuston rakenne kannattaakin miettiä tarkkaan ennen kuin alkaa tekemään mitään.

Olen pohtinut paljon, voiko yhteisön sivuilla olla epävirallista löpinää ja pitäisikö sille olla jopa oma tila. Juteltuani muiden opettajankoulutuksessa olevien media-alan opettajien kanssa päädyin samaan lopputulokseen kuin muutkin, epävirallinen löpinä saa aikaan yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja se ruokkii myös keskustelemaan asiastakin. Löpinästä pääsee myös aistimaan oppilaiden keskellä olevaa ilmapiiriä.

Tulevaisuus
Kaikin puolin olen kokenut Ningin omakseni ja uskon, että opiskelijat tykkäävät myös, koska tuunasivat omat profiilisivunsa niin hienoiksi. Lisäksi uskon, että yhteisöni ryhmäytti ja lähensi elokuussa 2008 aloittaneita opiskelijoita entisestään. Olen siis tyytyväinen sosiaalisen median toteutukseeni ja aion jatkossakin hyödyntää web 2.0:n sovelluksia.

Yhteisön perustamisen myötä olen todella kiinnostunut ja innoissani hyödyntämässä uusia työkaluja opetuksessani sekä aion jakaa osaamistani muille, jotta muutkin pääsevät tutustumaan sosiaalisen median maailmaan.

Kaikki on vielä alussa, mutta olen päässyt hyvin uusiin työkaluihin kiinni. Tulevaisuudessa aion ottaa kaiken ilon irti web 2.0:n sovelluksista työssäni opettajana sekä omissa opinnoissani. Aloitin juuri tradenomien ylemmän amk -tutkinnon opinnäytetyön tekemisen ja tein saman tien työlle oman blogin, jonne alan kirjoittamaan ajatuksiani aiheesta. Tulee sitten kokeiltua blogia oppimisprosessin välineenä. Opinnäytetyöni aihe liittyy - yllätys yllätys - opiskelijaverkkoyhteisöön ja sosiaalisen median sovelluksiin. =)

Kaikille, joista tuntuu vielä, että sosiaalinen media ei ole vielä auennut, voin sanoa, että rohkeasti kokeilemaan vaan! Niin sitä oppii ja löytää ne omat hyvät työkalut!

Lisäarvoa organisaatioiden strategiatyöhön

2008-12-09T13:30:00.005+02:00

Artikkelissa strategy as a ”wicked” problem oli paljon käyttökelpoisia ideoita, joilla saa lisäarvoa organisaatioiden strategiatyöhön.

Strategiatyöskentely on hyvä aloittaa aivoriihessä, johon osallistuu kaikki tärkeät osatekijät. Tällä tarkoitan sitä, että strategiatyöhön on otettava riittävän suuri joukko mukaan, jotta saadaan henkilökunta mukaan suunnitteluun, paljon hyviä ideoita ja sitoutettua työntekijät syntyvään strategiaan. Yritysten tulisi ottaa enemmän mukaan eri työntekijöitä, eikä vaan kuunnella johdon faktoja ja mielipiteitä. Näin he antavat vastuuta ja hallintaa ongelmien ratkaisuun, mikä luo sitoutumista ja mukaantuloa. Ryhmässä saadaan paljon enemmän ajattelua ja ratkaisuehdotuksia aikaiseksi, kuin yksin. Strategiatyö ei ole johdon yksinoikeus, vaan siinä pitää jakaa ymmärrys ja yrittää yhdessä löytää ongelmiin ratkaisut. Kaikki eivät tietenkään hyväksy näitä ratkaisuja, mutta kun kaikki tietää, mitä on päätetty ja, miksi näihin ratkaisuihin on päädytty, niin se auttaa hyväksymään asiat ja sitoutumaan. Näin jokainen on taistelemassa mahdollisia ongelmia vastaan. On vaikea saada kaikki tärkeät työntekijät samaan aikaan paikalle, mutta se kasvattaa luovuutta potentiaalisesti onnistuessaan! Vaikka yritykset pitää tärkeänä asiakkaita ja osakkeenomistajia, mutta tärkeimpiä ovat kuitenkin työntekijät, koska heidän sitoutuminen ja osaaminen ovat mittaamattoman arvokasta.

Strategisessa työskentelyssä on muistettava, että vaikka suuria ongelmia olisi edessä niin yrityksen koko identiteettiä ei kannata ryhtyä muuttamaan siinä samassa. Strategisessa työskentelyssä on mietittävä organisaation visio, toiminta-ajatus ja arvot. Yrityksellä kannattaa olla selkeä ja yksinkertainen tavoite, johon pyrkiä. Ei kannatta lähteä liian suuriin haasteisiin tai laajentaa omaa päämäärää liikaa.

Henkilöiden, jotka tekevät strategiatyötä, kannattaa ottaa vakavasti asiakkaiden ja osakkeenomistajien ideat ja huolet, vaikka ne kuulostaisivat nippelitiedolta. Voi nimittäin tulla hetki, jolloin näitä tietoja voidaan hyödyntää tarpeiden ymmärtämiseen ja määrittelemiseen. Nämä asiat ovat elintärkeitä strategiaa mietittäessä.

Strategiatyö on dokumentoitava, sillä se on hyvä tapa luoda uusia ideoita. Dokumentista muodostuu malli tähänastisista päätöksistä ja käyttämättömistä ideoista. Aivoriihessä esille tulevista ideoista kannattaakin tehdä siis nauhoitus, vaikka kaikkia ideoita ei heti toteutettaisi. Ne voidaan hyödyntää aina jälkeenpäin, kun kaikki ideat on dokumentoitu.

Kun strategiset asiat on päätetty, niin tiedottaminen on hoidettava huolella, sillä strategia ei ole ilmoitusluontoinen asia. Tiedottaminen organisaation joka portaalle on tärkeää. Esim. työpaikan keskustelut lounastauolla ovat ensiarvoisen tärkeää luovan keskustelun ja strategisen kehitystyön aikaansaamiseksi.

Strategiatyössä on toimittava! Sen sijaan, että yritykset keskittyisi hakemaan ja hakemaan yhtä, ainoaa ja parasta strategiaa, kannattaa aloittaa yhtä aikaa useampi strategia, jotka ovat toteutuskelpoisia. Vaikka ne olisivatkin epävarmoja. Ei kannata miettiä asioita, vaan paperilla ja kokoushuoneissa, vaan kannattaa lähteä rohkeasti toimimaan, ja katsoa, kuinka käy. Jos tilanne näyttää huonolle, niin silloin on tilannetta, sääntöjä ja suuntauksia korjattava ja elettävä tilanteen mukaan joustavasti. Palautetta organisaation tilanteesta pitää hyödyntää toiminnassa. Tuloksia kuuluu verrata suunnitelmiin ja sitä mukaa korjata aina toimintaa. Näin voimme oppia virheistämme.

Yritysten olisi hyvä kirjata skenaarionsa / tavoitteensa, jotka he haluavat kohdata seuraavien 10, 20 tai 50 vuoden sisään. Näin he herättävät kaikki ennustamaan tulevaa ja varautumaan siihen. Päämäärien kirjauksien jälkeen on mietittävä, millä strategioilla pääsisimme näihin tavoitteisiin.

Strategia kuulostaa hankalalle ja monet organisaatiot ovat unohtaneet strategisen suunnittelun ja toiminnan. Organisaatioiden tulisi kuitenkin muistaa, että menestyksekkäällä strategiatyöllä saavutetaan kilpailukyky, jolla on pitkä kantoiset seuraukset.

LÄHDE
Harward Business Review 3/2008, John C. Camillus. Strategy as a wicked problem.

STRATEGIAPROSESSI JA SEURANTA
Kehitä strategiaprosessiasi.

Strategiaprosessi ja seuranta

View more presentations from Kirsi Kellokangas.

Henkilöstön kehittäminen osana liiketoimintastrategiaa

2008-12-03T13:29:00.000+02:00

Henkilöstön kehittäminen pitäisi olla osa organisaatioiden liiketoimintastrategiaa. Vain jatkuva uusiutuminen, uuden oppiminen ja innovatiivisuus takaavat kilpailukyvyn ja menestymisen. Osaamisen merkitys on nykypäivänä korostunut, sillä elinikäistä työsuhdetta ei enää ole, vaan sama työntekijä voi toimia useissa eri tehtävissä tai työsuhteissa (Kauhanen 2003, 141-143.)

Henkilöstön päämäärätietoisella ydinosaamisen kehittämisellä voidaan vahvistaa organisaation kilpailukykyä. Organisaatioiden kannattaakin luoda 3-5 vuoden suunnitelma henkilöstön kehittämiseksi, jotta uusiutuminen ja kilpailukyky säilyvät. Tämän kuuluu osaamisen kehittäminen sekä henkilökunnan työuran rakentamista tukevat asiat.

Joko sinä olet tehnyt itsellesi osaamisen kehittämistäsi tukevan suunnitelman, jolla takaat oman markkina-arvosi nousun?

LÄHDE
Kauhanen Juhani 2003. Henkilöstövoimavarojen johtaminen. Vantaa. Dark Oy.

Palkitseminen motivoinnin näkökulmasta

2008-12-03T13:28:00.000+02:00

Palkitseminen on organisaation johtamisen väline, jolla konkretisoidaan strategiset päämäärät ja muutetaan päämäärät kustannustehokkaaksi toiminnaksi. Palkitseminen on johdon keino motivoida henkilöstöä tekemään parhaansa organisaation hyväksi. Palkitseminen luo hyvän työilmapiirin, vähentää henkilöstön vaihtuvuutta, ohjaa toimintaa ja saa henkilöstön tyytyväiseksi.

Palkitsemisesta pitää olla hyötyä sekä työntekijälle että työnantajalle. Palkitsemisen välineillä ja perusteilla kerrotaan työntekijöille, mitä heiltä odotetaan. Työnantajan pitää saada palkitsemiseen käytetylle rahalle ja ajalle vastinetta. Työnantajan kannalta on merkityksellistä, kuinka paljon työntekijä on valmis ponnistelemaan yhteisten päämäärien suuntaan.

Organisaation johto voi käyttää henkilöstön motivointiin seuraavaa neljää palkitsemisen keinoa:
1. Työ ja tapa toimia (työn sisältö, toimintatavat ja esimiestyö).
2. Kasvu ja kehittyminen (osaamisen kehittyminen ja työuran rakentaminen).
3. Rahallinen palkitseminen
4. Henkilöstöedut (joustavat työajat, työterveyshuolto, työolosuhteet ja -välineet).

Johdon on muistettava kuitenkin palkitsemisessa, että työntekijöiden osaamisen, tiedon saannin ja valtuuksien pitää olla organisaation joka tasolla riittävät suhteessa tavoitteeseen, jotta saadaan työntekijät motivoituneiksi. Mahdoton tehtävä luo vain kielteisiä reaktioita, eikä motivoi. Lisäksi kokemukset palkitsevuudesta ovat yksilöllisiä, toisia motivoi toiset asiat, ja toisia taas toiset.

LÄHTEET
Kauhanen 2003. Henkilöstövoimavarojen johtaminen.
Rantamäki Tomi 2006. Oikea palkitseminen on tehokas johtamisen väline. Hautala Heikki, Walkabout 6/2006.
Viitala 2006. Henkilöstöjohtaminen.

Johtaja Sedu Koskinen strategisen viestinnän toteuttajana

2008-12-02T13:27:00.000+02:00

Jatkuvasti kiristyvä kilpailu pakottaa yritykset huolehtimaan maineestaan ja julkisuuskuvastaan. Maineenhallintaan on myös muita syitä, kuten tiedonvälityksen vallankumous, tuotteiden ja palveluiden samankaltaistuminen, yritysskandaalien aiheuttama luottamuspula, aineettoman pääoman merkityksen kasvu ja eettisen kuluttamisen nousu. Yritykset ovat siis joutuneet ottamaan maineen ja sen hallinnan kilpailutekijäkseen (Heinonen 2006, 14.) Johtajan maine on noussut viimeisen parin kymmenen vuoden aikana yrityksen maineeksi ja tämä asettaakin johtamisen vaatimukset ihan uudelle tasolle (Heinonen 2006, 161). Burson-Marstellerin tutkimuksen mukaan hyvämaineinen johtaja lisää kiinnostusta yrityksen osakkeisiin, tuo luotettavuutta, lisää suosituksia yhteistyökumppaniksi, ylläpitää luottamusta ja lisää yrityksen kiinnostavuutta työpaikkana (Heinonen 2006, 162). Hyvä maine muodostuu uskottavuudesta, luotettavuudesta ja rehellisyydestä (Heinonen 2006, 164).

Seppo Koskinen (51 v.), tunnetummin Sedu, on ollut ja on monessa mukana. Parhaiten hänet tunnetaan Suomen suurimman yksityisen ravintola-alan yrityksen, SK Ravintoloiden ja ohjelmapalvelutoimiston, SK Festivalsin omistajana. SK Ravintoloilla on Suomessa yli 50 ravintolaa ja ulkomaille on avattu ravintoloita Viroon ja Thaimaaseen. Yritys julkaisee Kerho -nimistä jäsenlehteä ja jäsenille on runsaasti kanta-asiakas- ja VIP- etuuksia. SK Festivals puolestaan järjestää kesäisin mm. Suomen suurimman juhannusfestivaalin, RMJ:n. Lisäksi Sedulla on pääomistajuus veikkausliigajoukkueeseen Hakaan, Linnan juhlien televisio-oikeudet (Maamme 11.01.2007.) ja neljä henkilöstövuokrausyritystä. Sedun ansiotulot olivat vuonna 2007 193 112 euroa ja pääomatulot 87 632 euroa (Helsingin sanomat 2008.) Yrittäjänä hän on toiminut vuodesta 1989. Ja jo nuoruudessaan hän oli kunnianhimoinen, sillä hän pelasi silloin jalkapalloa SM-tasolla (Wikipedia 2008.)

Aivan kuten SK Ravintoloiden kotisivuilla kerrotaan, yritys on vahvasti henkilöitynyt Koskiseen. Sedu on antanut ravintolalleen kasvonsa ja saanut ravintolabisneksen haltuunsa ennennäkemättömällä tavalla. Menestys, intohimo ja vahva antautuminen alalle ovat tehneet Sedusta henkilön, jonka mielipiteitä halutaan kuulla ja hänen menestymistään halutaan seurata. Ravintola-alalla vallitsee raaka bisnes. Yksi paikka voi menestyä yöelämän huipulla korkeintaan 2-3 vuotta, sen jälkeen sen on uusiuduttava (SK-Ravintolat www-sivut). Tässä kaikessa Sedu on onnistunut todella hyvin.

Kun yrityksellä on näkyvä keulahahmo, se tuo aina palstamillimetrejä ja julkisuutta. Mutta julkisuuden on oltava positiivistä julkisuutta. Sedu Koskisen julkisuuskuvassa ei ole tahroja (Talouselämä 4.6.2007.) Kun tutkin julkaisuja Sedu Koskisesta Helsingin sanomien, Ylen ja Talouselämän arkistoista, hänet löysi kategorioista viihde, kaupunki, urheilu, uutiset, pop -uutiset ja yöelämä. Näissä julkaisuissa hän viihtyi muutamia kertoja kuukaudessa. Hänen julkisuudenkuvaansa ei mitenkään voi sanoa huonoksi. Ainoa negatiivisen sävyinen juttu oli keskustelu vuokratyövoiman käytöstä. Uskon kuitenkin, että Sedu on ansainnut luottamuksensa ja maineensa jo niin hyvin, että hän voi esiintyä myös tällaisissa jutuissa maineen kärsimättä. Vaikka Sedu käyttääkin vuokratyövoimaa, niin hänellä on hyvä maine nuorison keskuudessa työnantajana. Kuka nyt ei haluaisi menestyvään ravintolaan töihin ja ympärilleen vilinää, vilskettä ja muita nuoria.

Julkisuudessa Sedu on aina siististi pukeutuneena pikkutakkiin ja kauluspaitaan. Hän vaikuttaa tyyneltä ja tyytyväiseltä. Sedu ei näytä tunteitaan, eikä riehu, kuten esim. toinen tunnettu toimitusjohtaja Vesa Keskinen. Sedu on selvästikin viimeisen päälle business mies ja päättänyt menestyä. Sedun elämä on menestystarina, joka varmasti kiinnostaa ihmisiä ainaisten negatiivisten uutisten sijasta.

Sedun liikkeistä voi lukea yleensä ensimmäisenä Iltalehdestä tai iltasanomista. Sedu osaa selvästikin hyödyntää joka paikassa näkyvät lööpit julkisuuskuvassaan. Esimerkiksi hänen uusien ravintoloidensa avaamista uutisoidaan ja Sedun synttäribileet saivat paljon julkisuutta viime vuonna. Julkisuus poikii lisää euroja ravintoloiden kassaan, mikä puolestaan synnyttää lisää julkisuutta, jne (Talouselämä 4.6.2007). Koskinen on myös tunnettu siitä, että hän tulee aina uuden ravintolansa avajaisiin itse ja juhlii avajaisia paikan päällä, missä maan kolkassa tahansa. Olen ollut tätä itsekin todistamassa ja se teki vaikutuksen, kun omistaja välittää niin paljon paikastaan ja asiakkaistaan, että vaivautuu paikalle ”tavisten” joukkoon koko illaksi.

Näkyvä julkisuudenhahmo on yrityksille myös riski, sillä jokaiselle keulahahmolle on löydettävä seuraaja. Ennemmin tai myöhemmin jonkun on astuttava Sedu Koskisen paikalle. Ilmeisesti kuitenkin keulahahmosta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Kaikki julkisuus kun voi olla hyvää julkisuutta. Vaikka Sedun julkisuuskuva on puhdas, niin kielteinen julkisuuskaan ei tunnu haittaavan menestyvien yritysten menoa, kun ajattelee esim. Vesa Keskisen ympärillä vellovaa julkisuutta (Talouselämä 4.6.2007.)

Tulevaisuudessa Sedu jatkaa varmasti samaa rataa uusiutuvana ravintoloitsijana, pitää julkisuudenkuvansa kirkkaana ja viihtyy iltapäivälehtien lööpeissä.

LÄHTEET
Heinonen Jouni 2006. Mainejohtaja. Helsinki: WSOYpro.
Helsingin sanomat, Kaseva Tuomas. Julkaistu 3.11.2008. Vesa Keskinen ei ansainnut mitään, Nordströmillä ja Wickströmillä jättitulot. Saatavilla http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Vesa+Keskinen+ei+ansainnut+mit%C3%A4%C3%A4n+Nordstr%C3%B6mill%C3%A4+ja+Wickstr%C3%B6mill%C3%A4+j%C3%A4ttitulot/1135240754973
Helsingin sanomat. Julkaistu: 28.11.2008. Sedu Koskinen antoi tylyn lausunnon Popovitšista, joka iski takaisin. Saatavilla http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Sedu+Koskinen+antoi+tylyn+lausunnon+Popovit%C5%A1ista+joka+iski+takaisin/1135241483069
Maamme 11.01.2007. Sedu Koskinen osti Linnan juhlat. Saatavilla http://yle.fi/pressiklubi/maamme.php?vko=2007.02
SK-Ravintoloiden www-sivut 2008. Saatavilla http://www.sk-ravintolat.fi/
Talouselämä, Rainisto Sami. Julkaistu 4.6.2007. Vesan ja Sedun erilaiset bileet. Saatavilla http://www.talouselama.fi/uutiset/article167338.ece
Wikipedia, vapaa tietosanakirja 2008. Saatavilla http://fi.wikipedia.org/wiki/Sedu_Koskinen

Oppimiskäsitykseni ja pedagoginen malli

2008-11-18T13:26:00.000+02:00

Oppimiskäsitys
Minulla on konstruktiivis-humanistinen oppimiskäsitys. Oppiminen on kokemuksellista ja aktiivista. Vastuu oppimisesta siirtyy paljon myös oppilaalle. Vaikka opettaja asettaa aikatauluja ja tavoitteita, sitä pyritään siirtämään oppilaalle itselleen mahdollisimman paljon. Jaan oppilaille referoimaani materiaalia, mutta odotan myös heiltä vastuunottamista ja -kantamista.

Pedagoginen malli
Käytän ongelmakeskeistä ja aktivoivaa oppimista. Opettajan rooli on olla johdattajana, tukijana ja neuvonantajana. Annan työvälineet ja tukeni oppimiselle. Olen motivoitunut työhöni ja haluan tuottaa uutta tietoa. Uskon myös, että oppilaani ovat samanlaisia, motivoituneita ja suureen asiantuntijuuteen pyrkiviä. Olen positiivinen ja yritän aina uudelleen. Minä ja oppilaani kehitymme koko ajan ja se näkyy käyttäytymisessä, asenteissa ja persoonassa. Pyrkimyksenä on siis kokonaisvaltainen henkinen kasvu. Henkilö on vapaa, itsenäinen, omaa tietä kulkeva ja itsestään vastuuta ottava, yksilöllinen oppilas. Ihmisillä on tiedonjano ja siitä seuraa systemaattinen tiedonkeruu ja asiantuntijuuden kartuttaminen aiemmin opitun tiedon päälle.